perjantai 27. marraskuuta 2009
torstai 13. marraskuuta 2008
Pete Egoscue (Tahdonvoimaa)
Pete Egoscue on Vietnamisen sodan (suht nuori!) veteraani, joka menetti terveytensä rintamalla. Egoscuen menetelmä on maailmalla paljon käytetty ja se juontaa siis juurensa Peten omasta kivuliaasta kuntoutusprosessista sodan jälkeen.
Egoscue-menetelmä perustuu ihmisen anatomian, biomekaniikan ja fysiologian peruslakeihin, ja se on suunniteltu palauttamaan tuki- ja liikuntaelimistön oikea toiminta pysyvästi ja turvallisesti ilman lääkkeitä, leikkauksia tai manipulaatioita.
Syy siihen miksi monet edellä mainitut kivunhoitomenetelmät epäonnistuvat on se, että ne keskittyvät hoitamaan oiretta sen syyn sijaan. Oireen syy on harvoin siellä missä kipu on. Egoscuen menetelmän mukaan on fiksua kysyä enemmän ja tarkemmin sekä vaatia perusteluita, ettei käy niin, että hoidetaan vain oiretta muttei sen syytä eli varsinaista toimintahäiriötä.
Egoscue on ohjeistanut potilaita mm. näin: 'Muista aina kysyä seuraava kysymys, kun joku tarjoaa sinulle hoitoa kipuun. Mistä kipu johtuu?' Jos vastaus on esimerkiksi: 'Tulehduksesta tai kulumasta', on syytä esittää looginen jatkokysymys: 'Mistä tulehdus tai kuluma sitten johtuu?' Ikä tai geenit ovat helppo keino päästä pois kiperästä tilanteesta, mutta pari jatkokysymystä osoittaa niiden puutteellisuuden: 'Miksei toinen polvi ole kipeä? Eikö se ole yhtä vanha?'
Egoscue-menetelmä näkee oireiden syynä lihasepätasapainon, joka on saanut aikaan niveliä ja muita rakenteita kuluttavia virheasentoja. Monesti kyse onkin siitä. Ikää tai geenejä ei voi korjata, mutta virheasennon voi.
Keho toimii kokonaisuutena ja tiettyjen peruslakien mukaisesti - kaikilla. Huomioimalla nämä lait, voidaan kehon toiminta palauttaa monissa tapauksissa normaaliksi.
Jos kiinnostuit, lue lisää suomeksi vaikkapa
http://www.tasapainopiste.fi
Ja Kuukkelista luonnollisesti löytyy tietoa kyseisen herran nimellä vaiks muille jakaa!
perjantai 10. lokakuuta 2008
Kaupissa
Lukkoon on lyönyt altaalla mm.
takaraivo
joka helvetin rintahermo
hartiapunos ja kurkunpää
lantio
pohkeet, sääret
alaselkä
.... hahaa .... eli kaikki. ;) Muttei masennuta. Sitkeesti oon vaan jatkanut altaalla ja hinkannut himassa kolmesti päivässä fyssarin hermoja mobilisoivia liikkeitä, niin ne on antanut periksi. Kaiken kaikkiaan, vaikka olo onkin koko ajan paska, niin on se aina parempi paska kuin edellisessä kuussa.
keskiviikko 1. lokakuuta 2008
Kaupissa kauhomassa taas
Sitten takaisin töihin. Aika järkevästi menee rytmitys, kun ensin tekee 2 tuntia hommia, sitten on tunnin urheilemassa ja sitten tekee loput 3-4 tuntia. Nyt vähän lepäilemään, ettei rasita C6:sta niin paljon, että loppuviikko on ihan tuskallinen.
Seuraava fyssarikin on vasta 19.11. Arg... No, onneksi saan aina soittaa, jos siltä tuntuu! Fysiikalle kun ei mitään mutta henkinenkin tuki auttaa kummasti. Ensi kerralla saan sitten kuulemma hirveen kasan uusia liikkeitä alakaularangalle. JESH!
Entisenä kilpaurheilijana tykkään tästä vaiheesta, kun saan treenata.
lauantai 16. elokuuta 2008
Toimintaa...
Teen joka ilta kävelytreenit, pyörähdykset ja muut tasapainotreenit. Provosoin huimauksen esiin ja odotan, että se laantuu. Kun sen riittävän monta kertaa tekee, keho tottuu uuteen tilaansa. Ideana on säätää aivojen tasapainokeskukset uudestaan. Nyt tosin tilanne on hiukka hankala, kun viidestä tasapainoa (aivorunko, pikkuaivot, raajojen ja niskan asentotunto ja sisäkorvan tasapainojärjestelmä, joissa kolmessa vikassa on häikkää) säätelevästä osasta 3 on paskana, mutta kyl ne palautuu hiljalleen kuulemma.
Ainoa ongelma tossa siedätyksessä on tietty on, että tila muuttuu koko ajan, jolloin tottuminen on aika vaikeaa. Mutta hyvä, että muuttuu, koska silloin se menee ainakin parempaan. Ü

