KM (Kalvomaisteri) esittäytyy (Tahdonvoimaa)

Oon hiljalleen opiskellut biologiaa, anatomiaa ja fysiologiaa, sillä aattelin lähteä tervehdyttyäni 'lomalle' Floridaan ja suorittaa siellä Palm Beach Gardenissa sijaitsevassa Uplegder -instituutissa CST-opinnot. Velaksi, tietenkin.

No kalvoista tuli mieleen, että kuinkahan moni todella tietää, että niskan(kin) nivelsiteet + muut tukirakenteet on sidekudosta (esim. kollageenisäikeitä), joka on uusiutuvaa tavaraa? Mutta ei se itsestään ilman hoitoa ja harjoittelua uusiudu.

Mun fyssari aina sanoo, että alarialigamenttivamma on 'piece of cake', jos sen kuntoutus alkaa saman tien ja kuntouttaja tietää, mitä tekee ja ohjeistaa myös potilaan siihen.

Kerran kysyin, kuinka moni hänen potilaansa on sitten kuntoutunut ko. vammoista. Kuulemma jokainen, jolla on ollut pitkäjänteisyyttä, älliä ja uskoa paranemiseen.

Sitten kysyin, mihin niskavammoista kuntoutuminen perustuu.

Vastaus oli:
'Dear, ihminen uusiutuu koko elämänsä ajan mutta pitää tietää, mikä sitä uusiutumista edesauttaa ja aloittaa hoidot ja harjoittelut ennen kuin kudokset arpeutuu ja hermot on ollut liian kauan shokissa. Kun turmasta on mennyt kauan, kudosta on vaikea(mpi) elvyttää mutta aina voi vähän auttaa!'

No niin, nytpä sitten kysynkin, kuinka moni hermotason alarialigamenttivamman (tai muun yläniskavamman) saanut potilasta on:

A) Diagnoosin n. 2 kk:n sisällä diagnoosin
B) Oikean diagnoosin
C) Saanut diagnoosin fysiatrilta, joka on käynyt CST-kurssit ja perehtynyt autonomisen ja kipuhermoston toimintaan ja osaa laatia kuntoutussuunnitelman
D) Päässyt HETI kuntoutukseen, joka vaikuttaa hermotasolle asti (Esim. CST)
E) Saanut OIKEAT harjoitukset + säännöllistä harjoittelunohjausta esim. juuri yläniskan ligamenttivammaan liittyen mm. kielen imemiset, silmien kautta tapahtuva mobilisointi, leukanivelliikkeet, kitalakimobilisoinnit yms.
F) Saanut ohjeet ja vinkit arkeen itsekin whiplashistä selviytyneeltä fysioterapeutilta?

Ei varmaan kovinkaan moni.

Suomessa ei yksinkertaisesti ole yläniskavammoihin perehtyneitä fyssareita, joilla on hallussa hermotaso, kalvotaso + koko anatomia sekä hoitometodina hermotasolle vaikuttavat jutut SEKÄ omakohtainen kokemus whiplashistä! Joku palikka uupuu kaikilta, paitsi muutamalta fyssarilta. Helvetin harmillista!

Hollannissa kaikki valmistuneet fyssarit voivat osallistua jatkossa CST- jatkokoulutukseen, ja kursseja markkinoidaan kuulemma merkittävästi. Niillä käydään kalvot ja hermosto läpi todella tarkasti. Tuo on hieno edistysaskel!

Mutta mitä Suomessa?

Täällä kun puhut kalvoista fyssarille tai lekurille (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta), jengi nauraa päin naamaa, että pidä kalvos...

Mutta ei kannattais. Kaikki mun nykyisen hoitavan lafkan potilaat, joilla on ollut kärsivällisyyttä, älyä ja luottoa, on nimittäin aika pirun tyytyväisiä ja esimerkki siitä, ettei kalvoteoria ole huuhaata. Jatkan siis selkärangan kalvojen kimpussa... ;)

Aamen.

Oudot silmät (Tahdonvoimaa)

Vannon, että silmissäni on jotain kummaa. Harmaa puhelin näyttää lilalta ja yön pimeydessä, kun kattelee huonetta, tuntuu, että se olisi 'rakeinen'. Aamurakeet on kadonnut kokonaan viime hoidon jälkeen. Välillä tuntuu, niinkuin silmät 'jämähtäis' johonki kohteeseen. Toisinaan ne on kuivat toisinaan vetiset. Värinäkö on parantunut. Se on pirun tarkka.

Outo olo kaikin puolin. Sellainen fiilis, että olen kohta joko terve tai kuollut. Tosi outo. Ihan kuin keikkuis kahden 'maailman' rajalla, ja vai yhdessä voi olla... Ei tätä pysty selittään. Niska/pää oli tänään hetken normaali, sit alkoi taas kalvot kipristellä. Mutta on ne nyt ihan erilaiset kuin ennen hoitoa! :) Jalat on lämpimät. Hyvä merkki.

Herääminen - odotan sitä innolla tällä kertaa! Tosi hassu olo kyllä...

Kalvokoulukunta kommunikoi2

Tässä vastaus viitaten tiedusteluuni otsikolla 'Kalvokoulukunta kommunikoi'.

--

Moikka!

Neuraalikudoksen päälläkin on kalvo, joten "tunnet" sen. Tee vieläkin varovaisemmin "peffareikä"-liikettä, yritä löytää se raja, ettei (kiristys)oireita tule.

Haleja!
Ft
--

Eli ehkä se sitten ei ole kuitenkaan neuraalikudos, mikä kiristää... Hmm. Nyt menee vaikeaksi...

Miksi pää putoaa ja on outo (Fedja)

Se tuossa joku päivä mietitytti, että miksi se pää putoaa selkärankaan. Sillee niinku tarkasti. Vaikka lihakset ei riitä tukemaan, niin onhan siellä aika paljon tuota ligamenttirakennetta ympäri ämpäri ja pitkin poikin.

Täällä tuo pää on kanssa outo ja tulee nyt kaikenlaisia reaktioita. Välillä oksettaa, välillä koko kroppa menee heikoksi. Eilen pysty tekemään lihasharjoitteita. Illalla sitten sain raksuteltua kunnolla tuota kalvostoa auki. Kuulu kyllä melko outoa ääntä niskasta, hui. Yhden kerran säikähdin ihan kokonaan, kun ei tiennyt, että mistä se outo narina oikein tuli. Aivan kuin kaksi 10x10cm tasoa kumipinnalla hiissais toisiaan vasten. Aamulla lihakset meni hapoille kun kävin kyykyssä. Nyt taas illalla pystyi jumppaamaan.

Pää on kamala.

Onkos joltakin fysiatrin potilaalta leikattu sitä arpikudosta menestyksellä? Täällä on kanssa alkanut miettiin sellaista vaihtoehtoa. Tosissaan ei vielä. Näkyykö sulla arpikudos magneetissa TV?

Hikiä alkaa pukkaan. Äkkiä pois koneelta.

Löysäilyä (Fedja)

Tiäällä vaihteeksi kalvokiristys ja suojajännitys alkoi löysäämään. Ja mitä sitten. Huomasin, että eihän tässä pysty kävelemään, seisomaan, eikä istumaan. Tulee sen verran kovat kivut niin moneen kohtaan selkää tai oikeastaan vihlovat kivut rangasta poispäin. On se hienoo, kun on paketissa, niin ei ole kipuja pahempia, vaan hirveää kiristystä. Kun löysää, niin huomaa, että voiko mun ranka olla näin hirveän huonossa kunnossa.

Ja sitten yläniska. Sitä ei vaan saa löysättyä kuin tiettyyn pisteeseen asti. Sitten tulee hirveät vedot vastaan ihan yläniskassa ja pääoireet. En uskalla mennä tuosta eteenpäin, ettei hermosto-oireet pärähdä päälle.

Toivottavasti torstakina jotakin selvyyttä sais tähän. Heiskutan noin kolmen aikaan Tahdonvoimaa sulle juna-asemalta. Mihinkähän suuntaan pitää heiskuttaa, että tulee tervehdys perille.

Hämärää (Fedja)

Eilen kun lopulta siten aloin taas hoitamaan itseäni, illalla, kaikki meni hyvin jonkun aikaa. Olo helpotti ja keveni, kun kiristykset vähenivät. Lopulta kalvo alkoi löysätä jo päässäkin sen verran, että nenästä alkaa kulkua sellainen kalvon rapse. Rapsetta kuuluu koko ajan kallon sisältä, mutta sitten kun ollaan hyvässä jamassa, se alkaa kuulua nenästä, niin, että ulkopuolinenkin kuulee sen. Samalla alkoi väsyttää.

Mamma soitti ja oli energiaa täynnä. Meinasi, että laitetaan kuntoon nyt sinun eläkejuttusi. Minun tulevaisuuden eläkekertymä lasketaan yliopiston palkan mukaan, jossa olin töissä 1v 2kk opintovapaalla ennen vakityöpaikkaan palaamista. Kun palasin takaisin vakinaiselle, olin sen verran huonossa kunnossa, että tajusin 8-tuntisen työpäivän olevan utopiaa. Kuukauden sairasloman päätteksi hain aktiivisena mimminä työkokeilua. Enkä pystynyt siihenkään ja jäin sairaslomalle. Sairasloma-ajan päätteksi alkoi kuntoutustuki, joka on määräaikaiseläke. Tämän summa määräytyi työkokeilutapahtumapäätöksen mukaan. Työkokeilun liittyvä tuki l. minun määräaikaiseläkkeen kokoinen summa maksettiin työnantajalle ja minä sain täyttä palkkaa. Määräaikaiseläkkeen summan tulevan ajan eläke lasketaan opintovapaa-ajan työnantajan mukaan, koska se oli työnantajani 6kk:sta 5kk ennen työkokeilun hakua. Silloin minulla oli 1000 e pienempi palkka kuin vakityönantajalla, jossa olin ollut 3.5 ennen opintovapaata. Eli tässä nyt saatetaan kärsiä koko elämä siitä, että olin itse liian aktiivinen työkokeilutoimenpiteessä. Jos en olisi hakenut työkokeilua, olisin mennyt takaisin vakkarille töihin ja sairastanut heidän leivissään puoli vuotta, tulevaisuuden eläkekertymä olisi laskettu vakkarin palkan mukaan. Silmät luppasi puhelimessa ja ei jaksa kiinnostua asiasta. Valitus on vakuutusoikeudessa tosin ollut yli vuoden päivät. No, kaivelen paperit ja annan veljelle, mammalle ja papalle, jos haluavat niille tehtävän jotain. Itse ei jaksa joka asiaa huolehtia.

Niin ja tämä hämäryys. Tuohon asti kuntoilu oli ok ja ajattelin, että tässähän pääsee vielä kunnolla nukkumaan. Sitten vielä alkoin pumpata, kylläkin varovasti, rintarangan ongelmakohtaa. Kummallista. Kun pidän rintarangan jännittyyneenä, olo on ok. Tai jos laitan kädet pään päälle, niin r-ranka ihan ok. Kun lasken kädet ja myös hartiat alas, rintarangasssa tuntuu joku ihme tukos, iso sellainen. Tuota kohtaa sitten liikuttelin pikku hiljaa. Siitä tulee ihmeellisiä tuntemuksia koko pallean ja rintarangan kalvojen alueelle. Seurauksena oli sitten se, että kireys päässä meni taas hirveäksi. Älyttömät vedot päähän, hammassärkyä oikealle, pään päälle tuli kylmä alue. Jalat meni kylmiksi ja vasen jalka alkoi kouristaa tuolta nilkasta ja varpaista. Tuossa jalkaterässä on muulloinkin sellaista jännitystä, kun olen venytellyt ja välillä muutoinkin, että vartaat menee ihan kippuraan, mutta eilen oli muutamaa astetta voimakkaampi jännitys. Toinen vaihtoehto kouristelusta on se mikä oli eilen. Isovarvas jännittyy alaspäin ja muut varpaat ylöspäin tai toisin päin. Lisäksi eilen nilkka eli omaa elämänsä. Mukava tunne, kun jalka liikkuu itsestään ja varpaat kääntyilee ihan ilman käskyä. Sain jonkin verran raihoitettua tilannetta kallon painelulla l. CST:llä.

Siihen meni sitten yöunet, kun tuli tuo kova kiristys ja tabua haettiin joskus yöllä, kun uni ei tule. Tuo kiristys vie yöunet melko tehokkaasti. Mikäkähän siinäkin.