Asioita, joita ette ehkä tienneet niskavammaisen elämästä

1. C0-väli tarkoittaa ylimmän niskanikaman ja kallonpohjan välistä liitosta, eikä siellä oli varsinaista välilevyrakennetta ollenkaan. Itseasiassa koko yläniskassa ei ole samanlaisia tukirakenteita kuin alemana rangassa, vaan oma herkkä ja monimutkainen mekaniikkansa. Nollaväli on strateginen paikka, koska siinä välissä olevat ligamentit, lihakset, kalvot yms. tukikudos pitää pään kiinnikaularangassa ja näin ollen koko asennonhallinta on mahdollista, kun nollaväli toimii.

2. Niska on siis yksi ihmisen tärkeimmistä aistin/tasapaino"elimistä". Niskan kautta myös kulkee kaikki pään ja kropan väliset tärkeimmät hermoyhteydet, mm. selkäydin. Niskan lähellä on sellaisia elintärkeitä rakenteita kuin mm. ydinjatke ja aivosilta.

3. Niska on ihmisen anatomisesti heikoin yksittäinen rakenne ja sen pitää pääasiassa paikoillaan ligamentit (eli nivelsiteet) lihakset sekä muut tukikudokset. Ylimpien nivelten nivelkapselit ja nivelet ovat aivan onnettoman heikot ja vaurioituvat todella herkästi retkahdustyyppisissä onnettomuuksissa. Etenkin naisilla riskit ovat suuret, koska lihasvoima ovat heikot ja rankakanaali kapeahko.

4. Em. tietoihin nähden nähden on muuten erikoista, kuinka vähän niskan turvallisuuteen kiinnitetään huomiota esim. eri harrasteissa. Paras niskan suojahan on hyväkuntoiset lihakset, riskien minimointi ja erilaiset suojavarusteet erityyppisissä lajeissa.

5. Yläniskasta (C0-2) on suora anatominen yhteys kaikkialle päähän mm. aivo/selkäydinkalvojen kautta. Näin ollen häiriöt yläniskan toiminnassa vaikuttavat usein päähän ja etenkin aistitoimintoihin.

6. Kun niskansa kerran rikkoo, siitä ei ikinä tule normaalia, mutta sen kanssa ehkä pärjää arjessa, ehkä ei.

7. Niskapotilaan arki on pelkkää fiksusti elämistä, riskien välttelyä ja virheiden välttämistä, sillä yksin huolimaton toiminto voi johtaa katastrofiin. Niskapotilaan arki on ainaista huolta siitä, huononeeko kunto jostain syystä dramaattisesti vaiko vähemmän dramaattisesti.

8. Syiksi kelpaa mm. aivastelu, liian nopean pään liike johonkin suuntaan, yläniskan painaminen tyynyyn nukkuessa tai vaikkapa liian kovatempoinen vihtominen. Kaikki käy, kaikkea pitää varoa.

9. Niskan hallinnan harjoittelu tarkoittaa kaularangan opettamista toimimaan uudelleen onnettomuuden jälkeen. Niskanhallintaa voi harjoitella myös niskavaivojen ehkäisemiseksi. Samanaikaisesti harjoitellaan voimaa, koordinaatiota ja yleistä ergonomiaa mm. työssä ja kodin askareissa.

10. Vakavat niskavammat ovat perseestä ja voivat muuttaa (= pilata) koko elämän. Suosittelen lämpimästi huolehtimaan niskan turvallisuudesta kaikin mahdollisin ja mahdottominkin tavoin!

Öitä! <3

Mitsu vei CST:hen (TV)

Olipa kiva kuulla, että vaikutin ft:n käsiin 'selkeesti terveemmältä', vaikka lisäsin rasituksen n. 30-kertaiseksi kerralla. ;) En uskaltanut kertoa koko totuutta mökillä tapahtuneesta rappusten ravaamisesta ja koiran kanssa leikkimisestä, mutta niskasta tunsi, 'ettei sillä nyt vaan istuttu oltu'. Epämääräisesti kerroin kyllä 'riekkuneeni'.

Yläniska oli vinossa ja C7 oli väsähtänyt, ja ne yhdessä tirvassut (pään) kalvot jumiin. Mutta tähän aamuun asti selvisin ilman kokovartalojumitusta. Vasta ft:n aulassa alkoi sacrumissa tuntua. Onneksi oli evakkoreissun jäljiltä mukana tyyny, niin selvisin kilahtamatta.

Nyt pakkolepoa muutama päivä. Kuulemma lähti auki yläniska mutta oli niin tilt, että loppuviikko voi mennä kalvojen palautuessa. Oisin saanut uusia harjoitteita, jos olisin pystynyt ne treenaamaan mutta nyt jouduin kyllä sanomaan, että no thanks. Ei pysty. No, ens kerralla sit.

Heipat!

Johan tirvas tukkoon (Tahdonvoimaa)

No huh, huh, johan heitti yläniskan tukkoon. Kummallinen vaikutus sillä yhdellä nikamavälillä koko kehoon. Samantien tuli jalat niin kipeiksi, ettei pysty ottamaan askeltakaan. Koko kroppa niin tukossa, ettei pysty tekeen mitään. Ei edes lukemaan tai kirjoittamaan. Makaaminenkin on yhtä tuskaa mutta ainoa vaihtoehto.

Aikamoinen juttu. Mitäköhän siellä oikein tapahtuu, kun pää painuu rankaan? Ois hauska tietää. Vaan kun ei kukaan tiedä. Jotenkin ois nyt kärvisteltävä...

Koukistajat tilttas (Tahdonvoimaa)

Nyt tilttas koukistajat. Ai saatana, että sattuu ja kiristää kaulan alle. Vaihteeksi taas uusia oireita. Hyvä, että muuttuu.

Kun nuppi on painanut yläniskan kasaan, niin seuraavaksi jumittuu korvien kohta/kaula ja leuat. Näin mä tunnen itteni.

Hirvee konserttikin korvissa, ettei meinaa nukkuun pystyä. Korvatkaan ei ole soinut näin moneen viikkoon. Samoin leuantyönnöt ja irvistykset on pelkkiä haaveita. Niin jumissa, ettei pysty tekeen...

Saas nähdä, mitä huomenna tehdään. Ainakin matka ft:lle tulee oleen kauhea kun matka vessaankin tuottaa välittömän sydämen tykytyksen ja hien. Kiitos painuneen yläniskan.

Väittäisin, että huomenna kiskotaan yläniskaa, renkataan ylintä nuchal linea ja korvia. Sillä se viimeksikin helpotti. Pääasia, että kiskotaan nuppia ylöspäin! :) Sit pääsee taas tekeen koukistajia ja toteamaan, ettei niidenkään hinkkaamisesti ole hyötyä ennen 2016.

Nyt mä kässäsin (Tahdonvoimaa)

Aikani oon funtsinut kroppaani ja päätynyt niin selkeään kuvioon, mistä ja miksi oireet syntyy. C7 hakee tuen korvista tai lonkista. Ensin korvista/yläniskasta, ja kun on riittävän tikissä, niin lonkista.

Tuntuu siltä, että pelkkien kaulan koukistajien hinkkaaminen ei tuota tulosta, tai tuottaa mutta hitaasti, koska varsinainen ongelmakohta on alarangassa. Aja alarankakin on niin jumissa, etten pysty ees treenaamaan sitä. Se täytyy ensi kerralla muistaa mobilisoida.

Täytyypä kysyä fyssarilta myös, voisinkohan aloittaa alarangan vahvistamisen (tiedän, teen sitä jo, kun hinkkaan ojentajia + käyn altaalla;), vai onko se todella niin, että ensin pitää saada yläniska täysin kuosiin, tai ei hyvä seuraa...

Mutta kun tuo yläniska ja alaranka kommunikoi yhteen niin vahvasti, että se heittää heti yläniskan jumiin, jos alarangan C7 pääsee pettään. Tosin nyt, kop, kop, yläniska/korvat ei ole jumittanut kuuteen päivään.

Ehkä pitää vaan uskoa viisaampia ja kokeneempia? Eli kun yläniska vahvistuu, niin samallahan saa painoa pois siltä heikolta alarangalta. Mutta kun haluisin kuntoutua nopeammin! Kuolen tylsyyteen, jossen pääse kohta kiinni normaaleihin rutiineihin. Kuinka helvetin kauan kalvojen ja muiden rakenteiden uusiutuminen voi kestää? Kyllä mä tiedän, 1-2 vuotta.

Paska keikka (Tahdonvoimaa)

Aivan turha. Kuusi minuuttia altaalla ja kotiin. Sattui nenään jo mennessä, joten mihinkäs se siitä ois mennyt. Ja jouduin vielä puisteleen auton lumesta ja ajamaan pidemmän lenkin, että starttais ensi kerrallakin. Kalvot huutaa C7:sta alaspäin apua ja ass meni heti jumiin pienestä kävelystä. Täytynee kysellä fyssarilta, josko mulla olisi toinen ongelma tuolla alaosassa. Yläniska on nääs tosi jees, mutta tosta C7:sta alaspäin on totaalinen kaaos. Ei muuta kuin makaamaan ja perutaan huominen frendin tänne tuleminen. Se siitä toivon pilkkeestä.

Voi vitun yläniska (Tahdonvoimaa)

Nyt sitten, kun C0 on kohdillaan, niin joku painaa siellä ihan saatanasti. Tai siis mikä joku, arpikudostahan se on saatana. Helvetti sentään, kun kasvot puutuu koko ajan oikeelta. Uhkaavasti alkaa vetää saman tien oikeeta puolta päästä jumiin. Vasen on fine. Puoli voittoa.

Ei auta, kun liikutella nuppia ja tehdä harjoitteita. Maanantaina, ja ylipäänsä ensi viikolla, meen väkisin altaalle, vaikka hermosto sanois mitä. Ihan pakko saada tonne yläniskaan liikettä tai tulee kuolema. Voi se nytkin tulla. Onkohan kukaan kuollut siihen, ettei veri kierrä päähän sidekudosarven takia?

No, onhan täs nyt oltukin jalkeilla kiitettävästi, joten ei ihme, että heti alkaa oireileen. Piti olla lepopäivä tänään, mutta frendi tule käymään, niin eihän sitä malttanut.

Ei voi sanoa kuin, että paskat syvät lihakset ja perkeleen pinnalliset revähtäneet lihaksen paskat. Kävelin himassa LENKKAREILLA 3 päivää ja niska on ihan lysyssä. Sen oikein tuntee, kuinka lähtee heti jumittaan. Mut nyt se on kyllä semmosta sidekudosjumissa-painaa-kalvoja -jumitusta, ei neuraalikudosjumitusta. Puoli voittoa sekin kai.

Herää kysymys, milloin on niin paljon voimaa, että pystyy kantaan päätänsä 24/7? Pitkä, kivinen tie eessä yhden onnettoman kaatumisen jälkeen... Ei helvetti voi olla mun tuuria. EIII!!!

Paska polvi (Tahdonvoimaa)

Vittu, kun särkee polvea. Pamautti hirveen patin sisäsyrjään. Fyssari sanois: 'Se vaan hakee paikkaansa'6. No vittu, siinähän hakee, kunhan ei hae 80-vuotiaaksi. Haloo, kävelin 200 metriä...

Nyt se alkaa - alaraajojen uuteen asentoon totuttelu. Fyssari kyllä varoitti, että kun uusi asento, eli se normaali, on saavutettu yläkropassa, alkavat muut lihakset ja nivelet hakea uutta paikkaa vuorotellen, ylhäältä alaspäin. Sit aletaan treenata niitä alueita. Mutta milläs treenaat, kun pää lakoo.
Grande katastrofo.

Kaikki lihakset todellakin on vuorotellen kipeenä, koska lihastasapaino on samalla tavalla päin persettä kuin maailmantalous. Ei auta vittu, kun kärsiä ja kattoa, mihin menee olo ajan kanssa. Jotenkin tuntuu paremmalta mutta toi kuuppajumitus vesittää sen.

Ensin tiksas leukanivel. No, nyt se on normaali. Jotain hyvää. Sitten pamahti jumppeliin hartia/solisluukuoppa. Sekin on ok nyt. Sit alkoi särkeä rintarankaa, alaselkää ja lonkkaa. Rintaranka ja alaselkä on nyt ihan jees. Lonkka toisinaan kiukkuilee. No, nyt tuli sit nämä polvi- ja nilkkaongelmat. Niin, ja yläniska- ja korvaongelma takas, siitä autotörttöilystä.

Fileeraan itteni elävältä, (niinkuin yksi mun mielenterveysongelmainen oppilas sairaalakoulussa, kun keksi olevansa mandariini ja alkoi kuoria käsiään saksilla) ,jos pilasin ton yläniskan ja pään paranemisen huonolla taskuperuutuksella. Pitäisiköhän soittaa Lahden seudun autokouluun ja reklamoida, kun eivät opettaneet taskuperuutusta peileistä. Eikö tullut mielee, että mulla ois whiplash joskus? Ei tajuu.

No, tänään olin tarkempi. Pieni reikä kun oli, auto jäi keskelle tietä. Ei viittinyt riskeerata. Tulkoon sakot. Ei tunnu missään, kun rahaa on kuin roskaa! Jos ois kaduilla joulupadat, pistäisin niihin satasia saman tien. Tai sit ryöstäisin ne.

Jaahas, tämmönen loppuviikko (Tahdonvoimaa)

Ei tule mitään. Ei vaan tule. Heräsin aamulla perinteisesti siihen, että yö oli rullannut koko kropan pakettiin. Niin se menee. Lähtee ihan pienestä yläniskasta ja lopputulos on aina sama. Jumittaa koko kropan. Maanantainen aika on ihan sama. C0:aa ei saa paikoilleen tässä kunnossa millään pikkutyrkkäyksellä. Se vaatisi kunnon hoidon. Semmoinen on sitten 12.2. Että 2,5 vkoa menee petin pohjalla. Ei tästä tuu mittään. Yläniskassa on selkeesti jotain rikki, koska ei kalvosto muuten sitä näin suojaisi. No, pohditaan tätä sitten maanantaina fyssarin kanssa. Taas kerran. Mutta kuten näkyy, niin ei mee hommat eteenpäin enää. Ihan sama mitä tekee, niin lopputulos on aina katastrofi. Haaveile tässä nyt sitten töihinpaluusta tai harrastamisesta, kun ei ole mitään toivoa.

Sunnuntai toivoa täynnä - taas kerran

Taas yksi päivä takana ja liian monta pitkää päivää edessä. Eilinen meni sitten ihan pilvessä. Oli niin paska olo, etten pystynyt nousemaan sängystä kuin hetkittäin. Käytiin siskon ja sen miehen kanssa hakemassa kiinalaista ja jouduin senkin syömään makuultani, kun ei edes istumaan pystynyt. Maailma näyttää ihan hyvältä, kun sitä tarkastelee vaakatasosta mutta heti, kun nousen seisomaan tai yritän kävellä, alkaa horisontti horjua. No, lääkäri oli sitä mieltä, että vaikka ongelma on TODELLA VITTUMAINEN, niin se kyllä saadaan hoidettua mobilisoimalla yläniskan siirtyneet nikamat paikoilleen. Toinen lääke on sitten aika. Retkahdusvamman paraneminen kestää n. 1-2 kk:tta ja itselläni on ollut niitä kaksi... Että parempia aikoja ootellessa.

Suurin ongelma tässä on se, ettei nuppi kestä. Täysin terve pää paskassa vartalossa on pahin mahdollinen yhdistelmä. Salillä, lenkillä tai muuallakaa liikkumassa ei voi käydä, koska alkaa heijata niin pahasti. Samalla tavalla töihin ei voi mennä, koska niska jännittyy ja koneelta kun nousee, niin maailma vaan lähtee pyörimään ympärillä. Himassa makaamalla tulee vain masentuneeksi mutta nähtävästi se on ainoa vaihtoehto. Vaakataso paras taso. Ja mies tykkää...
;)

Oottelen innolla, millaiseksi tämä päivä muodostuu. Aamulla kun herään, niin en koskaan voi tietää, millainen päivä tulee olemaan. Jännitystä siis piisaa.