Johan tirvas tukkoon (Tahdonvoimaa)

No huh, huh, johan heitti yläniskan tukkoon. Kummallinen vaikutus sillä yhdellä nikamavälillä koko kehoon. Samantien tuli jalat niin kipeiksi, ettei pysty ottamaan askeltakaan. Koko kroppa niin tukossa, ettei pysty tekeen mitään. Ei edes lukemaan tai kirjoittamaan. Makaaminenkin on yhtä tuskaa mutta ainoa vaihtoehto.

Aikamoinen juttu. Mitäköhän siellä oikein tapahtuu, kun pää painuu rankaan? Ois hauska tietää. Vaan kun ei kukaan tiedä. Jotenkin ois nyt kärvisteltävä...

Joulu joka päivä (Tahdonvoimaa)

Kun nyt muzamaailmaan päästiin, niin tähän tilanteeseen (Musti-ihanainen lähetti tuon pikkulahjan postissa) sopii hyvin seuraavan biisin sanat, btw, joita juurikin lauleskelin synan säestyksellä (eikä mennyt hartsut jumiin):

'Voit joulun elää joka päivä vaan
ja parhaat hetkes tulet tuntemaan,
Jos vain joulun lapsi saa,
sydämessäs asustaa
Niin silloin joulu luonas aina on'.

Mulla on talo täynnä äidin antamia pikkuesineitä ja lahjoja tervehtymisen varrella. Huom! Sanavalinta: en puhu enää sairasajasta, vaan tervehtymis/kuntoutumis/toipilasajasta! Alitajunalla ja pikku sanamuodoilla on ISO merkitys.

Vaikken muuten maallisesta mammonasta niin välitä, niin nuo ovat kyllä tavaroista rakkaimpia! Ja niihin kaikkiin liittyy aina joku tarina tai fiilis siltä päivältä, kun olen ne saanut. Ja täältä blogista voi aina käydä tarkistamassa, mikä se on ollut, koska aika kuluu kuitenkin nopeasti ja nämäkin toipilasajat unohtuvat välittömästi, kun olen ollut jonkin aikaa.

Mä en edes yskäise niskavammoihin ja neuraalikudoksiin päin sen jälkeen, kun tästä selviän. Ja varmistan kyllä kaikin keinoin, etten a) kaadu b) joudu kolariin c) putoa d) tule tönäistyksi tms. Ja millähän noikin muuten varmistaa? Hankin talveksi sellaiset mummojen kävelysauvat ja nastat kengän pohjiin, etten vaan liukastu ja vaihdan Audin Saabiin tai Volvoon, joissa on TM:n testien mukaan parhaat niskatuet. Toki tuun loppuelämäni hinkkamaan noita harjoituksia, mutta sehän on itsestäänkin selvää. Kun kuntoon pääsee, siitä kannattaa pidetään kiinni.

Ajattelin myös aloittaa uudelleen Pilates- ja laulutunnit. Tukevat niskan kunnossapitoa. Vähitellen treenaan ittelleni sellaisen sikaniskan, että kaupungin isoimmatkin portsarit jää kakkoseksi. Ei muuten retkahda enää, vaikka joku tolvana tönäsis. Turpiinhan sitä vaistomaisesti varmaan vetäis, jos joku lähestyisi uhkaavasti mun niskaa.

Ps. Jollen ole jouluna terve, niin ripustan tohon samaiseen kuvan tv-antenniin hopeakoristenauhan ja yhden kirkkaanpunaisen joulupallon ja vietän joulun keskenäni omassa himassa. En syö palaakaan kinkkua, korkeintaan maksalaatikkoa ostan jokaiselle päivälle. Sitähän ei ole muuten tullut syötyä. ;) Enkä avaa yhtään lahjaa - ei sillä että niitä saisin. Olen ollut kaikkea muuta kuin kiltti ja hyvällä tuulella vikat 8 kuukautta.

Eli keho, ans panna vauhtia paranemiseen nyt, ettei tuu elämäni paskin joulu. Vielä on 5 viikkoa aikaa... Siihen mahtuu ainakin 1 fyssarikerta, jos oikein kauniisti anelen. Fyssari tosin on sitä mieltä, että 4-5 vkon välit on tässä vaiheessa, 'kun olen melkein kuosissa', ok mutta mä en...
Siinä käy sitten muuten niin, että en uskalla 'revitellä/siedättää' niinkuin pitäis, koska tiedän, että 2 viikkoa neljästä on helvetin pitkä aika kärsiä.

Mutta toisaalta, nyt kun asiaa oikein mietin, niin kestihän se nytkin 3 viikkoa - ja menee koko ajan paremmaksi. Totta. Ja fyssarilla on aina varattu 'kriisiaikaa' toimistopäivinä, jos nyt ihan akuutti paniikki iskee jollain. Tuossa paikassa puhutaan oikeasti ASIAKASPALVELUSTA ISOLLA A:lla. Hiljainen toiveeni on, että Vakuutuslautakunnastakin tulisi myönteinen korvauspäätös työtapaturmasta joululahjaksi. Se ois n. 2500 euron arvoinen lahja. No, jossei tuu, niin pistetään rahastot myyntiin tai kirjoitetaan 3-4 retkuartikkelia lisää, niin saadaan maksut hoidettua. Ja jos oikeen hyvin käy, niin tuotteistan itseni sankaritarinana Ylen ohjelmaan ja myyn haastatteluja. Tai kirjoitan tästä kirjan. Ideoita on, kunto vielä vähän hakee. Tai kun blogin päivittäinen lukijamäärä on yli 500 hlöä, siirrän tän parempaan softaan ja alan ansaita kirjoittajille rahaa kuntoutukseen. Kattellaan!

Ruostetta ja appelsiinejä (Tahdonvoimaa)

Se se on! Nyt keksin sanan, jota olen hakenut 2 kuukautta. Ruoste. Yhtä positiiviseen sävyyn kuvattuna kuin CMX:n samannimisessä biisissä. 'Savu nuolee raunioita, tiedätkö miltä tuntuu, lämmittää käsiä palaneiden kotien tuhkassa...'

Tuntuu just siltä, että oikean puolen lihakset ja nivelet on ollut yliaktiivisena 5 vuotta! Ja heti, kun tulee ylirasitusta ilman tukea, niin se ruoste senkun lisääntyy. Voihan fuck, muhun on iskenyt 27-vee korroosio. Kuulostaa pahalta. Entä 80 veenä? ;)

Nami, ukkeli toi kuoritun appelsiinin nokan eteen. Täytyy pistää kiltisti C-vitamiinia (ja säilöntäaineita, joita ruiskutetaan pahimmillaan kuoren alle neulalla;) napaan. Ei oli ilmestynyt Mexican-Kotipizza (silputulla jalapenolla, mun ainainen vaatimus;) ja karkkia. Voihan räkä. Oon ennen ollut niin tarkka siitä, mitä syön, mutta nyt sairauden aikana on ollut ihan sama. Kaikki menee! Laihduin aluksi sen 8 kg:a (62:stä), joten nyt on hyvä ottaa takas!

Kahviaddiktin tyttärenä taidan heittää pannun poroon - yön kunniaks. Sitten nukuttaa taatusti, eiks se Musti niin mennyt siinä opettajatarinassa? ;)

MÄKIN HALUAN SOITTAA PIANOA!

Huomenna kaivan sen kaapista. Onneksi ostin markkinoiden kevyimmän. Ihan vähän vaan kosken... Ihan viisi minuuttia. Joopa, joo. Kattellaan launtaina oloa sit. ;)

Puhelinsessiot jumittaa (Tahdonvoimaa)

Puhelinsessiot senkun jatkuivat! ;) Lopullinen saldo oli 6 tuntia ja vielä jäi parille ystävälle soittamatta. Huomenna sitten! Tiedä sitten, oli sessio sittenkään hyvä vai huono, kun tuntuu, että pelkällä levolla on vielä enemmän jumissa. Tai ehkä se eilinen nyt kostautui?

En tiedä, mistä se johtuu, mutta aina kun puhun puhelimessa, vaikka maatenkin, meen ihan jumiin! Kai se asento on niin staattinen, kun kädellä pitää vielä phonea korvalla, että sitä alkaa jumittaa. Tai sitten aiheet on semmoisia, että ne vetää pakettiin.

Työjutut saa vitutuksen nousemaan äärimmilleen. Ei siksi, että työ olisi vastenmielistä, vaan siksi, kun haluaisi niin hirveästi tehdä niitä itsekin muttei pysty. Karmeeta katsoa, kun itse oot yrittäjänä firmassa, minkä eteen et pysty tekemään yhtään mitään, vaikka mieli tekis. Meillä on vielä isoja juttuja tulossa mutta silti ei pysty osallistumaan mihinkään.

Yrittäjänä sitä on hirvee draivi päällä. Mistä lie johtuu. ;) Kai sitä vois muiden piikkiin saikkuilla helpommin. Tiedä sitte...

Tänään on ollut periaatteessa ihan hyvä olo. Enpä ole hirveesti liikkunutkaan mihinkään. Vasen puoli ei ole jumittanut ollenkaan mutta oikea sitäkin enemmän. Kun se lähtee vetämään jumiin tosta C6:sta, niin ei ole mitään tehtävissä. Ihan sama onko vaan, jumppaako/tekeekö harjoituksia vai käykö altaalla, niin jumiin se menee kuitenkin. Ekana korvat, sitten alaselkä, lopulta yläniska/pää ja vikaksi lonkat. Vähän auttaa, kun antaa CST:tä itselleen mutta ei se jumitusta poista... Toisaalta en edes tiedä, onko tämä edes jumitusta. Jotenkin on vaan sellainen ahdistava olo, kun marraskuukin alkaa kohta loppua ja pitäisi olla kunnossa. Joulukuustahan vaihtoehtoina on mennä töihin tai jäädä sairaslomalla. Ja suoraan sanoen mä yhtään tiedä, kumpi tekis parempaa.

Ehkä seuraavat kaksi kertaa fyssarilla auttaa jo niin paljon, että myös oikea puoli alkaa pysyä auki, koska nyt oireet on enää toisella puolella! Vikan fyssarikerran jälkeen on kuitenkin ollut niin hyvä olo jo kaksi viikkoa. Ja vaikka nyt onkin taas huonompi olo, niin on se nyt taas paljon parempi kuin silloin lokakuussa.

Huomenna taas altaalle. Ei siitä ainakaan haittaa ole, että yrittää vaan liikkua aktiivisesti. Kyllähän tämä henkisesti on tosi raskasta: vuorotellen olla ihan kunnossa ja sitten taas tulee takapakkia. Ja mitä paremmassa kunnossa ja kauemmin sitä on, sitä hirveemmältä se takapakki tuntuu. Kyllä kanttia nyt koetellaan. Välillä oikeasti pelkään saavani sydänkohtauksen tän henkisen stressin takia, minkä tämmöinen kidutus aiheuttaa nuorelle, aktiiviselle ihmiselle. No, se oiskin hauska päätös tervehtymiselle: 'Nuori nainen kuoli paranemisen aiheuttamaan stressiin'.

SI-nivel dislokaatio (Fedja)

Täälläkään EI osata levätä. On tosi vaikeaa elää pelkästään jumppaamiselle ja itsensä hoitamiselle.

Tänään alkoi niin hirveästi kiinnostaa tuo oma lantio. Olen seurannut pari-kolme kuukautta selkäsivujen kipufoorumia. Nyt sitten viimein aloin tajuamaan mistä he foorumilla puhuvat, kun puhuvat SI-nivelen dislokaatiosta, kun katsoin fysiatri Turusen videohaastatteluja. Nääs, kun on alkanut kiinnostamaan tosissaan, että mikä ihme voi aiheuttaa mun kroppaan näin kovat jumitukset, vaikka MRI + Rtg löydökset ovat niin vähäiset. Ja nyt kun on huomannut kuinka paljon pääjumitukset helpottavat rintarangan alaosan ja lantion jumppaamiselle, niin...Ja kun on tajunnut noiden selkäsivujen kautta, että mun lantiossa on jotakin häikkää. Selällään ollessa vasen jalkaterä on taipunut 30 astetta ja oikea jalka puolestaan 60 astetta. Oikea lonkka oikuttelee. Välillä en pysty astumaan jalalla. En pysty seisomaan normaalisti ollenkaan, vaan lantio on jännittyneenä eteenpäin, rintaranka hirveässä jännityksessä + kaula työntyneenä eteenpäin.
(http://www.selkasivut.fi)

Löysin joitakin lieviä ryhtivirhelöydöksiä Rtg ja MRI kuvien lausunnoista. Ryhtivirheen olemassaolo lausunnosta toiseen vaihtelee. Ilmeisesti pieniä alle 10 asteen ryhtivirheitä ei katsota ryhtivirheiksi. Katsoin asiantuntevana omia Rtg ja MRI kuvia, kumminkaan ymmärtämättä niitä, TÄYSIN :>. Niitä onkin melkoinen kasa.

Tämmöisiä löydöksiä radiologit ovat kuvista löytäneet:
Vamma -97

-98 Kaularangan Rtg: Normaali löydös (Kuva alla)

* Mitäköhän nuo rangan keskellä olevat vaaleammat alueet ovat. Niihin oli piirretty viivojakin ja olivat kyllä vuorotellen eri suuntaan kallellaan ja näyttävät olevan eri linjassakin. Onkohan tuolla mitään merkitystä?






-00 Taivutus Rtg: Ei viitteitä instabiliteetistä
-01 K-ranka MRI: K-ranka lievästi oikoryhtinen
-03 Funkt. k-rangan MRI: Ei löydöksiä
*Kolari
-06 K-ranka MRI: Diskukset normaalin rajoissa, selviä pullistumia ei ole. Ei patologista.
-07 K-ranka MRI: Ylä- ja keskikolmanneksen alueella lievää signaalialentumaa sopien lievään alkavaan degeneraatioon

Sitten th-ranka:
-98 th-Rtg: Rangan yläosassa minimaalinen vasemmalle kupera skolioosi. Lievä ryhtivirhe.
* Tämän huomasin itsekin kuvassa.
-01 th-Rtg: th-Rangan ryhti normaali. Rangan yläosassa pari neliön muotoista nikamaa. Ei degeneraatiota, eikä merkittävää päätelevypatologiaa.
-06 (Tammi) th-MRI: Tavallinen ryhti. Ei patologiaa. Ytimen
* Kolari
-06 (Loka) th-MRI: Ei patologiaa. Ytimen arviointia häiritsevät artefaktat.
-07 th-MRI: Rangan keskikolmannen alueella kyfoosi suoristunut. Selkäytimessä tai -kanavassa ei todeta poikkeamaan.

Ls-ranka:
-00 Ls-Rtg: Vasemmalle konveksia skolioosia 10 astetta. Lievä ryhtivirhe.
-01 Ls-CT: Normaali.

Pari vuotta kolarin jälkeen alkoi hermopistos oikeaan jalkaan ja lopulta tuli tulehdus oikeaan SI-niveleen, vuoden päästä vasempaan. Si-nivel-Rth ja MRI, joissa 2000-2003 välillä SI-nivelpinnan ödeemia ensin oikealla ja sitten myös vasemmalla. Nestekertymää nivelraon seudussa ja nivelpinnan epätasaisuutta. Tulehdukset loppuivat, kun lopetin punaisen lihan syönnin. Noista tulehduksista alkoivat reumaepäilyt ja laukkaaminen reumapkl tutkimuksissa, mutta tänä vuonna otetuissa kuvissa ei kyllä löytynyt mitään niihin viittavia löydöksiä eikä sellaisiakaan löydöksiä, että selkärangassa olisi ollut tulehduksia.

Täytynee aloittaa korin rakentaminen alhaalta. Toivottavasti fyssari, jolle menen, osaa tutkia muun rangan lisäksi myös lannerangan ja SI-nivelen tilanteen. Ja myös korjata sen. Ettei tarvisi kauemmaksi lähteä hoidattamaan.

Kännissä kuukauden ?

Tiedättekö mikä on todella hauskaa? Suomi on täynnä narkkareita ja kännikaloja, jotka tavoittelevat keinolla millä hyvänsä humalaa ja epävakaata mielen tilaa mutta samaan aikaan Suomessa on paljon ihmisiä, jotka kärsivät niskaperäisestä huimauksesta. Meikäläinen kuuluu niihin ihmisiin.

Tänään on muuten niskaperäisen huimaukseni kuukausipäivä. Tai oikeastaan kyseessä ei ole edes huimaus vaan tasapainon epävarmuuden tunne - etenkin kävellessä. Täytynee juhlia jotenkin tätäkin hienoa asiaa, ennen kuin hankkiudun siitä eroon ensi viikolla Fysakoksen fysioakustisen tuolin avulla. ;)

Tää ei ole piilomainontaa vaan vertaistukea...