keskiviikko 10. kesäkuuta 2009

Työtä se tuokin (TV)

Mies1:
- EI hitto, kun ei jaksais enää yhtään tätä duunia! On istuttu koko päivä täs samassa paikassa.

Mies2:
- Niinpä. No, istutaan nyt vielä pari tuntia, niin kello on 16!

Mies3:
- Joo, näin tehdään. Onks jollain röökiä?

Mies1:
- Ei ole. Poltettiin jo kaikki. Ei hitto, nyt alkaa sataa. Mennään kaivuriin istuun.

Mies3:
- Joo! Hyvä idea.

Ps. Oikeesti pojat painaa ihan hulluna hommia tossa ikkunan alla! Siis todella ripeästi. :)

Niskan kanssa menee huonosti (TV)

Ja kerrottakoon, että niskan kanssa menee huonosti. Kuten viimeisen kuukauden. 13.5. alkoi alamäki, eikä loppua näy. Ihan niinkuin sanoin, tämä kesä on tässä. Heikompi saattais tietenkin masentua, että on maannut 4 viikkoa keskellä kaunista kesää, mutta itsellenihän tämä on ihan kevyttä kauraa. ;)

Hyvin onkin tiltannut koko pään tosta korvien linjasta ylöspäin. Takaraivo on 'pullistunut' niin pahasti, ettei pysty selällään makaan. Kivikovaa korppua edelleen kallonpohja. Ei tajua, mikä siellä on rysähtänyt. Tutusti heittää painetta nenään ja kiristää vietävästi ohimoilta. Leuan työntö ja sivuttaisliikkeet eivät ollenkaan onnistu. Silmätkin on oudot: näkyy valokuvioita, ei siedä kirkasta ja ovat kovin jumissa. No tässähän tämä elämä juoksee eteenpäin. Olishan sitä ihan kiva elääkin, mutta toistaiseksi saa tyytyä tuhlaamaan aikaansa. Ei voi mitään. Kaikkeni olen tehnyt, jotta saisin elämäni takaisin. Ei ole riittänyt.

Puutarhatonttu puuttuu (TV)

Kun mulla on jokaisen maatalon emännän vakiovaruste, eli puutarhakuvioiset feikki-Crocsit, seuraavaksi hankin uuden asunnon parvekkeelle desing-puutarhatontun ja asiaan kuuluvat jouluvalot. ;)

Ajattelin sisustaa partsin turkoosi-harmaa-valkoiseksi, joten helvetin iso turkoosi retro- puutarhatonttu sekä vaaleat LED-ulkovalot on pakko saada!

Ei olisi uskonut, että hankin feikki-Crocsit. Ja vielä kukkakuviolla. Ja piru, nämä on erinomaiset jalassa. ;) Nyt voin valita, pidänkö iltapuvun kanssa näitä vai lenkkereita. Hienoa.

Uusi koti (TV)

Muistatteko tämän?
http://taistelijat.blogspot.com/2009/02/hassu-uni-tahdonvoimaa.html

Unessani näin paljon asioita, jotka odottavat uudessa kodissani myös:
- katutaso
- pyökkiset kaihtimet
- sijaitsee aukiolla
- kauppa on vastapäätä
- tenniskenttä lähellä
- limen vihreät paneeliverhot
- minimalistinen ja retrohenkinen tyyli (kuva ohessa)

tiistai 9. kesäkuuta 2009

Kiellettyä (TV)

- On myös heittää juomapullo sänkyyn keittiön ovelta

- Hörpätä lasin pohja tyhjäksi

Huijataan huijareita - Scambating harrastuksena (TV)

Muistanette nuo Nigeriasta faksilla, ja myöhemmin internet-aikaan meilillä, saapuneet tökeröt huijaussähköpostit, joita alkoi pamahdella suomalaisiin yrityksiin 1990-luvulla? Myöhemmin kohteena ovat olleet myös hyväuskoiset tavan tallaajat.

Parhaimmillaan huijausyrityksiä on saapunut päivittäin jopa kymmeniä. Kaavakin on usein sama: Jossain kaukana ulkomailla odottaa suurinumeroinen rahasumma tai muu 'aarre', vaikkapa kultalasti. Sen laillinen haltija tai ainoa siitä tietävä henkilö ei voi lunastaa sitä kotimaassaan jostain syystä, esimerkiksi lakipykälien takia. Aarre on kuitenkin lunastettavissa tai rahat siirrettävissä ulkomaiselle pankkitilille. Ja siihen tarvitaan Sinun apuasi. Mikä parasta, rikastuisit itsekin ihan käden käänteessä miljoonilla. Sinun tarvitsee vain hieman auttaa ensin leimaveron ja muiden hallinnollisten kulujen kanssa. That's it.

Nämä Nigerialaiskirjeet, eli Nigerian petoslain 419 mukaan nimetyt huijauskirjeet, ovat niin tökeröitä, ettei niihin kukaan voi langeta. Mutta miksi ihmeessä niitä edelleen lähetellään ihmisille, jos ne kerta ovat jo tunnetuksi tullut ja totaalisen läpinäkyvä huijausmuoto?

Huijarit tietävät, että osa ihmisistä lankeaa 419-huijauksiin edelleen. Itse asiassa merkittävä osa.
Rikosten uhrien määrää on vaikea tietää, koska moni häpeää tulleens huijatuksi, eikä tee asiasta rikosilmoitusta.
Eikä rikosilmoituskaan automaattisesti takaa rangaistusta saatika korvauksia petetylle.

Esimerkiksi vuonna 2007 poliisi teki tutkimattajättämispäätöksen helsinkiläisprofessorin jätettyä rikosilmoituksen petoksesta. Syykin oli selkeä: aikuisen professorin elämänkokemuksella olisi pitänyt löytyä pisara maalaisjärkeä ja ymmärtää, että kyseessä oli petosyritys. Kieltämättä tarina kuulostaa aika absurdilta.

'Afrikkalaisvaltion syrjäytetyn presidentin poika' oli tarjonnut 27 miljoonan dollarin perintöään professorille, mikäli tämä auttaisi häntä maanpaossa. Noh, professori oli sydämellinen (tai hyväuskoinen idiootti) mies ja lähetti yhteensä 20 000 euroa 'presidentin pojalle'. Jopa saatuaan selville, ettei useissa keskusteluissa mainittua pankkia ollut olemassakaan, hän laittoi vielä lisää apuja ulkomaille. Että sillain.

Professori ei suinkaan ole ainoa lankaan haksahtanut suomalainen. Kuuluisimpien dorkien joukkoon kuuluu mm. Olavi J. Mattila, yhteensä neljä kertaa kauppa- ja teollisuus- ja ulkomaan ministerinä toiminut Valmentin entinen pääjohtaja.

Nigerialaisten tarjoukset houkutteli ex-ministeriä niin paljon, että likoon laitettiin omien rahojen loputtua myös lainarahat. Kerrottakoon, että kyseinen herra tuomittiin ehdolliseen vankeuteen Nigeria-bisneksen seurauksena petoksista 2004. Ei mennyt ihan nappiin kaupat siis.

Seuraavassa tekstissäni kerronkin Case Tuzman Societystä. Siinä on suosituksi harrastukseksi levinnyttä huijarien huijaamista, scambatingia, parhaimmillaan! Tempun takana on eräs helsinkiläinen mainostoimistotyöntekijä, joka huijasi huijaria niin tosissaan, ettei halua esiintyä casen yhteydessä omalla nimellään. Vaikka hänen tempustaan on jo yli viisi vuotta, mies saa edelleen tappouhkauksia Nigeriasta. Sen verran julmasti hän höynäytti 419-huijari Philip Doncania esiintymällä Jack Burtonina kansainvälisen Holy Tuzman Society -seurakunnan saarnaajana.

Kerron uskottomattomalta kuulostavan tarinan joku päivä loppuun! Jossei tarinasta olisi olemassa ihan todistusainoa, epäilisin itsekin, voiko joku todella hurahtaa huijarien huijaamiseen noin täysin. Nähtävästi. Laji on todella suosittu edelleen. Jos haluat tietää enemmän scambatingista, surffaa vaikkapa 419eater.com- sivustolle.

Kalvot kumia (TV)

Ja suunta on alaspäin. Kalvot kumia perseeseen asti. Oisin niin mielelläni keittänyt aamukahvit, mutta kun en jaksanut seisoa edes keittiöön asti, niin se oli hiukka hankalaa.

Illalla alkoikin tuntua, että helvetti on hiljalleen irtomassa mutta nyt se konkretisoitui. Koko kroppa kumia perseeseen asti. Ei onnistu leuan työntö, ei sivuliikkeet, kielen imeminen, kierrot tai persreiän venytyksetkään. Kalvot ei vaan liiku taas pään sisällä, kun yläniska petti. No, kattellaan, jos torstaina saatais jotain helpotusta. Jännä juttu, että kahdessa viikossa otin takapakkia 7 kuukautta. Olennaista ei ole vauhti vaan suunta. Ja nyt se on mullan alle.

No johan nyt on (TV)

On se kumma juttu, että joka päivä, kun yläniska on rysähtänyt, tulee lisää takapakkia. Nyt se vetäs ton takaraivon niin hirveäksi palloksi, etten pysty makaan selälläni. Ihan uskomatonta. En edes muista, milloin tuo oli viimeksi tuommoinen. Vissiin joskus syyskuussa.

En ole vielä keksinyt, mitkä kiinnikkeet pettää mutta ehkä kuulen fyssarilta torstaina. Jotenkin se on toi ihan yläniska. Aivan järkyttävää, kuinka kunto siis laskee kuin lehmän häntä, vaikka jaloillani olen ollut 5 minuuttia tänään. Onneks hermosto ei ole kilahtanut kuitenkaan totaalisesti.

Missähän kunnossa olen torstaina? ;) Voi perkele.

maanantai 8. kesäkuuta 2009

Päivän kuulumiset (TV)

En oikein tiedä, mitä tuolla päässä tapahtuu. Hermosto on kilahtamassa uudelleen. Jotenkin jumitus on pullahtanut tuonne ihan ylös. Silmät on höntit ja valonarat, nenässä on tuttu paine ja koko pää on tukossa ja vähän kipeä. Eli ihan toi yläniska on viel vähän vaiheessa. Leuan työntö ei onnistu ollenkaan, eli se korvien kohta oikuttelee kanssa. Joku tuolla yläniskassa antaa periksi, mutten keksi mikä. Käsistäkin lähtee nahka, kun hermosto on niin kovilla. Eipä siis mitään uutta. Toivon sydämestäni, etten nyt pilannut koko paranemistani tällä muutolla. Saattais hieman vituttaa.

Juhannuksena Himokselle (TV)

Vaikken itse voi ees lähteä juhannuksena Himos-festareille, koitin voittaa frendeilleni liput. Tässä tarina, jonka runoilin Voicelle

Pitkästä virsi kaunis
Haluaisin vihdoin tehdä jotain kivaa, koska elämäni on ollut helvettiä yli vuoden. Jaa miksi?

Olen maannut 13 kuukautta 28 neliössä kotonani vankina niska- ja selkäydinvamman takia opetellen uudelleen istumaan, seisomaan ja kävelemään. Ensimmäisen 6 kuukauden ajan näköni sumeni, korvat huusi kuin tuomiokirkon kellot ja puheentuottamisessakin oli vaikeuksia. Pää oli sumussa, enkä muista viime juhannuksesta mitään. Sen verran vakavasti sattui siis. Kipuhelvettikin vaivasi, nimittäin ensimmäiset 6 kuukautti tuntui, kuin minua olisi viillelty veitsellä tai isketty nauloja joka puolelle kehoani.

Ja lisää kakkaa kaatui niskaan, kun Kela ja vakuutusyhtiöni totesivat, että olen "terve" ja päättivät evätä minulta sairaspäivärahat ja tapaturmakorvaukset. Niinpä elin puoli vuotta ilman tuloja verottaen vanhempien lompakkoa ja nostaen opintolainaa, että sain maksettua edes fysioterapiat. Lisäksi väänsin pää sumussa sängystä vaakatasosta KÄNNYKÄLLÄ toimittajan töitä ja hankin markkinointitoimistolleni uusia asiakkaita. Ei Pyhällä hengellä elä 2000-luvulla. Koska tili näytti aika vaan nollaa mutta laskut juoksivat, lopulta myin autoni. Lisäksi jouduin muuttamaan kivasta yksiöstäni halpaan soluasuntoon, jossa haisee päivittäin kala. Kiitos kämppikselleni. ;)

Myös lääkärit pompottelivat minua asiantuntijalta toiselle ja kukaan ei osannut sanoa, miksi en pysynyt pystyssä tai tajunnut mistään mitään. Koska mikrotason hermovammat eivät näy kliinisissä testeissä, minun täytyi olla hullu tai luulotautinen.

Olen ollut paska puoliso, huono ystävä ja kaikin puoli negatiivista ja ahdistavaa seuraa läheisilleni. Kuka tahansa olisi, jos kökkisi kotonaan vankina 13 kuukautta seuranaan kivut, huimaus ja oudot hermo-oireet sekä puhelimen netti ja radio. Olen kuunnellutkin vuoden putkeen Voicea, mikä on piristänyt elämääni kummasti.

Nyt kun tasapainoni on hieman palautunut ja alan päästä elämään hiljalleen kiinni, olisi vaihteeksi kiva tehdä jotain hauskaa. Tähän asti "hauskaksi" on pitänyt riittää se, että pysyy pystyssä vessaan ja takaisin, on vesikävellyt mummojen kanssa uimahallissa sekä hinkannut syviä hartialihaksia vastuskumilla kolmesti päivässä. Myös viimeiset kaksi kuukautta ilman kipuja ovat olleet riemuvoitto.

Mutta sen verran ahtaalla (lue: loppu) olen ollut niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, että vaikka viimeisillä voimillani aion lähteä juhannuksena Himokselle kavereideni kanssa. Jossen pysy pystyssä, sitten makaan VIP-tiloissa patjalla, mutta jotain kivaa täytyy tehdä tai repeää pälli. Myös ystäväni ilostuisivat reissusta, sillä tähän asti olen ollut heille täydellisen surkeaa seuraa. ;)

Aamen.

Baby steps (TV)

Pienet teot saa aikaan (ehkä) suuria. Viisisivuinen retkujuttu tuli tuutista ulos Kunto ja Terveys -lehdessä 3/09. Korsi kannettu kekoon.

Mars kaupoille. Investoimalla irtonumeroon 6,20 e saa tietoa niskavammoista sekä monesta muustakin mielenkiintoisesta aiheesta. ;)

sunnuntai 7. kesäkuuta 2009

Mä vihaan tätä kehoa (TV)

Ei riitä sanat kuvaamaan, kuinka paljon vihaan tätä paskaa kroppaa. Jos ois munaa (tai edes saha), sahaisin kaikki raajat yksitellen irti ja repisin pään hyllylle odottamaan hetkeä, jolloin se on kunnossa.

Aina joku paikka pragaa. Aina. Ei hetkeäkään, että olisi normaali olo. Kun saatiin yläniska auki, keho alkoi kiertää vanhaa tuttua kiertoa: ensin meni jumiin korvien linja, sitten pamautti jumituksen ihan ylös päähän. Nyt se on sitten siellä ens fyssariin asti, joka on onneksi torstaina. Ei tee hyvää käydä noin usein CST:ssäkään... Sitten kun saadaan jumitus pois päästä, se menee korviin ja korvista ainakin vielä kerran yläniskaan. Eli noin 2-3 fyssaria (6-8 viikko) on edessä, ennen kuin olen jalkeilla ja siinä kunnossa, mitä olin ennen kuilua eli toukokuussa. Ihan toivotonta. Loputon suo. Taas herää kysymys, kannattiko kaatua. Niin, kannattiko?! Ei ilmeisesti.

Tietenkin jos tuntuu siltä, että elämä on turhan täydellistä tai liian helppoa tai haluat muuten vaan kehittää omaa kärsivällisyyttäsi ja nyörtyä/tulla nöyryytyksi esim. terveydenhuoltosektorilla, suosittelen lämpimästi vaikkapa ajamaan autolla päin seinää. Myös pienemmät rysäyksen ja ilmalennot ajanee saman asian, kun pidät vaan huolen, että ne tulee yllättäen ja pää on kiertyneenä. Hyviksi havaittuja kikkoja saada retku on tippua hevosen tms. korkean jutun päältä, ottaa kova taklaus päähän/niskaan, hypätä ilmaan ja pudota niskalleen tai ihan vain lervasta laudalla tai suksilla. Autan kyllä keksiin lisää, jos kiinnostuit tekemään elämästäsi himpun verran haastavampaa. ;)

Lyriikkaa Lahdesta (TV)

Osuipa korviini kaverin bändiltä (Raaka-Aine) hyvä biisi Ikuiseen hämärään, jonka sanat sopii hyvin munkin ajatusmaailmaan:

"Mieluummin mä kuolen seisaaltaan kuin jatkan elämääni polvillaan.
Ja me taistellaan aina uudestaan, ennen kuin maahan kaadutaan".

Eli kaikki tai ei mitään, mutta polvillaan ei eletä. :) Löytyy EP:ltä Nimetön. Levyn tilausohjeet mm. täältä. Kannattaa kuunnella bändin web-sivuilta musasoittimella biisinäytteitä lisää. Muhun ei perinteisesti suomi-metalli-rallit iske, mutta noi sanat on niin hyviä, että niitä jää tarkkailemaan. Etenkin Miehen työ -niminen biisi haastaa jo "Murheellisten laulujen maan" sanat. Se on paljon!

Kuva copyright:
Raaka-Aine 2009
, Maria Mattelmäki, jälkikäsittely: Jani\\deadgrafix.com

Postit perille (TV)

Tiesin, että kun odotan riittävän kauan, käteeni osuu teippiä. Niin kävi nytkin. Mikron päällä, ollut ties kuinka kauan. ;) Sainpahan luukkuun nimen. Ja nyt se sokeria lainaava jumppakin tietää, ketä vokottelee. Ei ole näkynyt tänään. Liekö krappe iskenyt eilisten rientojen jäljiltä.

Pakko sanoa, että radiomainonta on yllättävän tehokasta. Jos siis todella keskittyy kuuntelemaan , niin mainokset jäävät mieleen. Toistoja on todella paljon. Voisin luetella saman tien kaikki Voicen mainokset, jotka kuuluvat esim. perjantaipäivän ajoon. Ja olen kuunnellut tuota vasta 2 päivää.

Paras on ehdottomasti 'Teboilin ääni', jossa taksikuski kyyditsee kyseisen herran, Teboilin äänen, lähimmälle Teboilille todeten lopuksi hassulla murteella: 'Tätä ei kyllä kaverit tolpalla usko'.

Toinen mieleen jäänyt on Kokoomuksen MEP-ehdokas Kai Pöntisen (nro 53) mainossarja. Voisin jopa äänestää, jos pääsisin uurnille. Koska Kaitsu on yrittäjä ja siinä mainoksessa sanotaan, että 'pistetään Kaitsu hommiin', oletan, ettei hänen firmansa ole järin menestynyt. Brysselissä on sit tekemistä... ;)

Hirveintä settiä edustaa aina yhtä kliseinen EeBee, jonka läpi paistaa 70-luvulla 4P:n kulta-aikaan koulunsa käyneiden nutturapäisten Ekonomien (isolla E:llä tietty!) ja markkinointisuunnittelijoiden ajatusmaailma: 'Me-mainonnantekijät-ollaan-oikeasti-40-vee-ja-yli-mut-leikitään/halutaan-olla-ikinuoria-ja-siksi-keksittiin-että-Express-Bus-on-trendikkäästi-nuorten-suuhun-sopien-EB-ja-slogan-on-tietty-siististi-cool'!

Ei mitenkään kliseisen läpinäkyvää.

Asettuminen kohderyhmän asemaan ja ajatusmaailmaan voidaan joko hillitysti tai huolimattomasti. EB:n mainostoimisto valitsi jälkimmäisen. Sana 'cool' oli muodissa noin 15 vuotta sitten. ;) Ja miksi hitossa se Pelle Miljoona on tungettu nuorille/teineille suunnattuun mainokseen? Voin joskus kertoa tarkemmin EB-kampanjan myynti- ja vaikuttavuuslukuja ja panos-tuotos -suhteesta, niin ei jää tämäkään perusteettomaksi yksinpuheluksi ja dissaukseksi...

Jospa jatkossa muistaisin (TV)

Jatkossa ehkä muistan, mikä kaikki on vielä kiellettyä niskallani, kun kirjoitan ne tänne:

- Kumartaminen yläniskasta alaspäin

Tämä sulkee pois esim. keskustelun aikana nyökyttelyn ja pianon soittamisen aikana tapahtuvan hytkyttelyn. Samoin jos tippuu paskaa paidan rinnuksille, ei passaa alkaa katsoa, mitä se on, vaan marssia peilin eteen tekeen se. Myöskään omien rintojen tutkailu silmäaistilla ei ole suotavaa. Jätetään muille. ;) Bikinirajojen siistiminen on kielletty, kuten myös todella tiukkakauluksisten paitojen (esim. poolojen) vetäminen pään läpi. Ompelemista koneella tai silittämistä ei kannata harkitakaan, kuten ei myöskään palapelin kasaamista. Samoin sanomalehden lukeminen pöydän ääressä hoidetaan suorin käsin, eli riittävällä vipuvarrella. No, onneks tulee ikänäköä. ;) Jos jotain tippuu maahan, sitä ei yritetä edes kopittaa, vaan sen annetaan pudota ja nostetaan sit rauhassa ylös, polvista koukistuen. Kirkkoon ei passaa mennä, koska rukoillessa joutuu kumartamaan päätä yläniskasta. Ei sillä, että menisin sinne muutenkaan. Ylipäätään nyörtyminen on kielletty, koska siihen liittyy pään alas painaminen! Ei siis islamilaisiin maihin eikä alistettuun parisuhteeseen...

- Kurkottaminen yläniskasta ylöspäin

Tämän takia ylähyllyt jätetään muille, samoin kuin painavien tavaroiden nostaminen alas keskikorkuiselta hyllyltä. Myös matalasta perspektiivistä otetut beauty-kuvat, joissa olennaista on pitkä kaulan venytys, voi unohtaa. Kovin pitkää miestä ei myöskään passaa pussailla - ainakaan ihan hirveen pitkiä sessioita. ;) Verhojen yms.ripustaminen, kattolamppujen ruuvaaminen, mattojen heittäminen telineelle jne. saavat jäädä. Lentonäytöksen kuvaaminen videokameralla - todistetusti - on järkevämpää unohtaa, samoin kuin ylöspäin tiirailu kaukoputkella ja kiikareilla.

- Painavien kantaminen

Muut hoitakoon painavat ostokset. Matkaan on lähdettävä pienin repuin, eli lämpimään täytyy mennä. Siellä pärjännee biksuissa. Tietokonereppua ei kanneta selässä päivittäin, eikä etenkään haeta lainastosta kerralla 20 kirjaa. Vauvoja voi nostella tiettyyn pisteeseen asti ja oikealla tyylillä. Mutta leikkimielisesti ei nostella/nakella ilmaan yhtään enempää, mitä tarvitsee. Se siitä puuttuisi, että lapseni sais shaken baby syndrooman, kun retku -mutsi ei sais koppia...

- Riuhtominen, rempominen ja äkkinäiset liikkeet

Haravointi, golffaus, pesäpallo (ylipäänsä palloilulajit), sekä iki-ihana mattojen tamppaus ;) - hei, hei kaikki! Samoin tempaus isoilla painoilla on kielletty! Matkalaukkujen kahmaisu pyörivältä hihnalta, big no, no! Isoja koiria, saati hevosta ei voi taluttaa, koska ne saattaa rempasta hartian kohdan paskaksi, onneksi en ole heppatyttö. Myös übervilli seksi on pannassa. Kuulemma takaapäin rytkytys hiuksista kiskoen (siis, sehän on mun jokapäiväistä arkea ollut tähän asti;) on toistaiseksi kielletty. Myöhemmin kuulemma eri sallittua, ilman hiusten kiskomista. Hyi, hitto. Kuka nyt antais repiä karvoja nupistaan seksin takia? Niin no, pornoleffoissa tehdään niin. Enpä ole ajatellut niitäkään purkittaa. Lähiaikoina.

- Festina lente, kiiruhda hitaasti

Muutenkin elämä täytyy rauhoittaa. Se, mitä tekee, pitäis tehdä iisisti. Tuossa viimeisessä onkin eniten opettelemista mulle...

Eli summa summarum: Lopulta kyse on pienistä ergonomisista ja elämäntyylillisistä seikoista, jotka täytyy muuttaa. Ja jossain vaiheessahan voi olla ihan mahdollista, että niska vörkkii melkein kuin ehjä. Tai sitten rajoitteet vaan lisääntyy. Ei voi tietää. Nyt täytyy muistaa noudattaa noita ohjeita, niin ehkä tästä saa vielä kalun.

On mulla aikamoinen fyssari, kun hän on lähes noi kaikki niksit/suotavat/kielletyt asiat neuvonut. Hän tietää, mistä puhuu. :)

Hyvät yöt!