perjantai 29. tammikuuta 2010
Toiset 5 asiaa, joita et ehkä tiennyt niskasta
2. Kun päässä alkaa oireilla, useimpien ensimmäinen ajatus on: mulls on aivoissa jotain ongelmaa. Ja itseasiassa erittäin erittäin harvalla on mitään neurologista vaivaa, vaan suurin osa pääoireita kuvailevista potilaista on tuki- ja liikuntaelinpuolelle kuntoutukseen kuuluvia. Tässä olisi mm. MS-liitolla paljon sarkaa, sillä lähes poikkeuksetta etenkin nuoremmat naiset epäilee ensimmäisenä itsellään ko. sairautta niskaperäisistä oireista johtuen. Seuraavaksi suosituin lienee aivokasvainepäily.
3. Kun niskapotilas menee pääoireiden takia (yleis)lääkärille, lääkäri lähes poikkeuksetta joko yli- tai aliarvioi kaularangan vaikutuksen ongelmiin.
4. Lääkärin suhtautuminen on todennäköisesti joku seuraavista:
- Kuvittelet nuo oireet. Ei niitä ole olemassa, mielikuvitus tekee tepposensa.
- Oireet viittaavat sydänvaivoihin tai johonkin neurologiseen vaivaan. Nämä täytyy tutkia tarkemmin.
- Kyseessä on selkeä jännitysniskaoireisto. Vähän Buranaa, lepoa, liikuntaa ja Sirdaludia. Äläkä aattele koko asiaa enää tai oireet vaan pahenee.
5. Niskavaivoille, jotka säteilee pääoireina voidaan jopa nimetä selkeät aiheuttajat lihas/hermotasolta, jos lääkäri on osaava. Valitettavasti suomalaisessa lääkärikoulutuksessa käsitellään tuki- ja liikuntaelimistöä paljon vähemmän kuin esim. fysioterapeuttikoulutuksessa.
perjantai 27. marraskuuta 2009
maanantai 27. huhtikuuta 2009
Ja taas rankaisee (TV)
perjantai 30. tammikuuta 2009
Paska polvi (Tahdonvoimaa)
Nyt se alkaa - alaraajojen uuteen asentoon totuttelu. Fyssari kyllä varoitti, että kun uusi asento, eli se normaali, on saavutettu yläkropassa, alkavat muut lihakset ja nivelet hakea uutta paikkaa vuorotellen, ylhäältä alaspäin. Sit aletaan treenata niitä alueita. Mutta milläs treenaat, kun pää lakoo.
Grande katastrofo.
Kaikki lihakset todellakin on vuorotellen kipeenä, koska lihastasapaino on samalla tavalla päin persettä kuin maailmantalous. Ei auta vittu, kun kärsiä ja kattoa, mihin menee olo ajan kanssa. Jotenkin tuntuu paremmalta mutta toi kuuppajumitus vesittää sen.
Ensin tiksas leukanivel. No, nyt se on normaali. Jotain hyvää. Sitten pamahti jumppeliin hartia/solisluukuoppa. Sekin on ok nyt. Sit alkoi särkeä rintarankaa, alaselkää ja lonkkaa. Rintaranka ja alaselkä on nyt ihan jees. Lonkka toisinaan kiukkuilee. No, nyt tuli sit nämä polvi- ja nilkkaongelmat. Niin, ja yläniska- ja korvaongelma takas, siitä autotörttöilystä.
Fileeraan itteni elävältä, (niinkuin yksi mun mielenterveysongelmainen oppilas sairaalakoulussa, kun keksi olevansa mandariini ja alkoi kuoria käsiään saksilla) ,jos pilasin ton yläniskan ja pään paranemisen huonolla taskuperuutuksella. Pitäisiköhän soittaa Lahden seudun autokouluun ja reklamoida, kun eivät opettaneet taskuperuutusta peileistä. Eikö tullut mielee, että mulla ois whiplash joskus? Ei tajuu.
No, tänään olin tarkempi. Pieni reikä kun oli, auto jäi keskelle tietä. Ei viittinyt riskeerata. Tulkoon sakot. Ei tunnu missään, kun rahaa on kuin roskaa! Jos ois kaduilla joulupadat, pistäisin niihin satasia saman tien. Tai sit ryöstäisin ne.
maanantai 26. tammikuuta 2009
WOM:a ja ketjureaktioita (Tahdonvoimaa)
Ketjureaktio oli tapahtunut niskassa, aivan kuten arvasin. C0 oli painunut oikeelle jumiin, vetänyt C1:sen ja 2:sen mukanaan, ja ne kaikki yhdessä taas heitti kalvojen kiinnityskohtan takaraivon luun päällä jumiin. Kaikki kalvothan kuulemma kiinnittyy tohon ligament nuchea -kohtaan takaraivon luun yläpuolelle. Lihas-, sidekudos- ja hermokalvot kiinnittyvät siihen ja se on just se kohta, joka venyy pään kipatessa taakse. Että ei ihme, kun on kuuppa jumissa.
Hoito auttoi pikkuisen, muttei merkittävästi. Niin on tukossa koko nuppi, ettei tommosella miniajalla (25min) mihinkään ihmeisiin päästy. Ehkä huomenna huomaa vaikutuksen paremmin. Ainakin nuppi on nyt suorassa, ja se on kiva fiilis. Hermot tosin edelleen kuormittuu oikeella puolella, että sinänsä bad, bad. Mut kyllä tälla 2,5 vko:a operoi, kunnes on hoitoaika 12.2. Huomenna siis altaalle melskaamaan. Täytyy käyttää rankaa mahd. paljon ja normaalisti, ettei tosiaan muodostuisi arpea.
Ps. Länsi-Suomen Kelan perintäyksikön Tiina Soiniselle Jyväskylässä iso kiitos opintotukiasiani hienosta hoidosta.
Paitsi, että olinkin maksanut tukia takaisin 2009 joulukuuhun (bra!), niin maksusuunnitelman uudistaminenkin olisi kuulemma onnistunut. Vähän eri mentaliteetti, kuin sairausvakuutuspuolella. ;)
torstai 22. tammikuuta 2009
Jaahas, tämmönen loppuviikko (Tahdonvoimaa)
perjantai 12. joulukuuta 2008
Kun päästä kuului ping (Tahdonvoimaa)
Nivel on yliliikkivuuden ja parin trauman jäljiltä löysä ja oikeen puolen lihakset on paskat, niin siellä ei ole mitään, mikä sitä tukis. Siksi se lipuu niin helposti virheasentoon. Mutta magneetissa olisi näkynyt, mikä se siinä välilevyssä/nivelessä/ligamentissa olisi ollut jotain suurempaa häikkää.
perjantai 21. marraskuuta 2008
Uusi fyssari testattu (Fedja)
Matka aamulla: ensin 200m bussipysäkille, sitten 300m kauppaan, josta 200m fyssarille. Kun pääsin hoitokeskukseen, olin ihan kuollut ja täysin jumissa. Aivan kuin olisin tehnyt hirveän urotyön.
Fyssari tajusi melko pian, että ongelma on lähes täysin neuraalikudosongelma. Lihakset ei mulla tullu kanittavan missään. Jalka menee sujuvasti pakaraan. Hartiat hänen mukaansa loistavassa kunnossa. On jo paljon, että fyssari tajuaa sen, etten pysty hirveän voimakkaan neuraalikudoskireyden takia istumaan, enkä seisomaan. Rangasta hän ei löytänyt juuri mitään ongelmaa. Lantiota ei erikseen tutkinut. Rintarangan rotaatiota ja niskan liikkeitä ei tutkinut, vaikka olin aikonut pyytää tekemään kokonaiskartoituksen. Unohtui.
Miten voi olla, että lihakset eivät ole jumissa ja neuraalikudos sen sijaan aivan jakissa. Minusta tuo on käsittämätöntä. Hermot ja lihakset kun minun mielestä pelaavat yhteen. Lopuksi kraniosakraalitekniikalla aukaisi kallonpohjaan ja tunsi piukat kalvot ja vedot + sanoi, että melko elämä siellä niskassa alkoi. Tuo on jo paljon hoitajalta. Se on hieno tunne, kun siinä hoitopöydällä kallonpohjan löystyessä alkaa rintaranka ja lantio löystyä.
Mulla tuo jakittaminen on niin herkkää, että kun siinä fysioterapeutin kanssa juttelen, niin alkaa kroppaan tulla lihaskouristuksia, pieniä. Hoidon jälkeen olin ihan tirrissä, siis väsynyt. En meinannu jaksaa nousta ollenkaan. Viime yönä tuli taas 4h ja kun nyt kallonpohjan käsittely laski viritystasoa, niin meinas katketa. Hoidon jälkeen tuli myös kouristelu, eli tuli lievä kouristuksen omainen jännitys joka paikkaan. Hoidon jälkeen menin aulaan istumaan ja rauhoittelemaan tilannetta. Annoin siinä itselleni silmät kiinni vähän rahoittavaa kallokosketusta 15-20 min ja tilanne alkoi rauhoittumaan, niin että saatoin lähtä takaisin.
Olo oli hoidon jälkeen kyllä huomattavasti helpompi kuin ennen sinne menoa. Mutta sitten. Olin aikonut mennä konsultaatiokerran jälkeen täyttämään Elokuun pesuainepullot Juuttiputiikkiin. Aikoin ostaa kuljetuskärryt, että saan ne roudattua kotia. Laukkutaloon siis ja 40 e kärryistä, jotka osoittautuivat täysin paskaksi. Suorastaan imivät maahan kiinni. Palasin pesuaineitten täytön jälkeen Laukkutaloon ja sanoin, että nää kärryt on täysin paskat. Voiko näihin vaihtaa renkaat tai voinko vaihtaa tuohon ruokaostoskärrytyyppiseen. Ei onnistunut.
Nyt olisi sitten myytävänä yhdet paskat kärryt.
Siihen tärinään ja kärryjen kiskomiseen meni suurin osa hoidon vaikutuksesta. Jumissa etenkin pää, tosi jumissa. Nyt alan lepäämään, josko silti jotain olisi pelastettavissa.
Taas muuten yksi juttu fyssarilla Whiplasheistä. murrosikäinen oli pudonnut hevosen selästä. Tullut transversum + alarialigamanetti repeämiä. Kuulemma pidetään OYS:ssa oireistoa murrosiän ja ties minkä syynä. Aivan sairasta. Aivan sairasta.
Minusta tämä Whiplash:ien kohtelu on niin sairasta, että vaikka paranisin, niin tunnen silti, että minun on tehtävä asian eteen jotain.
