Ei mun suunnitelmani mennä täältä suoraan hoitoon huomenna toiminutkaan. Ei sattunut tuleen mukaan kunnollisia ulkohousuja eikä lompakko. Ja kaiken lisäksi mietin jo huomista kauhuskenaariota, kuinka en saakaan oven viikon lumituiskun ja pakkasen jäljiltä auki ja jään joko ulos seisoskelemaan, kiipeen reippaana tyttönä partsin kautta tai pahimmassa tapauksessa joudun repiin ja rempoon oven auki tällä rikkinäisellä hartiallani. Eli mars, kotiin tänään! ;)
Olen 28-vuotias Taistelija, jolla on melkoisesti tahdonvoimaa, ajatuksia, aikaa ja energia. Blogini sai alkunsa, kun jäin sairaslomalle niskan retkahdusvamman ja selkäytimen venytysvamman seurauksena 08. Toteutan täällä luovuuttani, yritän oivaltaa elämästä jotain, kerron kuntoutumisestani sekä puran turhautumistani. Tämä on privaattiblogini ja tekstit ovat mielipiteitä ja tulkintoja. Sinä voit lukijana muodostaa omasi ja jakaa ne kommenteissa. Tervetuloa!
Sivut
▼
sunnuntai 3. tammikuuta 2010
Lepotauko
Tiedättekö, mikä on paras merkki, että keho tarttee lepoa? Kun keittää ja ottaa kahvia ja maitoa, ei onnistu pitämään yhtäkään tarvittavista tavaroista handyissä. Pannu kolahtaa, porot menee hutiin, kahvikuppi tippuu, tölkki putoaa kädestä ja lusikkakin menee hutiin kupista. Se on aina varma merkki, että neuraalikudosvamma alarangassa muistuttaa olemassa olostaan. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, se on hyväksyttävänä blogin pitäjällä. :)
Asiattomia, herjaavia, rasistisia, loukkaavia tai kirjoittajan mielestä muuten vaan kyseenalaisia sepustuksia ei välttämättä julkaista. Myös jo julkaistuja kommentteja saatetaan poistaa, mikäli ne koetaan asiattomiksi.