Olen 28-vuotias Taistelija, jolla on melkoisesti tahdonvoimaa, ajatuksia, aikaa ja energia. Blogini sai alkunsa, kun jäin sairaslomalle niskan retkahdusvamman ja selkäytimen venytysvamman seurauksena 08. Toteutan täällä luovuuttani, yritän oivaltaa elämästä jotain, kerron kuntoutumisestani sekä puran turhautumistani. Tämä on privaattiblogini ja tekstit ovat mielipiteitä ja tulkintoja. Sinä voit lukijana muodostaa omasi ja jakaa ne kommenteissa. Tervetuloa!
Sivut
▼
loppujen lopuksi sitähän me olemme -yksin. Sielunihmisiä saattaa osua matkan varrelle, jokin muu asia saattaa viihdyttää, lohduttaa, tyynnyttää. Kuitenkin, kun myöntää ja hyväksyy asian, tuntuu vain hyvältä olla yksin,tosin se ei ole henkisesti heikkojen laji.
VastaaPoistaEi jaksa vääntää mitään venäjän kielellä tällä kertaa.
Eikä tää tainnu edes liittyä aiheeseen, itseasiassa pohdin tätä juttua itse tänään,niin... koska on aikaa ajatella.
Juu, ei kyllä liittynyt mitenkään, enkä saanut yhtään kiinni, mihin juttuun tuo olisi voinut liittyä mutta ymmärsin pointin. :D Mutta näinhän se on, että jokaisella on lopulta oma elämä elettävänä, vaikka toki siteet muihin voivat olla vahvat. Jotkut ovat enemmän riippuvaisia toisista, toiset varsinaisia erakoita. Ja toki riippuu tilanteestakin paljon. Mutta ehdottomasti kaikista suurin taiteen laji on todellakin yksinolo. Ja sekin on vielä eri asia kuin yksinäisyyden kokeminen.
VastaaPoistaHyvää yötä ja onneks olkoon, että oli aikaa ajatella! Tosin sekään ei ole kiva, jos sitä aikaa on liikaa... Ah, kultainen keskitie, missä olet?