Lopputulos (TV)

Tässä on kaikki vaatteet valmiina uuteen kotiin. Nähtävästi sitä pystyy jo vaikka mihin, kun tekee vaan. Toki toi paine nenässä hiukka haittaa mutta leikin, etten huomaa sitä. Sieltä se tulee heti C7:sta, kun ranka rasittuu.

Rantakämppä ja vesikävely täältä tullaan. :) Heti, kun arska alkaa vähän lämmittää, painelen järveen. Mikä parasta, pääsen muuttamaan jo 19.5 ja kämppä on nyt 10.9 asti. Todella hyvä tyyppi tuo vuokranantajani. Ottaa maksun vain kesä-elokuulta. Myös tuleva kämppikseni vaikuttaa helmeltä. Koominen sattuma, hän on voimannostaja. Minä taas voimaton. No, ehkä voin saada ruokavaliovinkkejä. Ja totuuden Ehrmannista. ;)

Action! (TV)

Nosta rasitusta reilusti!

No, minä nostin. Tein peliratkaisun: muutan kesäksi rannan viereen. On siihen muuttoon muitakin syitä. Inhoan tätä asuntoa, koska tämä edustaa mulle vaan sairastelua, ympäristö on tylsä ja kotiasiatkin jarruttaa paranemista. Uudessa asunnossa ei ole enää tekosyytä olla vesikävelemättä ja menemättä ulos, koska kun järvi ja kuntopolko on 50 askelta kotoa!

Mitä sitten syyskuussa, kun soppari loppuu, onkin arvoitus. Toivottavasti on työkykyä, että pystyy tasoittamaan uhkaavan likviditeettivajeen. ;) Nyt aattelin myydä kaiken mitä omistan. Vaatteet, firma ja sähköpiano jää. Sitten terveenä oon vapaa tekeen, mitä haluan. Ei kämppää, ei autoa, ei huonekaluja riesana. WBB lähti jo, tosin otin vielä tilalle toisen. Mutta myyn senkin heti, kun oon kunnossa. Vappuna on muuten heikko olo. Niin oli viime vappunakin. Ei niin alas pääsekään, missä kuosissa olin viime vappuna! Tai no, oon kyllä tehnyt kaikkeni. ;)

Ensin olin viikonlopun jaloillani ja matkustin. Tänään vaatekaappien järjestelyä. Kaksi tuntia törötin uudella istuinalustalla ja pääsin projektissa puoleen väliin. Ranka on kiveä, kun ei se vielä jaksa tommoisia suorituksia. Vähän auttoi, kun pistin C7:n alle tiukan sidoksen tukemaan. Ja kaulatuen kaulaan. Mutta nyt on pakko levätä välillä...

Siinä on nyt lajiteltuna kesä- ja talvivaatteet, UFF- ja YYA -(yhteistyö- ystävyys- ja avunanto) paketti. Jälkimmäinen menee frendeille, eli sisältää ihania pooloja, joita en voi pitää, muita kiristäviä paitoja, niskan taakse solmittavia toppeja sekä liian isoja housuja. Ei auta, pakko luopua 38:sta, kun koko on nyt 34. Tosin muutaman vuoden päästä saatan vielä kaivata 38:a. ;) No, muoti muuttuu kanssa.

Olipa nääs sellainen ponnistus, ettei ole vähään aikaan ollut. Nyt pieni lepi, että hiki laskee, ja sit jatkuu taas. Yritän saada kaiken hoidettua nyt ti-ke. Savottaa on ainakin.

KaiQQulttuuri jatkuu (TV)

Voi prkl prkl. Edelleen oikea korvaa kaikuu, kuin tärykalvo on liian tiukalla ... ;) Suakeli sentään, joku painaa sitä kireelle... No, olkoot, ihan sama.

Huomenna yritän vesikävellä sitä pois. Aattelin nääs mennään pikkujärveen! Sieltä on jäät sulanut jo muutama viikko sitten, niin sinne vaan. Fyssari suositteli kylmää hermoille.

Johan on tänään siedätetty. Kaksi reissua kaupunkiin äiteen kanssa. Muuten meni jo oikein jees, eikä ees vetänyt ydintä jumiin, mutta toi C7 ei vaan jaksa. Noh, ei voi mittään. Pakko vaan yrittää siedättää sitä, kun käskettiin.

Ai niin, täähän piti olla lepopäivä! ;)

Hyvät, pahat ja rumat olotilat (TV)

Tämä olo on niin perseestä. Oon melkein terve mutten ihan. Ei pitäis valittaa, koska tähän on tultu pikavauhtia - ja vauhti kuulemma kiihtyy loppua kohti. Oikeestaan viimeiset kaksi kuukautta kunto onkin harpponut jättiläisen askeleita eteenpäin, vaikka muutaman kerran kuopassakin on oltu. ;) Välillä en enää huomaa tasapaino-ongelmaa, mutta pienikin liikarasitus muistuttaa, että ranka on vielä epästabiili. Niin ärsyttävää. Mutta on tämä puoli voittoa, että alkaa olla terveitäkin hetkiä. Eipähän ole ollut vuoteen näin hyvässä kunnossa... Silti vielä pikkuisen uupuu. Ihan snadisti.

Vähän kuin ois 400 metrin matkalla vikassa kaarteessa ensimmäisenä. Vitunmoiset maitohapot jaloissa, tuntuu että piikkarit on tehty lyijystä, hiki kirvelee kasvoilla. Helvetillinen vastatuuli yltyy. Loppurutistus pitäisi jaksaa vielä jotenkin. Kaveri hengittää niskaan aivan sun takana. Sivusilmällä vilaisemalla näkyy jo sen kasvava varjo ja ilkikurinen virnistys. Pakko vaan laittaa tossua toiseen eteen, maali lähestyy joka askeleella. Mutta matka tuntuu vaan niin raskaalta...
Saas nähdä, käykö mulle niinkuin kaikkensa antaneelle 400 metrin juoksijoille: kun pääsen voittajana maaliin, kuukahdan tantereeseen ja viedään ambulanssille nesteytykseen. Loppuun asti taistelleena, väsyneenä mutta onnellisena.

No, sitä ei oikein uskalla iloita mistään, kun se saattaa heittää helvetisti takapakkia ilman syytä. Tai sitten hermosto kilahtaa, jos iloitsee liikaa. Aika hyvin se nyt on pysynyt halinnassa. Nyt kyllä on mennyt 2,5 viikkoa paremmin kuin ikinä. Oikeestaan vasta eilen tuli ekan kerran semmoinen totaalinen väsyminen korviin ja C7:aan. Ja heitti sitten tutun paineen nenään. Mutta onneksi sekin meni ohi levolla ja nyt on taas suht ok olo. Jokohan huomisen hoidon jälkeen saisin ensimmäisen terveen päivän, joita oli jo silloin marraskuussa ennen autotoilailua?

Huomenna saan ainakin uusia harjoituksia, jotka käy VIHDOIN C7:aan + niskarusettiin. Sit pitäis nenäpaineen pysyä poissa, kun niskan syviä pikkulihaksia päästään hinkkaan. Odotan.

Oujee!!!!!!!!!! :)

Älä tule kirvelevä pallo (TV)

Ai, jai, jai ... Sattuu yläniskaan/päähän. Nyt on rasitettu riittävästi. Uhkaavasti painunut nääs yläniska ruttuun, kun alkaa vetää päätä kirveleväksi palloksi. Auts.

Suoraan vois lukea 26.2. edeltävän viikon juttuja. Samanlainen paska. Joskin rasitusta kestänyt enemmän, mikä on hyvä. Mutta heikko arpeutunut paska toi yläniska. Ei voi mitään. Ihmettelen suuresti, jos siitä tulee vielä käyttökelpoinen. Huomenna ei tartte sängystä noustakaan, kun valskaa taas niin pirusti C7:sta, kun kaikki paino on kertynyt sinne.

Vitun hienoo "elämää". Tää lienee rangaistus niistä kaikista ihanista vuosista, joita elämääni on mahtunut. No, kärsitään vuosi vielä. Ei tunnu näs missäään, kun tähän on nyt tottunut. Tietty välillä tekis mieli vaan tappaa ittensä välittömästi mutta en viitsi, kun oon jo päässyt näin pitkälle. Niinpä sitten kidutaan ja toivotaan parasta, eli että lihastuki korvaa puuttuvan kudoksen. Jota epäilen kyllä, kun tiedän kuinka monesti niskani on paskoutunut...

Välipäivä (Tahdonvoimaa)

Toivotaan, että tämä on tällainen välipäivä tässä matkalla virheasennosta oikeeseen. On nimittäin niin vammainen fiilis taas, ettei ookkaan vähään aikaan ollut. En enää huoju ja heilu, eli C0 on kohdillaan, mutta vajoan nätisti ja veti niin jumiin niskan ja C7:n eilinen hoito.

Keho pistää kaikin tavoin vastaan, kun sitä pakotetaan oikeeseen asentoon. Varmaan johtuu siitä, että kroppa ehti olla taas tutussa virheasennossa 5 päivää ennen fyssaria ja ny pitäis taas tottua tähän normaaliin.

Että sillä viisii. Paska 2 viikkoa tulossa. Voi heti sanoa. Tätäkö mun elämä tulee olemaan? Jatkuvasti hönö olo - jotenkin. Ihan sama mitä tekee, koskaan ei ole normaali, hyvä olo. On hienoa olla herkkis. On hienoa, että Ravinansuvanto on olemassa, eikä sitä esim. räjäytetty aikoinaan sisällissodassa.

Raportointi hanskassa (Tahdonvoimaa)

Pystyn luettelemaan kaiken tämän 10 minuutissa niin, että ft tajuaa, mistä on kyse ja ehtii jopa kirjata olennaisimman ylös. ;) Tätä mun puhelin on täynnä ajalta 1.9.08, kun siirryin tähän sähköiseen kirjanpitoon. Sitä ennen meni kolme ruutuvihkoa. Repikööt tästä huumoria ne reppulat, joita kevätflunssa tai vatsapöpö sattuu vaivaamaan muutaman päivän.

Raportti 17.3.09

KERRO:

- C0 meni vituilleen yksi yö, kun keikkuu maa jalkojen alle ja oikeessa korvassa rahisee

MIKSI (taas;)?
Onko nivelside löysä? Vai onko se vaan tottunut oleen niin?

- kroppa kesti paljon enemmän rasitusta, mut lopulta sama kaava: ensin ihanat ilmavat kalvot, kävely tosin semmosta, että joku joustaa, kun puuttuu tuki, sitten alkaa nuppi painua, kävely muuttuu pehmeäksi, huojuu/heiluu, putki vettyy, lopulta pää tippuu rankaan/korvat lukkoon, C7 kipeeksi lopulta perse + jalat kipeet ja kipeet.

- KERRO: ei hönöoloa päässä, ei silmäoireita, ei särkyjä, hermostokin parempana.

- Monta, tosi hyvää päivää mut ei vaan jaksa

- KYSY: Onko liian kova patja, kun aamuisin sacrum/ristiselkä kipeä?

- KYSY: Onko normaalia, että ranka ei vielä(kään) kestä, vai onko kuitenkin jotain hajonnut? Voiko jäädä näin löysäksi?

--

Tarkennukset:

25.2. Nukuin koko päivän, C7/rintaranka ihan jumissa, perse jumissa (kävely tökki), illalla puutui kasvot, lonkka kipeä, silmissä valojuttuja. Tippui maan läpi. Keikuttaa kävellessä. Ojentajat.

26.2. Altaalla. Neuraalikudos painaa jaloissa, alaselkä kipeä, oikea yläniska kipeä/jumissa (arpi), k-koukistajat + muut, korvat suht hiljaa. C7 paskana:selkä tippuu matkalle, vetää korvat/pään jumiin. Silmät valoherkät. Ojentajat.

27.2. Aamulla lonkat aivan jumissa, koukistajat (puutu kasvot, paine nenään), leuan työntö onnistui, sormit-silmätreeni, painaa oikeelle päähän yläniskaan, pyykit koneeseen, löysä niska, ojentajat, outo 'märkä' ranka, huojuu, ojentajat. Aktiviteettipvä.

28.2. Aamulla ei jumissa, C7 pettää, vetäsee korvat/pään jumiin, kun istuu, tulee kipeäksi. Koukistajat/ojentajat tehty. Alaselkä kipeä. Ei jaksa kantaa korsettia matkalla niska-C6. Kaulasta/niskasta kireä. Paskat lihakset. Lepopvä. Hermosto hepas, kun oli liikaa pystyssä (pää tippui!). Aamulla ei rakeita. Illalla sydämenlyönnit korvassa, kävellyssä putos. Vettynyt pää.
LENKKARIT!

1.3. Porukat kylässä. Aamulla vähän jumissa. Paine otsassa, nenässä + kasvoilla. C7 hirveä paine/heiluu. Istuminen n. 40 min. Päälaki jumppelissa.

Tästä eteenpäin olo parempi.

2.3. Aamulla suht ok. Alaselkä + jalat ihan jumissa. Istuminen heittää heti paineen nenään ja vetäsee korvien sivut lukkoon. Pilates-narulla hartsupidot. C7-huojuu/valuu. Oikea puoli kökkö! Takaraivo nihkeää, ei kivikovaa. Pää käänty. RR-kierroissa kinnaa oikealle silmään, päähän, kaulaan, alaselkään. Habat sängyssä.

3.3. Rakeet aamulla. Aamulla lonkka TOSI kipeä, pää hieman jumissa. Altaalla. Otsaa ja päälakea jomottaa, kun niska rasittuu. Samoin nenän pieltä. Aika paljon jalkeilla, tein ruuan mm.Illalla kalvot kasassa. C7 huojuu. Koukistajat. Paine nenän taakse C7:sta.

4.3. Lonkan kierto heittää paineen nenään/otsaan. Sattuu perseeseen! Seisominen/istuminen - otsa/nenä kipiä. C7 tippuu/kipeä. Ei rakeita silmissä aamulla. Jalat jäiset. Kaulan alta/korvan takaa kipeä. Pää kuiva.

5.3. Rakeet, hönö olo. C7:sta ei käänny, tippuu, huojuu! Hermot pinteessä C0:ssa. C7 vetäsee alaselän jumiin. Sattuu otsaan/nenään. Muuten parempi.

6.3. Ei rakeita. Lonkat jumissa, aamulla keikutti maata, C7 pettänyt, sattuu, kädet hönöt + pistelevät, hiki pukkaa, tasapainon epävarmuutta. Vajoaa. Heittää väreet jalkoihin C7:sta. Illalla C7 kipeä!!! Alaselkä kipeä. Hakee tuen sieltä. Suu- ja sacrum mobbaus.

7.3. Ei rakeita! Lonkat + selkä kipeä aamulla. Yläniska ei kestä, koska C7 vetäsee sen jumppeliin. Hermosto suht ok. Aamulla + illalla pää kääntyi sivuttain. Suu- ja sacrum-mobbaus. Illalla ok mutta jalat jumissa.

8.3. Ei rakeita. Aamulla perse/jalat jumissa. Olo nihkeä/kuivakka. Pää kääntyi aamulla. Illalla jalat/perse jumissa. Painaa sata kiloa. Kipeä C7. Kokonaisuudessaan parempi.

9.3. Aamulla heräsin C0 pois paikoiltaan, ei tosin silmäoireita. Veti kropan jumiin samantien, etenkin jalat/perse. Nihkeä olo, painaa sata kiloa. C7 kipeä. Jalat jäiset. Hiki.

10.3. Veti pään semikovaksi, kun niska alkoi väsyä.

11.3. Ei rakeita. Alkoi niska mennä lysyyn, tyttö vajota/pudota. Painava/raskas olo. C0 ei jaksa, ehkä hieman kenossa. Leuansiirrot ja -työntöjumissa. Väsähti niska totaalisesti.

12.3. Aamulla niska jumissa, jalat lämpöiset. Rintaranka jumissa. Puutui oikea kasvo.Leuansiirrot ja -työntöjumissa. Aamulla lonkka kipeä. C0 ketuillaan + pää tippuu. Alkaa tulla vähän hönö olo - ekaa kertå. Lihasnykinät takareidessa, r-rangassa. Joku painaa yläniskassa.

13.3. Ei silmäoireita! Aamulla vähän jumissa, C0 kenossa, koska korvissa rahisee ja keinuttaa, ei vetänyt hermostoa jumiin, pää 'putoaa', eli kävellessä vajottaa. Ei hönöoloa päässä. Ydin kova.

14.3. Aamulla selkä/sacrum kipeä. Olin pystyssä, siivoilin. Koneella tosi paljon. Rintaranka jumissa. Alkaa vetää kovaksi ydintä. Ei hönöpäätä.

15.3. Aamulla selkä/sacrum kipeä. Pystyi käveleen, mutta pää painunut rankaan. Perse/jalat kipeä. Ei vaan jaksa. Illalla alkoi pudota. Ei hönöolo.Korkkariepisodi.

16.3. Aamulla pää rangassa, koska vajotti. C0 kenossa, kun kiikuttaa + oikea puoli jumissa. Otsajumissa + korvat lukossa.

17.3. FT, muista kysyä alarankaliikkeitä!

Johtopäätökset:
Jaksaa huomattavasti paremmin, hermosto parempana, muutenkin paljon parempi olo mutta yläniska/ranka ei vielä kestä rasitusta. C0 pilas hyvän jakson. Vituttaa ja rankasti.

Sippas (Tahdonvoimaa)

Näin kauan kesti C7. Nyt tuli stoppi. Yhteys katkeaa totaalisesti tossa kohtaa. Mitähän siinä on tapahtunut? Ja taas perutaan kaverin tulo huomenna. Just tän takia en jaksa sopia mitään tai nähdä ketään, koska joudun perumaan ne viime hetkellä. Tai sit toinen vaihtoehto on, että näen jengiä väkisin huonossa kunnossa, ja se vasta johtaakin katastrofiin. Jos kuitenkin kunto on huomenna parempi ja se kamu tulee, niin heitän hänet sit samantien pihalle, jos mainitsee sanallakaan, että oonpas mä hoikka. ;) Niinkuin normaalisti...

Varsin invalidisoiva sairaus. Sosiaalisesti, psyykkisesti ja fyysisesti. En muuten todellakaan aio synnyttää tämmöisen hermoston omaavia lapsia, eli en siis tee lapsia. Jos mies niitä tahtoo, tehköön ne jonkun toisen kanssa. Sehän olisi silkkaa vittuilua lapsilleen, kun on kokenut sen, miltä tuntuu olla elossa oleva kuollut, jonka keskushermosto ei toimi. En toivoisi omaa kohtaloani, tai pientä osaakaan siitä, kenellekään.

Nyt mä meen nukkuun. En ees jaksa syödä, vaikka päivällinen oottais edelleen ja nälkäkin olisi. Miksi panostaa mihinkään, jos kerta sairas on kuitenkin 24/7, eikä siihen voi mitenkään vaikuttaa? Niinpä. Niin turhauttavaa, ettei haittaa vaikka välillä on syömättä monta päivääkin. Meikata (eli sutasen poskipunaa, taivutan ripset + heitän huulikiiltoa) jaksan joka aamu. ;)

Paska keikka (Tahdonvoimaa)

Aivan turha. Kuusi minuuttia altaalla ja kotiin. Sattui nenään jo mennessä, joten mihinkäs se siitä ois mennyt. Ja jouduin vielä puisteleen auton lumesta ja ajamaan pidemmän lenkin, että starttais ensi kerrallakin. Kalvot huutaa C7:sta alaspäin apua ja ass meni heti jumiin pienestä kävelystä. Täytynee kysellä fyssarilta, josko mulla olisi toinen ongelma tuolla alaosassa. Yläniska on nääs tosi jees, mutta tosta C7:sta alaspäin on totaalinen kaaos. Ei muuta kuin makaamaan ja perutaan huominen frendin tänne tuleminen. Se siitä toivon pilkkeestä.

Kalvokoulukunta kommunikoi2

Tässä vastaus viitaten tiedusteluuni otsikolla 'Kalvokoulukunta kommunikoi'.

--

Moikka!

Neuraalikudoksen päälläkin on kalvo, joten "tunnet" sen. Tee vieläkin varovaisemmin "peffareikä"-liikettä, yritä löytää se raja, ettei (kiristys)oireita tule.

Haleja!
Ft
--

Eli ehkä se sitten ei ole kuitenkaan neuraalikudos, mikä kiristää... Hmm. Nyt menee vaikeaksi...

Minä olen hukassa (Tahdonvoimaa)

Isossa pahassa susihukassa. Oikeasti. En pysy kehoni perässä. Mitä nyt tehdään, kun selkä putoaa matkalle!? Koin tuon tunteen viimeksi Valintatalossa syys-lokakuussa 08, kun vielä aktiivisesti koitin käydä ulkona. Se tuli tosta C7:sta. Entä miksi kasvot puutuu tasaisen varmasti oikealta, vaikka C0 on oikeassa asennossa? Tuokin oli jo poissa pitkään. Korvat ei soi - outoa.

Muutenkin on hermostosta samanlainen olo kuin syyskuussa ennen kuin nämä ihmeelliset kokovartalojumitukset ja muut alkoi. Oonko mä nyt paranemassa siitä viimeisimmästä yläniskatöyssystä vai onko mun kunto laskemassa? 'Anna mulle ne vastaukset', laulais Irina. Ja mä toivon samaa... Hitto, mä pelkään jo valmiiksi huomista. Uskaltaakohan sitä edes herätä enää?