Jeah

Jumissa on ja pysyy. Yläniska siis. Tavallaan parempi, tavallaan ei. Hermokudos on onneks parempi, niska ei. Jostain pääs rysähtään. Tuolta ylimpien lihasten kiinnityskohdasta. Oikea puoli on ihan vinossa. Oikein tunsin, kuinka joku jäi jumiin ja petti. Ei auta, ku pitää pari lepopäivää ja kattoo sit uusiks tilannetta. Mummolas ois koiranpentujakin, vahinkolaukauksia meitin isolta röntiltä ja naapurin nartulta. No, antaa muiden mennä katsoon, mä näen kuvista. Samoin huomen ois frendin rapujuhlat > turha ees kuvitella. No ei sillä, et mua ois ees kutsuttu, mut toi parempi puolisko on. Eiks se o sama asia? Oon kieltänyt kutsumasta, ku en mä kuitenkaan pysty lähteen. Parempi ni, ettei tiedä, mitä menettää. Jaahas, nyt kasaamaan vanhan vuokralaisen tavarat, jotka tarttui muutossa mulle. Kahdeksan henkaria, 12 pyykkipoikaa, 4 haarukkaa, piuha 2m, 5 veistä jne. On se hieno, et joku tietää noin tarkasti, mitä omistaa. Mä en ikinä pystyin moiseen tarkkuus- ja lajittelusuoritukseen. Eikä kyl nyt just kiinnostakaan materian tarkat määrät.

En haluis manata...

... Mut pahaenteisesti vaikuttais siltä, että sain yläniskan pettämään ni hienosti ku keväällä ja veikkaan, et eilinen kerta ei riittänyt nostamiseen... No, katotaan ylihuomenna vasta, ennen ku manataan! Ja sit ens viikolla soitetaan ja itketään fyssarille, jossei muu auta. Onneks olin ni optimistinen, et otin seuraavan ajan 18.11. ;)

Sorry

Tiedän, et kiroilen toisinaan ihan v*sti, mut olin edellisessä elämäs merimies. Oi, kaiholla muistelen Dietmar-Köhl Straßea sekä Rotterdamin aikoja kauniiden laivaneitojen kanssa... Sallitaan siis kiroilu toisinaan. Ja jos joku ei kestä, sit voi onneks siirtyä siveellisempään luettavaan. Niinku Hugo-tv-pelissä sanottiin: Tee valintasi onneton! ;) Nyt alkaa nettipause ja silmälepo, jotka oletettavasti ei kauaa kestä.

Huhhuh

Meinas eilen henki lähtee. Viimeiset 3 viikkoa oli kerännyt yläniskaan aikmoisen rasitukset, joka selkeesti purkaantui eilen. Taivas, mikä hedari. Nolla oli väsy, kun silmissä vaan välkkyi ja yrjötti ni pirusti pystyssä. Ja muutenki ihme flunssainen olo. Onneks löysin vielä kätköistä Buranan ja otin pari Triptyliä ni auttoi. No, nyt tietää sit, et kävely ei ole mun juttu, vaan eiku takas hallille. Muutama päivä tosin on pakko keräillä, ennen ku voi tehdä mitään. Huokaus, kun eilen menin fyssarille, autossa alkoi tuntua, että ihan hyvä, ku menin. Vetäs pään kalvot ja yläniskan kivikovaks kököks... Se on merkki, että nyt loppui syvä tuki ja pintalihakset ja kalvot kramppaa. Ja niin ne oli tehnyt. ;)

En mä ikinä usko saavani tosta enää normaalia niskaa, koska se on vaan ni hiton löysä. Mut jos siitä tulis et suht hyvä. Sitä odotellen. Ainakaan vielä täksi jouluksi siitä tuskin tulee kalua. Jaahas, hieno päivä tulossa: yläkerran pikkupojat petää sählyä sisällä ja naapuri nakuttaa autotallia... Olo on kuin siitä Kummelisketsistä, missä Helalla on vitunmoinen krabbe ja kaikki äänet räjäyttää pään. Kaivaisin linkin, jos jaksaisin. ;) Vaan ku en. Meen keittään kahvia.

Kävelyt halliks

Aivan saatanan kipeä otsa. Se kävelyistä. Kertoo ylirasituksesta > takas halliin siis.

Fyssarilla

Oli ja meni. Se oli tehokasta. Nyt täytyy tosin vähän rauhottaa menemistä, kun joka kerran jälkeen tuntuu niin leivotulta. Se on merkki siitä, et rasitus on mennyt yli. Toisaalta, jos keho kestää...

Tänään avattiin kallonpohja ja käsi, tarkemmin lapa/olka/rinta. Eipä tässä enää muuta olekaan kuin nollaväli ja C7, oikeelta. Fyssarin mukaan erittäin hieno juttu, ettei ole sitä kokovartaloahdistusta enää kuin toisinaan.

Ennen hoitoa tsekattiin taas liikkeet ja pääsin tutkiskeleen tekokallon anatomiaa. Siihen oli jopa merkitty hermorungot, joita pitkin pikkiriikkiset hermot kulkee kallon saumoissa. Suoraan sanoen säälittävän vähän tilaa... Ei ihme, et oireita on, jos hermorunko on MILLIN leveä. Ei sitä paljon tarvi minkään lihaksenkaan painaa, ni se aiheuttaa jo oireistoa.

Lapa oli aivan jumissa, kuulemma suora yhteys hartiapunoksella ja kallonpohjalla. Niin se on. No, ku lapa aukes, aukes pääkin. Oikein hyvä! Aika hauskasti avattiin lapa. Tyttö vasemmalle kyljelle, lavan alta kiinni "kalvoista" ja sit lähettiin pumppaamaan. Tuli sellainen olo, et oon joku lihakarjaeläin, jotain fileerataan ja nakutetaan pienellä lihanuijalla... Hassua, ihan ku joku ois nostanut oikeasti mun selkäydinkalvosta ja kääntänyt. Tai siis niinhän siinä tavallaan kävikin, välillisesti. Sit heitettiin käsi ylös ja avattiin rintarangan puoli ja lopulta vielä olkapää samalla tavalla. Nyt muhun kuulemma uskaltaa jo koskea normaaleilla CST-otteilla. ;)

Kasvot oli kans ihan vinossa ja oikea silmä ihan jumissa. Kasvot oli niin kääntynyt, et jumitus oli vasemmalla puolella. Joskus se vetää ristiin, ku rasitusta on riittävästi. No, mobilisoitiin leukanivel auki ja kas, kas. Nyt ne on suorassa. Aikamoinen laitos tää kroppa... Kattellaan nyt, josko se kohta antais periksi. Mut ei siinä fyssarin mukaan enää mitään ihmeellistä fyysistä ole. Hermon venytysvamma aiheuttaa sen heikkouden noihin lihaksiin ja sit ku syvät tilttaa, pintalihakset ja kalvot vetää välillä shokin.

Mut edelleen fyssari on vakaasti sitä mieltä, et noi pahiten/kauitenkin vituillaan olleet hermot toipuu ja lihaskalvot korjaantuu. Ne on vaan ni hankalassa ja tiukassa paikassa, ettei se käy ni helposti ku vaikka reidessä... Paranemista tapahtuu aina. No, katotaa ny. Mä en usko normaalia päivää enää näkevänikään, mut melko normikin kelpais. =)

Jaa joo

Ni tääkin blogi on olemassa... Alkaa selkeesti hermosto vetää viimeisiään, kun ei muista mistään mitään. ;) No, huomenna helpottaa, ku on fyssari. Sanon, että vinssataan yläniska entistä ylemmäs kiitos! Eipä täs oikein muuten mitään ihmeitä enää... Ehkä toi vielä joskus alkaa kestää. Ehkä.

Näin landella

Rento syysfiilis himas...

Tortillat

Niin, siis tortilloja, ei tacoja... Ü Eri hyviä. Mut miks MÄ pilkoin tomaatin?!

Oikein sopivasti

Sopivasti tänään niska lurpsahti. Yläniska siis. Nyt se väsähti niin, ettei sitä enää lepo auta. Kai. En tiedä, eikä väliä, kun KE on fyssari. Vois se elpyyki, koska pystyy tekeen kielenimemiset, treenit jne., mut enpä jaksa alkaa makoileen, ku pelastus on kuitenkin tulossa. Tai täytyy katsoa, jos huomen on parempi, ni sit siirrän ft:n kuitenkin. Ei viitti turhaa siel rampata. Huomen ois myös puhelinpaltsua toisensa perään... Menee sopivasti pikkupöhnäs. :( Mut nyt, tacoja!

Yökyöpeli

Eipä nukuta yhtään. Varmaan samanlainen alus kuin mitä tänpäiväisessä leffakin hakee mut kohta Höyhensaarille.Toivottavasti. Väsyttää muttei nukuta...

Alkaa hiukkasen v**uttaa, koska ranka kestää istumista ja pientä pystyasentoa, muttei yhdistelmää autolla ajaminen duuniin, duuniin teko ja paluu. Ois tuhat ja yks juttua, mitkä pitäis saada tehtyä. Ei se auta, ku tyytyä tilanteeseen ja alkaa tehdä hommia himasta. Ehkä ens viikolla uskaltais taas aloittaa, kun hedari on nyt pysynyt poissa yli kuukauden. Katotaan mitä käy. Varmaan lykkää sen takas samantien...

Toi käsien kohta vaan tuntuu niin löysältä, et varmaan tippuu räpylät pois, ku yrittää olla koneella pitkään... Synalla oon ny snadist siedättänyt itteeni, mut heti tuppaa tuleen kipeeks kaulan alunen ja rintalastan lihakset. Ne vaan väsyy. Sit onkin helvetti irti, jossei tietotyöläiseks pysty enää palaamaan. Nooh, sitä vaihtoehtoa ei mietitä ees vielä.

Jaahas, nyt sinne toiselle planeetalle sit... Tossa lähellä kuorsaa joku isohko möhkäle ihmiskehoa ja tuntuu toisinaan silt, että yrittäis nukkua öljynporauslautalla, missä on koneet käynnissä... Äh, taidan mennä syömään ensin... Johan täs on onkin nälkä kebabin jäljiltä. ;)

First movie

Katsoin ekan leffan about vuoteen: Tieto. Erittäin hyvä! Jopa silmät kesti. Ü

Uus harrastus

Taas löytyi uusi harrastus, putken kannattelu leualla. Maailmanennätys 18,35-metrisellä putkella ois 10 sekkaa. Täytyy alkaa heti treenaan. Aluksi vaikka juomalasilla tai kukkamaljakolla! Niskalihakset kehittyy hyvin.

Marjareissulle nro II

Täytyi käydä vetään sisällä henkeä ja nyt on ainaki riittävästi vaatteita. Ei muuta kuin toiselle marjanpoimintareissulle. Sit vähän benchmarkataan mummia marjojen käsittelyssä... Ou jeah, suoraan omasta pihasta, ni ei tartte tappaa otsonikerrosta ostamalla kiinalaisia so-called-wonder-goji-marjoja... ;)

Härpäkkää

No johan oli päivä. Frendi ilmoitti ostavansa mun käyttämättömän sukelluspuvun. Excellentii! Mä en tartte pitkähihaista/lahkeista, kun vetelen tolla torsolla, koska siinä on pinkkiä ja se on kätsempi pukea. :) No frendi haki pois märkkiksen. Tulivat toisen frendin kanssa ja viipyivät jonkin aikaa.

Nooh, sit ku he lähti Nässyn tyrskyihin, hurautti toinen frendi kylille. Ihanaa, nyt on kitara vireessä ylintä paskalankaa lukuunottamatta. Se ei pysy. Tippuu parin soinnun rämpsäytyksen jälkeen. Sain "tupaantuliaisena" tält virittäjältä erittäin ihana ja tuoren vadelmapitkon. Rakkaudella leivottu, luki paketissa! Kiitos! Kivoja pieniä eleitä, vaikka tulikin käymään lähes ex-tempore ja oli pikavisiitillä. Arvostetaan!

Mun pihassa kasvaa ihan hitosti ruusunmarjoja pensaissaan. Käyn poimimassa ne yön pimeydessä ja teen niistä hilloa. :) Jeah! Pilalle ne muuten menee.