Näin aivovamma paranee oikeussalissa - Halleluujaa !!!

Jälleen kerran on syytä nostaa esille epäkohdat suomalaisessa oikeuskäytännössä. Tällä kertaa julkaisen huippuneurologi Olli Tenovuon artikkelin, joka on ilmestynyt alun perin Duodecimissä. Tämä on taas kerran räikeän järkyttävä esimerkki siitä, kuinka vakavan aivovamman saanut aiemmin täysin terve ja työkykyinen nuori mies muuttuikin oikeusasteiden edessä uudelleen TERVEEKSI. Halleluujaa!!!

Näiden tapausten määrä on lisääntymään päin jatkuvasti. Voitte varautua taistelemaan sekä läheistenne että itsenne oikeuksista entistä hanakammin tulevaisuudessa. Jos neljän kokeneen ammattilaisen diagnoosit aivovammasta ei kelvannut oikeudelle, niin kenen sitten kelpaa? Niin, ei kenenkään, jos homma saa pyöriä tällä nykyisellä systeemillä. Tällaisten juttun yhteydessä minua hävettää myöntää, että olen suomalainen.

Medisiina ei muutu oikeudessa

Duodecim
2006;122(7):844
Olli Tenovuo
Kirjeitä ja mielipiteitä

Aiemmin terve ja työssään hyvin menestynyt nuori mies sai pahoinpitelyssä aivovamman. Tämän seurauksena hänellä todettiin laaja-alaiset kognitiiviset häiriöt, kliinis-neurologisia statuslöydöksiä sekä aivovammaan sopivat poikkeavuudet aivojen magneettikuvauksessa, magneettispektroskopiassa ja isotooppikuvauksessa. 

Psykiatri ei havainnut mitään psykiatriseen häiriöön viittaavaa, ja kolme potilasta tutkinutta kokenutta neurologia totesi potilaan aivovamman takia työkyvyttömäksi; yksi näistä arvioista oli moniammatillinen ja yliopistosairaalassa tehty. Työkyvyttömyys todettiin myös työklinikkatutkimuksessa - edes työkokeiluun ei ollut edellytyksiä. Vakuutuslaitos kiisti alusta lähtien aivovamman, huolimatta mm. itse pyytämästään yliopistosairaalan arviosta. Tapaturmalautakunta asettui vakuutuslaitoksen kannalle. Asiaa käsiteltiin suullisesti vakuutusoikeudessa, jossa työkyvyttömyyden aiheuttavan aivovamman puolesta todisti kaksi erittäin kokenutta neurologia ja kaksi erittäin kokenutta neuropsykologia, jotka olivat kaikki tutkineet potilaan, sekä yksi ulkopuolinen asiantuntijatodistaja.

Vakuutuslaitoksen näkökantaa oli edustamassa vakuutuslaitoksen lääkäri. Vakuutusoikeus sivuutti päätöksessään kaikki potilasta tutkineiden neurologien ja neuropsykologien todistukset mainitsematta niitä sanallakaan ja katsoi asiantuntijatodistelun olevan ristiriitaista (toiseksi asiantuntijaksi katsottiin siis vakuutuslaitoksen lääkäri). Vakuutusoikeus päätti ratkaista asian »harkintavaltansa nojalla» katsoen, että potilaalla ei ole työkyvyttömyyttä aiheuttavaa aivovammaa, ja kun mitään muutakaan sairautta, vikaa tai vammaa ei ole todettavissa, ei potilasta voida pitää työkyvyttömänä.

Kolumnissaan Duodecim-lehden numerossa 4/2006 professori Juntunen kauhisteli tapausta, jossa käräjäoikeus ja hovioikeus ratkaisivat tapaturma-asian toisin kuin vakuutusoikeus. Tapauksen kuvauksesta voi päätellä, että lääketieteellisissä selvityksissä oli päädytty aivovammaan. Tuskinpa käräjä- ja hovioikeus olisivat kallistuneet tälle kannalle, jos potilasta tutkineet tahot eivät olisi tähän diagnoosiin päätyneet. Muuttiko siis oikeus medisiinan?

Juntusen käsittelytapa paljastaa hänen ajattelevan, että vain vakuutuslääketiede on medisiinaa. Itse asiassa sekä hänen esimerkissään että edellä kuvatussa tapauksessa hänen puolustamansa erityistuomioistuimet (tapaturmalautakunta ja vakuutusoikeus) muuttivat medisiinan. Eräs kokenut käräjätuomari totesikin yhden korvauskiistan aluksi, että »emme kai me nyt oikeudessa ala diagnooseja tekemään».

Juntusen päätelmä on, että yleisillä tuomioistuimilla ei ole asiantuntemusta käsitellä lääketieteellisiä korvausasioita. Hän ei pohdi lainkaan sitä, voisiko yleisten tuomioistuimien päätyminen usein toiselle kannalle johtua siitä, että erityistuomioistuimet eivät arvioikaan asioita objektiivisesti. Asia olisi mielestäni selvityksen arvoinen: kokevatko korvauskäsittelyjen kohteena olleet kansalaiset, juristit ja terveydenhuollon ammattilaiset näiden erityistuomioistuinten toimivan puolueettomasti. Oikeusministeriön teettämä selvitys vakuutusoikeudesta jo osaltaan vastasi, että tämä luottamus puuttuu ainakin niiltä, jotka ovat joutuneet asiassaan vakuutusoikeuden kanssa tekemisiin.

Tilanne on absurdi. Kun lääkäri tutkii vamman jälkeisiä oireita, hänen pitää jo oikeiden hoitolinjojen valitsemiseksikin selvittää, johtuvatko oireet tapaturmasta vai jostain muusta. Hankalissa tapauksissa selvitykset ovat yleensä poikkeuksetta moniammatillisia ja vielä useassa eri paikassa tehtäviä. Kun näiden perusteellisten selvitysten jälkeen päädytään lääketieteelliseen diagnoosiin, tämä diagnostiikka muuttuukin vakuutuslaitoksessa ja erityistuomioistuimissa »syy-yhteyden arvioinniksi», jota näyttävät koskevan aivan eri lainalaisuudet. Juntusta mukaillen »oikeudellinen näyttökynnys saattaa olla erilainen kuin lääketieteellinen». Lääkärikunnalle ja erityisesti potilaille tilanne on hämmentävä. ä

Usein erittäin kokeneiden lääkäreiden perusteellinen diagnostiikka yhtäkkiä kumotaan vakuutuslääkäreiden taholta ja todetaan, että potilaan oireet eivät voi johtua vammasta vaan »jostakin muusta», jota »muuta» kukaan potilasta tutkinut ei kuitenkaan ole kyennyt toteamaan.Juntusen silmissä tämä toiminta perustuu lääketieteelliseen kokemukseen ja koulukunnista riippumattomaan tutkimustietoon sekä »syvälliseen asiantuntemukseen». Alussa mainitsemassani esimerkissä tämä »syvällinen asiantuntemus» aivovamman diagnostiikasta vakuutusoikeudessa perustui lääkärijäsenenä olleen ortopedin ja neljän ei-lääketieteellisen koulutuksen saaneen henkilön arviointiin.

Vakuutuslääkärit puhuvat mielellään »koulukunnista» pitäen itseään niistä riippumattomina. Tämä on silkkaa hölynpölyä, ja monissa asioissa ainoa muusta lääketieteestä eriävä koulukunta löytyykin vain vakuutuslääkäreiden ja heidän läheisten yhteistyötahojensa puolelta. Juntunen on selvästi närkästynyt siitä, että jotkut potilaat saavat asiansa käsitellyksi vakuutuslääkäreiden »pomminvarman» järjestelmän ulkopuolella. Hän on oikeassa siinä, että tällä tavoin kansalaiset joutuvat osittain epätasa-arvoiseen asemaan, koska kaikissa tapaturmissa tällaista yleisen oikeusistuinkäsittelyn mahdollisuutta ei ole joko juridisesti tai taloudellisesti. On kuitenkin parempi, että edes osalla vammautuneista on mahdollisuus asiansa oikeudenmukaiseen käsittelyyn kuin että sitä mahdollisuutta ei olisi kellään.

Tapaturma-asioissa oikeudenkäyttö erityistuomioistuimissa on verhottu vakuutuslääketieteeksi, jolla ei ole juuri mitään tekemistä tieteen - ainakaan lääketieteen - kanssa, vaan kyseessä on peitenimi vakuutuslaitosten ja vakuutuslääkäreiden taloudellisten etujen turvaamiselle. Nykyisellään tämä järjestelmä toteuttaa ehkä tasapuolisuuden vaatimuksen, mutta oikeuslaitokselta vaadittavaa oikeudenmukaisuuden ja objektiivisuuden vaatimusta se ei toteuta.

OLLI TENOVUO, LKT, dosentti, osastonylilääkäri, apulaisopettaja
olli.tenovuo@tyks.fi
Turun yliopisto, neurologian klinikka ja TYKS:n neurologian poliklinikka
Kiinamyllynkatu 4-8 20520 Turku


--
Herättikö juttu ajatuksia? 
Alkoiko harmittaa? 
Toimittiinko tässä oikein? 
Onko sinulla mielessäsi vastaavia kohtaloita? 

Tule keskustelemaan asiasta niskavammafoorumille. :)

Valitus Vakuutusoikeuteen - työtapaturma (Tahd onvoimaa)

VALITUS

TAMPERE, 19.2.09

VALITUS VAKUUTUSOIKEUTEEN X:n TYÖTAPATURMAA KOSKIEN
(vahinkotunnus ja –päivä xx 77)

1 Käsittelyn osapuolet

Vahinhoittunut (jäljempänä vahingoittunut tai Sukunimi)
Sukunimi, Etunimi
Hetu

Tapaturmavakuutuksen ottajayritys yy)
Yhteystiedot

Vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä vakuutusyhtiö)
Pohjola Vakuutus Oy
Y-tunnus 1458359-3
PL 440
00013 Pohjola

2 Tapaturman kuvaus ja vakuutusyhtiölle toimitetut tiedot

Tapaturman kuvaus on esitetty tämän valituksen liitteenä olevissa vakuutusyhtiölle toimitetuissa kuvauksissa, vakuutusyhtiön lähettämissä lisäkyselyissä ja niiden vastauksissa:

- tapaturmailmoitus x.x.2008
- lisätietopyytö x.x.2008 ja vastaus x.x.2008
- tiedustelu vahinkotapahtumasta x.x.2008 ja
- valitus tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle x.x.2008.

3 Valituksen perustelut

Esitän vakuutusoikeudelle vakuutusyhtiön ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen tarkistamista seuraavassa esitettyyn perustuen.

Sekä vakuutusyhtiö että tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ovat päätöksissään todenneet edellä mainituissa dokumenteissa kerrotun perusteella, että työntekijälle ei makseta tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta, koska tapaturma ei ole sattunut työssä eikä tapaturmavakuutuslain (608/1948) 4 §:n tarkoittamassa työstä johtuvissa olosuhteissa (kts. vakuutusyhtiön päätös x.x.2008 ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätös x.x.2009).

Vakuutusyhtiön ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan perusteluiden mukaan tapaturman ei voida katsoa sattuneen työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa, koska tulkinnan mukaan koulutusosio on päättynyt klo 18:00, jonka jälkeinen aika katsotaan työntekijän henkilökohtaiseksi vapaa-ajaksi.

Sekä vakuutusyhtiö että vakuutuslautakunta ovat käsittelyssään sivuuttaneet esitetyt lisätiedot ja tarkennukset. Muutoksenhakulautakunnan johtopäätöksissä työntekijän työ- ja vapaa-aikaa on verrattu toisiinsa yleisten elämänkatsomussääntöjen mukaan.

Vakuutusyhtiö ja vakuutuslautakunta ovat päätöksissään rajanneet työnantajan ominaisuudessa risteilyllä mukana olleen Tahdonvoiman työajan koskemaan vain luokkahuoneessa vietettyä aikaa. Edellä mainitulle tulkinnalle, että työaika koskisi ainoastaan selkeästi yksilöityä työtehtävää, yksilöidyssä tilassa, eikä esimerkiksi vapaamuotoisessa ympäristössä toteutettavaa ideointia, kuten Tahdonvoiman tapauksessa, ei löydy tukea tapaturvavakuutuslaista tai vallitsevasta oikeuskäytännöstä.

Lisäksi perusteluissa käytetyistä yleisistä elämänkatsomussäännöistä ei löydy yksiselitteisesti vallitsevaan lainsäädäntöön tai oikeuskäytäntöön perustuia perusteita edellä esitetylle tulkinnalle. Tämän perusteella vakuutusyhtiön ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätösten voidaan katsoa perustuvan enemmän aiempien oikeustapausten käsittelyyn ja niissä tehtyihin päätöksiin kuin kyseessä olevan tapauksen yhteydessä esitettyihin faktoihin ja tapaturmavakuutuslain tulkintaan.

Edellä kerrotun perusteella katson vakuutusyhtiön ja lautakunnan päätöksen perusteluiden olevan virheellisiä ja puutteellisia ja perustuvan tosiasioiden sijaan vakuutusyhtiön oletukselle esitetyn päiväohjelman sisällöstä ja heidän subjektiiviseen tulkintaan työ- ja vapaa-ajan jakautumisesta.
Risteilyohjelmassa esitetty vapaamuotoinen iltaohjelma ei ole rinnastettavissa vapaaehtoiseen työhön tai vapaa-aikaan.

Vapaamuotoinen iltaohjelma on ollut kaikkien risteilylle osallistuneiden osalta työhön liittyvää ja pakollista illallisen päättymiseen saakka. Vakuutusyhtiö on tulkinnut virheellisesti ja perusteettomasti vapaamuotoisen ohjelman työhön liittymättömäksi vapaa-ajaksi, joka kuitenkaan vapaamuotoisen ohjelman sisältö huomioiden ei voida katsoa pitävän paikkansa. Vapaamuotoisen ohjelman aikana kaikkien risteilylle osallistuneiden kesken käytiin palautekeskustelu päivän aiheista sekä ideoitiin ryhmässä Yritys Y:n uusia myynninedistämispalveluita, mihin myös Tahdonvoima osallistui.

Näiden tosiasioiden perusteella termin vapaamuotoinen tai vapaamuotoisen ohjelman toteutuspaikan ei voida katsoa rajaavan työntekijän työ- ja vapaa-aikaa. Työn suorittamispaikan tai muodon (tiukasti ohjattu luokkahuonekoulutus vs. vapaamuotoinen keskustelu ja ideointi) ei voida katsoa olevan ratkaiseva peruste työntekijän työ- ja vapaa-ajan rajaamiselle.

Työ- ja vapaa-ajan erottamiseen perustuen luokkahuoneessa tai vastaavassa koulutustilassa ja sen ulkopuolella vietettyyn aikaan ei löydy perusteluita vallitsevasta oikeuskäytännöstä. Huomioiden lisäksi Tahdonvoiman työnantajaroolin risteilyn yhtenä kouluttajana ja oleellisena vapaamuotoisen ohjelman aikana toteutetun palaute- ja ideointikeskustelun osallistujana, ei voida katsoa vapaa-ajan alkaneen ennen illallisen päättymistä. Myös illalliselle Tahdonvoima on osallistunut työnantajan edustajana edustaen yrityksen henkilöstöjohtoa.

Vakuutuspäätösten perustuessa työntekijän fyysiseen sijaintiin matkalla, jossa hän on yksiselitteisesti ollut työnantajan asioilla ja edustajana ja vakuutusyhtiön tulkintaan termin 'vapaamuotoinen' sisällöstä riippumatta esitetyistä perusteluista, voidaan vakuutusyhtiön esittämien perusteluiden katsoa olevan vallitsevaan lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön perustumattomia.

Vakuutusyhtiön esittämän tulkinnan mukaisesti mikään ohjelmaan kuuluva mutta ennalta yksityiskohtaisesti määrittämätön ohjelmasisältö tai työnantajan edustaminen illallisella ei voida katsoa kuuluvan työhön, vaan työntekijän vapaa-aikaan. Vakuutusyhtiön tulkinta ei tältä osin vastaa tapaturmavakuutuslain sisältöä, henkeä eikä vallitsevaa oikeuskäytäntöä.

5 Lisätiedot

Lisätietoja tapaturmasta ja siihen liittyvistä seikoista antavat:

Tahdonvoimaa
Puhelin

Yrityksen tj
Yhteystiedot

6 Allekirjoitus ja päiväys

Paikka ja päiväys
Allekirjoitus

--

Laitan tämän myös niskavammafoorumille, josko joku muukin hyötyisi taistelussaan isoja, pahoja vastaan. ;)

Hiukksen muuten nauratti, että pistin sit 50 sivua paperia tänään väärälle instituutiolle. Vakuutusoikeuden valitus pitäisi tehdä Pohjolaan (yllätys!), ja minä laitoin paperit Vakuutusoikeuteen.

Mutta ei hätään, koska luinhan ohjeet jälkikäteen. ;) Valituksen voi tehdä myös SÄHKÖPOSTILLA. Siis what the fuck? Noinko paljon ne arvostaa valituksia? Onpahan töitä Vakuutusoikeuden infossa, kun laittelevat niitä silppuriin. Ja sinnehän ne päätyy joskus kuitenkin, koska jos/kun Pohjola ei muuta päätöstä tuonkaan perusteella, he toimittavat sinne samat paprut jokatapauksessa. Tai siis 'pitäisi' olla samat, mutta muutakin on ilmennyt. Mm. Hippokampuksen keskustelufoorumissa kerrotaan suorastaan törkeistä asiakirjaväärennöksistä välillä vakuutusyhtiö Vakuutusoikeus. Yhtiökin oli samainen. Hyvä linja. Jossei muuten mene läpi, niin maalataan vähän.

Pps. Olenhan tehnyt selväksi, mitä vakuutusyhtiötä en voi kenellekään suositella? Aah, ihana kansalaisjournalismin kulta-aika... Lainaten The Economist -lehteä (It's a link stupid -reportaasi, 2006):
'Blogi on yhden ihmisen editoimaton sana. On jokaisen oma asia, mitä sillä tekee ja mitä sillä voi saavuttaa'.

Vakuutusoikeus ja läpinäkyvyys (Fedja)

Kyselin lisäksi tietoa siitä, että löytyykö heiltä tilastoja Whiplash-vamman käsittelyistä siltä osin kuinka monessa tapauksessa on voittanut vammautunut ja kuinka monessa Kela, Eläkelaitos tai Vakuutusyhtiö.
- Ei löydy (Suuri yllätys vai mitä)

Löytyy tiedot käsittelyajoista pääryhmittäin ja saapunee, ratkaistut ja siirtyneet asiat pääryhmittäin (Tapaturma-asia, työeläkeasia). Tosi valaisevaa.

Kysyin vielä, että löytyykö tilastoja, että miten ratkaistu yleensä jutut esim. kuntoutustuen osalta. Kuinka monessa tapauksessa on voittanut vammautunut ja kuinka monessa vastapuolen suurempi instanssi.
-Ei löydy

Ei kyllä kovinkaan läpinäkyvää. Ei minkäänlaista tilastotietoa miten jutut ratkaistu. Tosi vakuuttavaa vakuutusoikeutta.

Vakuutusoikeudesta tietoa tästä.
Tule keskustelemaan aiheesta tarkemmin niskavammafoorumille!

Vakuutusoikeudesta II (Fedja)

Ja lisää tietoa

Esivalmistelut, Valmistelija
- Asiakirjojen tarkastus
- Käsittelymuistion tekeminen

Esittelijä
- Esittelymuistio
A. asianosainen julkinen osa
B. ei-asianosainen, salainen osa (70v)
- B. kohta pitää sisällään neuvottelun asiasta esittelijän ja tuomareiden välillä

Maallikkojäsenet (Oikeusministeriön esityksen pohjalta valtioneuvoston määräämät)
- Työkyvyttömyyseläkekysymyksissä 2 hkl
A. Työnantajapuolen edustaja
B. Työntekijäpuolen edustaja
- Ilmeisesti ammattiliitoista

Päätöksenteossa esim. minun tapauksessa
- 5 jäsentä
A. 2 tuomarijäsentä
B. 2 Maallikkojäsentä
C. Esittelijä (Tässä vakuutusoikeuden lääkäri, jos kyse lääkeopillisista asioista)
- Jokaisella 1 ääni, jos päätös ei yksimielinen ja siitä äänestetään
- En oikein kunnolla tajunnut mikä on lääkeopillinen asia

Vakuutusoikeuden keskimääräinen käsittelyaika 13-14kk

1.10.2007 astunut voimaan hallintoprosessien julkisuusasetus tai -laki
-> Oikeusasiakirjan nimi salataan, mutta muut tiedot ovat julkisia
- Finlex:stä löytyy merkittävät päätökset
- Mitkä ovat merkittäviä päätöksiä, jotka päätetään laittaa Finlex:iin?

Minun tapauksessa suurin aika meni kahteen ensimmäiseen vaiheeseen: useita kuukausia.

Keskustelu aiheesta jatkuu niskavammafoorumilla!
Kerro oma mielipiteesi tai jaa kokemuksesi.

Vakuutusoikeudesta I (Fedja)

Soitin vakuutusoikeuteen ja kysyin onko valitukseni eläkepäätöksestä saapunut perille. Lähetetty sinne tammikuussa 2007. Olihan tuo hyvä varmistaa nyt, että valitus on perillä.

Olihan se. Oli matkalla Tuomarijaostoon. Loppuvaiheessa kuulemma. Seuraavaksi Tuomarijaoston pj määrää istuntopäivän, jossa tehdään päätös.

Kyselin muutenkin prosessista. Tässä tietoa teillekin.
Valmistelija (notaari) valmistelee asian esittelijälle.
Esittelijä (Varatuomari, vakuutusoikeuden sihteeri) esittää oman kantansa asiaan istuntopäivänä.
Esittelijältä valitus lähtee kiertämään maallikkojäsenille, jotka ovat Valtioneuvoston määräämiä. Maallikkojäsenkierroksen jälkeen paperit menevät Tuomarijaostoon, jonka puheenjohtaja päättää jutulle istuntopäivän, jossa päätös tehdään.

Kyselen vielä lisää eri osa-alueitten painoarvosta päätöstä tehtäessä.

Millaisi kokemuksia sinulla on vakuutusoikeuden toiminnasta?
Jaa ne kanssamme niskavammafoorumilla.