Näytetään tekstit, joissa on tunniste heikko niska. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste heikko niska. Näytä kaikki tekstit

tiistai 5. tammikuuta 2010

Asioita, joita ette ehkä tienneet niskavammaisen elämästä

1. C0-väli tarkoittaa ylimmän niskanikaman ja kallonpohjan välistä liitosta, eikä siellä oli varsinaista välilevyrakennetta ollenkaan. Itseasiassa koko yläniskassa ei ole samanlaisia tukirakenteita kuin alemana rangassa, vaan oma herkkä ja monimutkainen mekaniikkansa. Nollaväli on strateginen paikka, koska siinä välissä olevat ligamentit, lihakset, kalvot yms. tukikudos pitää pään kiinnikaularangassa ja näin ollen koko asennonhallinta on mahdollista, kun nollaväli toimii.

2. Niska on siis yksi ihmisen tärkeimmistä aistin/tasapaino"elimistä". Niskan kautta myös kulkee kaikki pään ja kropan väliset tärkeimmät hermoyhteydet, mm. selkäydin. Niskan lähellä on sellaisia elintärkeitä rakenteita kuin mm. ydinjatke ja aivosilta.

3. Niska on ihmisen anatomisesti heikoin yksittäinen rakenne ja sen pitää pääasiassa paikoillaan ligamentit (eli nivelsiteet) lihakset sekä muut tukikudokset. Ylimpien nivelten nivelkapselit ja nivelet ovat aivan onnettoman heikot ja vaurioituvat todella herkästi retkahdustyyppisissä onnettomuuksissa. Etenkin naisilla riskit ovat suuret, koska lihasvoima ovat heikot ja rankakanaali kapeahko.

4. Em. tietoihin nähden nähden on muuten erikoista, kuinka vähän niskan turvallisuuteen kiinnitetään huomiota esim. eri harrasteissa. Paras niskan suojahan on hyväkuntoiset lihakset, riskien minimointi ja erilaiset suojavarusteet erityyppisissä lajeissa.

5. Yläniskasta (C0-2) on suora anatominen yhteys kaikkialle päähän mm. aivo/selkäydinkalvojen kautta. Näin ollen häiriöt yläniskan toiminnassa vaikuttavat usein päähän ja etenkin aistitoimintoihin.

6. Kun niskansa kerran rikkoo, siitä ei ikinä tule normaalia, mutta sen kanssa ehkä pärjää arjessa, ehkä ei.

7. Niskapotilaan arki on pelkkää fiksusti elämistä, riskien välttelyä ja virheiden välttämistä, sillä yksin huolimaton toiminto voi johtaa katastrofiin. Niskapotilaan arki on ainaista huolta siitä, huononeeko kunto jostain syystä dramaattisesti vaiko vähemmän dramaattisesti.

8. Syiksi kelpaa mm. aivastelu, liian nopean pään liike johonkin suuntaan, yläniskan painaminen tyynyyn nukkuessa tai vaikkapa liian kovatempoinen vihtominen. Kaikki käy, kaikkea pitää varoa.

9. Niskan hallinnan harjoittelu tarkoittaa kaularangan opettamista toimimaan uudelleen onnettomuuden jälkeen. Niskanhallintaa voi harjoitella myös niskavaivojen ehkäisemiseksi. Samanaikaisesti harjoitellaan voimaa, koordinaatiota ja yleistä ergonomiaa mm. työssä ja kodin askareissa.

10. Vakavat niskavammat ovat perseestä ja voivat muuttaa (= pilata) koko elämän. Suosittelen lämpimästi huolehtimaan niskan turvallisuudesta kaikin mahdollisin ja mahdottominkin tavoin!

Öitä! <3

torstai 29. lokakuuta 2009

Päivän rytmit

Vidu, siivosin ihan turhaan, kun ei mun kauppias tullutkaan tänään. Perkele. Tilasin liian myöhään. ;) No, ei se mitään. Tulihan puhdasta ainakin.

Pari hauskaa biisiä, sanat on mielenkiintoiset:
Anna Puu, Melankolian riemut
http://www.youtube.com/watch?v=WoSDqXOmwRU

Chisu, Vapaa ja yksin
http://www.youtube.com/watch?v=_ccUp7JS6-I

lauantai 28. maaliskuuta 2009

Älä tule kirvelevä pallo (TV)

Ai, jai, jai ... Sattuu yläniskaan/päähän. Nyt on rasitettu riittävästi. Uhkaavasti painunut nääs yläniska ruttuun, kun alkaa vetää päätä kirveleväksi palloksi. Auts.

Suoraan vois lukea 26.2. edeltävän viikon juttuja. Samanlainen paska. Joskin rasitusta kestänyt enemmän, mikä on hyvä. Mutta heikko arpeutunut paska toi yläniska. Ei voi mitään. Ihmettelen suuresti, jos siitä tulee vielä käyttökelpoinen. Huomenna ei tartte sängystä noustakaan, kun valskaa taas niin pirusti C7:sta, kun kaikki paino on kertynyt sinne.

Vitun hienoo "elämää". Tää lienee rangaistus niistä kaikista ihanista vuosista, joita elämääni on mahtunut. No, kärsitään vuosi vielä. Ei tunnu näs missäään, kun tähän on nyt tottunut. Tietty välillä tekis mieli vaan tappaa ittensä välittömästi mutta en viitsi, kun oon jo päässyt näin pitkälle. Niinpä sitten kidutaan ja toivotaan parasta, eli että lihastuki korvaa puuttuvan kudoksen. Jota epäilen kyllä, kun tiedän kuinka monesti niskani on paskoutunut...

torstai 19. maaliskuuta 2009

Let me tell you a tip (TV)

Jos olet paskonut niskasi (ei niskaasi), niin älä pidä painavia takkeja, ennen kuin rangassa on poweria. Vaikka kuinka haluisit näyttää hyvältä, tyylikkäältä ja naiselliselta, unohda kelsi ja villakangas. Etenkin pitkät versiot. Mietin kovasti, mistä mulle tuli hoidon jälkeen niin helvetin huono olo. Ja nyt sen keksin: vitun villakangastakki, joka kostui vielä matkalla ja painoi niin saatanasti.

Eli seurauksena siitä, että menin hoitoon villakangastakissani (joka ulottuu polveen), pää tippui jo paluumatkalla kaularankaan ja vajoan siis 1.4. asti. Mutta vittuuks välii, kun olo ollut tällainen jo 12 kuukautta? Samaa paskaa se kaikki on, vaikka välillä tulee ulos ripulina ja välillä kokkareina. :)

Elämän sykli (Tahdonvoimaa)

Makaan sängyssäni selälläni kännykkä kädessäni. Näin olen tehnyt suurimman osan elämästäni viimeisen vuoden aikana. Arska paistaa ulkona. Vain muutama milli lasia erottaa minut raikkaasta kevätilmasta. Turha toive.

Katolta putoavat lumet kolahtelevat metallisiin paloportaisiin. Drop, drop, drop. Lapsi huutaa seinän takana. Se, joka rääkyi pinnasängyssään vuosi sitten, kävelee nyt paremmin kuin minä. Tuo on uusi pakkaus. Sekin taitaa olla jätetty yksin, kun itku ei lopu millään?

Muutama kuukausi kesään. Ei mitään toivoa päästä terassille nauttimaan elämästä tai esittelemään biitsille kasvaneita kaulan koukistajiani ja vahvoja hartioitani. Herää kysymys, miksi vaivautua kuntouttamaan itseään, koska tälle kapistukselle, keholle, ei ole takuuta tarjolla. Tulossa toinen kesä kalpeana, riutuneena, vittuuntuneena.

Välillä toivon edelleen, että olisin vain kuollut kaatuessani. Mutta ei. Piti jäädä kitumaan. Kärsitään nyt sitten, kun siihen on alettu. Kävelen jääkaapille, otan esille yksinäisenä kaapissa kököttävän, viikko sitten pilaantuneen maksalaatikon ja vedän sen tyytyväisenä massuuni. Maistuu samanlaiselta paskalta kuin elämäni. Jostain syystä en kai ansaitse parempaa.

Kävelen takaisin koneelleni, avaan kirkon sivut ja täytän eroilmoituksen. Seuraavaksi otan esille kaapista kaikki korkokenkäni, ja kuvaan ne myyjäisiä varten. Niillä ei enää tee mitään. Sitten biksut päälle, joccer laukkuun ja jäiselle altaalle polkemaan. Allasoravanpyörän polkeminen on turhauttavaa, siksi en jaksamaan käydä siellä enää kolmesti viikossa.

Luojalle kiitos, vaikka minä hyytyisin, suvanto ei.


--

Ps. Kirkosta eroaminen on helppoa (tietoturva-aukoista moitituilla sivuilla), mutta mitä väliä? Osoite on eroakirkosta.fi. Kattokaas, kuin hienosti osasin tehdä IrfanViewllä printscreenistä kuvan ja vielä cropata sen. Oonkin tota yrittänyt 6 kuukautta mutta nyt sitten löysin ohjeet, niin onnistui. ;) Jooh, tällä hetkellä kirkolla ei ole mulle mitään annettavaa. Jos tilanne muuttuu, katsotaan sit uudelleen asiaa.



keskiviikko 11. maaliskuuta 2009

Nyt alkaa tuntua (Tahdonvoimaa)

Enhän mä osannut tätäkään iltaa pelkästään olla ja maata. ;) Nyt alkaa ekan kerran 25.2 jälkeen tuntua siltä, että NYT on OIKEASTI fiksumpi himmata. Jumalauta, täähän on hirveän pitkä ajanjakso, jonka selvisin romahtamatta. :) Enkä mä vieläkään ole romahtanut,jos nyt ketkuttelen huomisen vaakatasossa. Kaukana ei ole. Tähän asti levyt lepo, kielenimeminen ja leukaliikkeet on aina nostanut yläniskaa sen verran, että on voinut touhuta taas enemmän, mutta nyt tarvitaan totaalista stoppia ja niskan nostajaa. ;)

Hermosto kestäisi, mutta ranka ei. Uhkaa tulla nääs hedari. Tunnustan, olen kulkenut tämän päivän ilman lenkkareita, voi johtua siitä. No, parit Klotriptylit + Buranat nassuun, ja huomenna nuppi ei nousekaan tyynyltä, paitsi vessaan menon ja ruokailun takia. Katsomme, mikä on vaikutus. Hyvät yöt!