Kalusteprojekti

Nyt on ostettu sänky ja sovittu kuljetukset. Sillä seurauksella, että yläniska veti kilarit. Vitun soittelut kauppoihin on helvetistä. Eikä ees koko Pirkanmaalta löytynyt 140-senttistä runkopatjaa/jenkkisänkyä. Menis joku 2-3 viikkoa menis... Mitähän saatanaa? Noo, ostin sit käytettynä 160-senttisen. Mahtuu kaksikin.

Muistin jopa tehdä muuttoilmoituksen. Sähkösopimus vielä huomenna vois olla ok. ;)

Unihullun uni

Ei tsiisus, näin ni kilipäisen unen eilen... Toivottavasti ei ole enne. Olin raskaana, ehkä jollain 5 kk:lla. Poltot alkoi yhtäkkiä ja keskenmenohan siitä tuli. Satuin oleen tuolloin Lahden Kekäleessä ostaa miehelleni housuja ja ei auttanut, ku kasata vaatteista peti ja pistää siinä vauvan synnytys käyntiin. Kekäleessä oli duunissa yks mun kaveri, joka o ensihoitaja ja kätilö. Tyyppi haettiin ylhäältä avustamaan synnytystä. Kaikki oli ihan paskana ja mä vaan hyräilin, että "näin se elämä välillä rankaisee" ja "tiesin tän, koska olin nähnyt casen unessa". Lapsi oli menetetty valitettavasti, mut tosi suloineni.

Mutta yks juttu mua ihmetytti: kuinka sillä pienellä, jolla ei pitäisi olla edes ranka kehittynyt saattoi olla samanalainen kulmakiilautuminen eli ligamenttivamma C6-tasolla kuin äidillään. Kaikki muut itki vauvan kohtaloa ja taputteli mua päähän ja yritti lohduttaa, mutta mä vaan mietin ittekseni sitä kulmakiilautumista. Siihen sitten heräsinkin... Että semmonen uni tällä kertaa. Parempi vissiin vähentää taas lääkkeitä ja nukkua enemmän. ;)

Yöllinen tutkimusmatka

Perkele. Suu on kipeä. Hirvee määrä aftoja. Kiusallisia mut vaarattomia. Piti sen verran hereillä, että valvon edelleen. Tai ensiks oli nälkä. Vedin puolikkaan nakkipaketin ja leipää... Osittain taitaa yläniskakin valvottaa. Tai hartsu. En tiedä. Jostain ahdistaa vähän, mut se riittää. Turha aatella nukkuvansa.

Oli pakko lähteä huuhteleen suu Corsodylillä. Karsea nimi keksitty... Tuote on hyvä. Onneks auttoi vähän... Samalla tuli ikuistettua tän Rauhis Warehousen vessa, joka on rumin ikinä näkemäni. Mut se ei haittaa, paskalle vaan paskaa. Ens kämpällä on ainaki design kohdillaan, myös huussissa. Nyt uus yritys nukkua. Vaihteeks... Jossei nukuta, lähden ulos lenkille juokseen 10 kilsaa. Sit ainaki nukuttaa, ku on tipassa sairaalassa.

Tilannepäivitys 1.9.09

Pienen ylirasituspiikin jälkeen syvät lihakset on taas rauhoittunut. Lihasten kiinnityskohtiin nousseet patit on pienentyneet ja lihaksiin ei enää satu. Myös kalvot joustaa taas paremmin. Jotenki niska vaan kilahti liikarasituksesta eilen. Siitä hedari ja silmäkipu. Tänään oon ottanut iisisti ja olo on paljon parempi. Eilisen levon jälkeen aloin tänään taas tehdä koukistajatreeniä, hartiatreeniä vastuskumilla sekä koordinaatioharjoituksia. Asento alkaa pysyä suht mukavasti istuessa, vaikka väsähtäessään tuntohäiriötä tuleekin hartian kohtaan. Mut se voi kestää kuulemma ties kuinka kauan. Siis toi tuntohäiriö tossa vammakohdassa. Kävelyä ja pitkään seisomista niska ei diggaa, mut lenkkareissa onnistuu nekin vähän paremmin.

Tänään lisäsin koukistajat 5 sarjaan päivässä ja testasin pitovoimaa. Helposti meni 1 min 30 sekuntia. Ois mennyt pidempäänkin, mutten viitsinyt rääkätä päätä. Hartioita teen nyt 2 sarjaa 50 per puoli, kun marraskuussa aloitin 3 per puoli kerran päivässä. Samoin kielenimeminen, leuan työntö+sivusiirto on nyt 3 x 5 sarjoissa. Samoin kierrot. Oikeesti teen noita aina silloin tällöin pitkin päivää enemmän ja vähemmän oman kropan tilaa kuulostellen.

Kyllä tää tästä taas iloksi muuttuu. Varsinki ku pääsen uimahalliin syyskuun alusta. Fyssarin mukaan 3-4 x viikossa hallissa 15 minuuttia, niin oon sen aloittamisesta kunnossa n. 4 kk:ssa. Kestovoimaa ja tukea siis puuttuu, mut hermo-oireet on selätetty. Ja mikä parasta, lopputulos pitäis olla suhteellisen pysyvä. Toivotaan. Öitä!

Möntti meni

Ei uskalla hengittääkään. Möntti meni pois! En tiiä miten, mut meni. ;) Sen oon oppinut, et kumarrella ei pidä! Eikä kurkotella. Aamu oli jo sikkehyvä olo mut sit menin kuvaamaan kameralla ja venyttään siis yläniskaa ja olo huononi heti. Mut sit lepäsin ja olo alkoi parantua. On kyllä mystistä. No, pääasia, ettei nuppia kiristä eikä satu. Omituista on...

Näin tänään

Pakko saada takas 12 kg. Ei lihaksetkaan kasva muuten...

Herkät hermot

Kaikki aina kysyy, millaista niiden kanssa on elää. Ei helppoa, muttei mahdotontakaan. ;) Tämä Kummeli-pätkä valottaa asiaa snadisti. Kun kaikki sattuu korviin, silmiin ja on koko ajan vähän höntti olo... ;) Ja viinaa ei ole juotu vuosikausiin!

http://www.youtube.com/watch?v=AKc1Hjjz1Ys&eurl=http%3A%2F%2Fwww.facebook.com%2Fhome.php%3F&feature=player_embedded

Lääkebileet

Kun mä menin eilen nukkumaan, pinkkiturkoosi ystäväni Pietarin maatuska aloitti bileilyn Klotriptylin kanssa. Kun aamulla avasin silmäni, maatuskalta oli taju pois ja purkki nappeja tyhjä. Ei saatana. Kuinka monta kertaa oonkaan varoittanut lääkkeiden yliannoksesta. Mutta ei mee tyypin puiseen pälliin.

Mun niska on taas snadisti parempi. Ihan hämärää. No, hyvä niin. ;) Nyt teen jotain, mitä en oo tehnyt pitkään aikaan. Katselen YLEltä jotain muuta kuin yleisurheilua... Joku kuiva ajankohtaisdokkari sieltä tulee.

Mut yks hyvä juttu

Koukistajat ja hartsut ei ole pintalihaskrampissa. Eli se on enää 0-2-välin pienten syvien lihasten heikkoutta. Vaan... Ü Nehän ei ole toiminut 6 vuoteen, et turha ootella ihmettä. Öitä!

Hah...

Sinne nappas, ihan ylös päähän nollavälistä... Välillä näinkin päin. En tiedä, kumpi on enemmän paskana, mä vai niska. Ois hauska tietää, mitä tos tapahtuu, mut sitähän ei tiedä kukaan. Nooh, uuteen nousuun taas. Tosin tuntuis siltä, et täst ei taas ennen joulua o asiaa ylös. Toivottavasti oon väärässä...

Syvät vatsat

Näitähän voi hinkata aina. Selällään, jalat 45 asteen kulmassa. Siitä sit lähdetään vetään vatsaan sisään ja nostaan jalkaa suoraan ylös päin syvän vatsalihakset/syvien lantiopohjan lihasten avulla. Todella vaikeaa, todella tehokasta muttei blogin välityksellä neuvottavaa.

Nollakin on ihan päin persettä. Hermot jää väliin ja pistelee päähän... Tekis niin paljon mieli lähteä halliin mut täytyy ny tyytyä muihin liikeisiin. Ja Westön Missä kuljimme kerran -kirjaan. On erittäin mielenkiintoinen teos. =)

Hello!

Se ois syksy sit. Ei auta. Eilen illalla nukahdettiin hetkeks ikkuna auki ja heräsin klo 03 aivan saatanalliseen yläniskajumiin. Olin kai nukkunut jotenki huonossa asennossakin. Valvoin johonkin 05 asti kunnes jumitus hiukka helpotti. Karseet kilarit tuli. Viima ja asento. Onneks aamulla oli jo parempi olo. Yläniska on oikeelta väsähtänyt, eikä asiaa auta nyt yhtään se, etten pääse uimahalliin. Kävely on taas tuttuun tapaan kiikkuvaa ja pomppivaa, ku nolla on kääntynyt. Tekee tosiaan flunssakin tuloaan, ku pärskii jatkuvasti. Muuten oisin lähteä tänään polskiin. Kattellaan.

Se ois alettava orientoitua muuttoonkin hiljalleen. Onneks ei tartte itse muuttaa ku ruhonsa mut on siinäki tekemistä. ;) Oikein hirvittää tulla seuraavan kerran fyssarille "kaukaa". Tai no, eihän sieltä onneks aja kun 15 minuuttia. Täytyy alkaa kulkea omalla autolla, koska taksia ei viitsi sieltä asti maksella. Ihan helmi, ku on oma autopaikka siinä suoraan oven edessä. Ja vielä pistoketolpalla!

Nyt täytyy lopetalla, kun uhkaavasti alkaa päässä olla höntti olo. Mukavaa viikkoa!

Tämmöstä tänään

Paree suojata silmät valolta. Aah, vetäsin 4 Triptyliä, niin alko möntti sulaa... Mistä lie tuli... Nyt lepii vaa. ;)

Möntti

Paskin ystäväni yläniska sanoi sopparin irti. Vitunmoinen möntti keskellä päätä, kiristää silmiin takaraivolta. Nollaväli, taas. Tuli ku tyhjästä. No, jaksoihan se viikon. Kattellaan ny, josko lepo auttais viel. Ei lihaskipu ollutkaan hyvä juttu, vaan merkki siitä, et syvät lihakset väsähtää ihan just... Onneks osasin oottaa tätä, ni ei tartte hyppää partsilta, vaikka vitutus o samaa luokkaa ku et huomais lotonneensa 7 oikein mut myöhästy rivin palautuksesta minuutin. Nooh, back to normal: Kipuja, kärsimystä ja kyrpimistä. Ei kannata soitella huomenna, keskityn keräileen positiivisuuden rippeitä klo 8-20.

Voiton taistelu: Minä vastaan mahlapaskiaiset!

Nyt ne banaanikärpäset on eliminoitu! ;) Snadi nettiopiskelu paljasti, että ne diggaa vanhoista imelistä nesteistä ja siksi sikiävät noissa kypsyvissä banaaneissa ja omenoissa ja niiden kuorissa. Nooh, Jätin omenan rangin isoon lasituoppiin, pidin sitä auki 5 tuntia ja kun kaikki pikkunilviäiset oli tuopissa, kansi päälle ja pojat ulos ikkunassa. Hyvä minä. Se niistä.