Ei auta ku taas ulkoistaa noi oireet ja yrittää nukkua mahdollisimman pitkään, ettei joutu kärsimään valveilla. Kunhan nyt ensin sais unen päästä kiinni. Täytynee triplata Triptylit taas sinne, missä ne olikin. Ei tästä muuten tuu loppua ollenkaan. Uus yritys, öitä! Vastahan kello on 5.16... ;)
Olen 28-vuotias Taistelija, jolla on melkoisesti tahdonvoimaa, ajatuksia, aikaa ja energia. Blogini sai alkunsa, kun jäin sairaslomalle niskan retkahdusvamman ja selkäytimen venytysvamman seurauksena 08. Toteutan täällä luovuuttani, yritän oivaltaa elämästä jotain, kerron kuntoutumisestani sekä puran turhautumistani. Tämä on privaattiblogini ja tekstit ovat mielipiteitä ja tulkintoja. Sinä voit lukijana muodostaa omasi ja jakaa ne kommenteissa. Tervetuloa!
Sivut
▼
sunnuntai 22. marraskuuta 2009
Toive
Oikeastaan tässä vaiheessa sitä alkaa jo toivoa nuhaa, tai jopa sikistä, joka selittäis tän karsean olon. Tai siis nuhahan varmasti onkin, kerta pärskityttää ja sattuu kurkkuun. Hermosto veti aivan järkyt kilarit jostain yläniskasta. Sen jälkeen, ku kakkonen aukes, se löi jumin ylemmäs. Päässä on melooni. Siis joku iso, painava sinne kuulumaton esine, joka puristaa kaikkialta päätä. Muuraa ohimot, takaraivon, päälaen ja naaman kivikovaksi ja kumiseksi. Laittaa korvat huutamaan, silmät sumeiksi, nenään paineen ja hirveet kivut päähän. Mutta tää on tätä normaalia eloa ja oloa, joskin edellisistä separeista on piirua vaille 4 kuukautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, se on hyväksyttävänä blogin pitäjällä. :)
Asiattomia, herjaavia, rasistisia, loukkaavia tai kirjoittajan mielestä muuten vaan kyseenalaisia sepustuksia ei välttämättä julkaista. Myös jo julkaistuja kommentteja saatetaan poistaa, mikäli ne koetaan asiattomiksi.