Omat neuropsykologiset testit (Tahdonvoimaa)

Meinas käydä köpelösti. Heitin muutaman desin lasin vettä 8-paikkaisen jatkojohdon viereen, osa roiskui johdollekin.

Mies on sanonut n. 100 kertaa, että se kaatuu vielä, ja nyt se kaatui. Kuin gebardi aavikolla nappasin salamana virrat ensin pois troikasta, sitten pika pikaa pääkytkimelle ja lopuksi johtojen irrotus seinästä. Sitten jatkojohto nurin päin, jottei vesipisarat valu sisään, ja yksitellen kaikki piuhat irti ja eikun ravistelemaan ja paperilla kuivaamaan.

Kaikki tämä episodi suoritettiin sängyn taakse kurkotellen pää alaspäin. Samalla pyyhin sitten pölytkin, kun kasvoi muutaman sentin kerros paskaa pistorasian ympärillä. Tiedättekö mitä tämä show meinaa? Ettei nousta sängystä ennen ens viikon fyssaria. Meni nimittäin aika jumiin tuo kuuppa.

No, tulipahan todistettua, että looginen ajattelu, muisti ja tietoinen kontrolli pelaa. Hahmotin tilanteen, osasin reagoida opetetun mukaan ja katastrofia ei syntynyt. Ja varmaan arvaatte, että ukkelilta oli turha ees pyytää apua, kun olen 10 kuukautta kuunnellut varoittelua tosta mun lasiviritelmästä. ;)

No, nyt siirryin Röhnischin juomapulloon. Huomattavasti turvallisempi. Hyvä, että sitäkin voi jossain käyttää, kun salille ei tuu enää mentyä. Tuota pullojuttua en ollutkaan ajatellut aiemmin. ;) Oisko kannattanut... Kantapään kautta! Menee kyllä niin päin persettä tämä mun elämä, ettei hyvä tosi.

Kuva-arvoitus ystävänpäivänä (Tahdonvoim aa)

Miksi Tahdonvoimalla on Läheinen päässä maatessa?

Oikein veikannut saa ladata kiitoksena kyseisen kuvan koneelleen. ;) Niinkuin ei muuten sais.

Hyvää ystävänpäivää! (Tahdonvoimaa)

Lähdenkin tästä hiihtämään sen kunniaksi kympin lenkin Kauppiin. Ja sitten avantoon, saunaan ja bilettään. Luonnollisesti otan Triptyleiden kanssa pullon kossua, homma toimii. Hei! Onhan täs sairastamisessa yksi hyvä puoli - alkoholin käytön nimimoituminen (ja lääkkeiden maksimoituminen;).

Ps. Huomenna aattelin tehdä pannaria, että jos on porukkaa lähellä, voidaan nauttia sitä yhdessä vaakatasossa.

Rorschachin musteläikkätestit (Tahdonvoimaa )

Vaiko TV:n ruisleipätestit? Kummat kertovat enemmän persoonallisuuden syväpiirteistä? Mitä se kertoo ylipäänsä minusta, että keksin nuo testit leivälläni? Entä mitä se projisoi, että näen leipäkuvassani Suomen kartan? Niinpä. Think about.

Asiasta aasiin! Triptyl voi aiheuttaa mm.
- lähinäön sumenemista
- pyörrytystä ylösnoustessa
- sydämen sykkeen nousua
- suuoireita (limakalvojen kuivumista)
- lihasheikkoutta

Hahaa! Milloinkas minun oireeni alkoivat? Kappas, vajaa muutama viikko annoksen tuplaamisen jälkeen! :) Taidankin siis vähentää Triptylit ja kattoa, auttaako yhtään noihin em. oireisiin, jotka tuli kuin tyhjästä.

Liian herkkä (Tahdonvoimaa)

Kyllä Tahdonvoiman terveet päivät on eletty. Keho on taas samassa kierteessä, kun enemminkin. Tänään heräsin jumissa, sain jumit pois mobilisoimalla, koitin olla pikkusen pystyssä, käännellä kevyesti päätä, kuten käsketty, ja niks, naks, sinne jäi C0 oikeelle. Ja hermosto reagoi välittömästi. Ensin alkoi maa pomppia hillittömästä, sitten vajota maan läpi ja nyt kasvot puuduksissa mietin, että mitäs ihmettä... Tietänettekin, millainen olo on huomenna.

Pahinta on se, etten pysty tekeen mitään jottei C0 lukkiintuisi oikealle, kun en saa tehtyä harjoituksia. En pysty tekeen kielen kitalakeen imemistä, enkä leuan työntöä, enkä varsinkaan syviä koukistajia, joilla ylänniskaan tolle nivelelle saatais tukea.

Ja kun yritän siedättää C0:aa tohon lukkoasentoon, on seurauksena oikean puolen totaalinen jumituskaaos, eli se tila, mistä kaikki aikoinaan alkoi. Joku ei niin herkkä ei reagois tohon virheasentoon ollenkaan, mutta mullapa tilanne on toinen. Että auta, kun toivoa, että ajan kanssa hermoston herkkyys vähenee tai että C0 alkaa pysyä suorassa. Ja vaikka mä kuinka yritän olla 'ajattelematta', että nyt se C0 on jumissa, niin ei auta. Hermosto reagoi välittömästi.

Niin ja sitten katotaan, auttaako piikki fasettiniveleen yhtään. Sen pitäis liukastuttaa niveltä, niin ettei se jumiudu sinne oikealle, mutta kuulemma vaikutus voi olla myös se, että nivel liukuu sitten entistä helpommin jumiin. Riskejä on otettava.

Edelleen ja väistämättä mä mietin, miksi C0 liukuu oikeelle. Kai mun on vaan hyväksyttävä selitys tukiepätasapainosta, vaikka itse oon ihan varma, että nivelside tai nivelkapseli on vähintään osittain revennyt, mutta se on vaan niin pieni juttu, ettei näy magneetissa. No kato, pistetään pääkky tyynyyn ja maataan, kuten viimeiset 10 kuukautta.

Amazon hyllytti raiskauspelin (Tahdonvoimaa)

Voi herranen aika sentään japanilaisia... Kyllä mä ymmärrän, että tv-sarjoissa käsitellään väkivaltaa yms., mutta pitääkö raiskaamisesta tehdä tietokonepeli? Menee Rapeplay vähän överiksi. Joku muukaan ei diggaa. Onneksi Amazon sentään poisti moisen valikoimistaan...

Kela sählää nyt eläkehakemusten kanssa (Tahdonvoimaa)

http://www.itviikko.fi/ihmiset-ja-ura/2009/02/13/kelan-sahlays-soi-satoja-elakehakemuksia/20094095/7

Jotenkin ei yllätä yhtään! Ja muistanette tämänkin... ;)

http://www.itviikko.fi/tietoturva/2008/05/26/kelan-toppays-oli-inhimillinen-erehdys/200814287/7

Hassu uni (Tahdonvoimaa)

Oltiin hankittu kämppä mieheni kanssa Tikkurilasta. Seurustelin aikoinani tämän miehen kanssa neljä vuotta ja asuttiinkin parissa eri kodissa. Nyt oltiin muutettu TIkkurilaan hänen työnsä takia. Muistan, kuinka unessa käveltiin Tikkurilanraittia pitkin Anttilan Top Tenin ohi juna-asemalta, ja mä olin ihan innoissani uudesta ihanasta asunnostamme. Matkalla oli tenniskenttä, ja mä hihkuin siitäkin!

'Kato, oma kenttä, voidaan pelata aina, kun huvittaa'. Mä osaan kaikkia muita palloilulajeja, mutta tenniksessä en ole kovin hyvä. Muistan niin elävästi, kuinka unessa oli kuuma kesä. Mulla oli mun valkoiset golfcaprit jalassa, ja tennarit. Oikein pompin niillä eteenpäin, kun olin niin iloinen. Mieheni tuli omaan tyyliinsä rauhallisemmin perässä ja nauroi hyväntuulisena ja onnellisena lapsen innolleni.

Jostain syystä mies oli paljon poissa kotoa, eikä hän ollut nähnyt asuntoamme sisustettuna. Olin pessyt sen, maalannut, hankkinut kalusteet yms. Mm. pianon! Olin hommannut sinne myös ihanat pyökkiset kaihtimet, koska se oli suoraan katutasossa. Olohuoneessa lepatti avoimen ikkunan tuudittamana tuulessa limen vihreät ohuet verhot. Makkarin seinä oli sininen, ihan kuten meidän vanhassa kodissa Tampereella.

Ikkunasta muuten näkyi Tikkurilan aukiolle, joka tosin oli Tampereen Hämeenpuiston vedessä kelluvalla graniittipallo -taideteoksella varustettu. Mutta Tikkurilassa me oltiin. Muistan kaikki liikkeet, jotka näkyi muista ikkunoista ja ne on Tikkurilassa.

Koti oli aivan ihana. Täydellinen. Kesä oli kuuma. Me oltiin niin rakastuneita, että muut ei kestänyt sitä kattella. Ja onni ja ilo, mitä mulla oli siitä tenniskentästä, kaihtimista ja pianosta, oli jotain sanoinkuvaamatonta. Heräsin siihen, että itkin. Muistan, kuinka unessa olin alkanut pestä ikkunoita ja huomasin, etten pystykään tekemään sitä. Jotenkin koko idylli murtui ihan täysin.

Nyt kun mietin unta, huomaan hyvin, että se kuvastaa kaikkia niitä asioita, jotka olen menettänyt. Mä kaipaan niin paljon mun elämää, etten ikinä pysty, enkä edes yritä, sopeuta tilanteeseen, jossa nyt olen. Kannattaisi varmaan, niin olisi helpompaa. Mä en oikeesti tiedä, mitä tapahtuu, jossen saa elämääni takaisin. Ei mun tartte tennistä pelata, mutta jos mä en pysty enää koskaan kävelemään kuumana kesäpäivänä Tikkurilanraitilla onnellisena, niin elämällä ei ole mitään merkitystä. Eihän sillä nytkään ole, mutta vielä yritetään rämpiä toivossa. Mutta joka päivä se hupenee vähän, kun edistymistä ei tapahdu.

Niska on muuten pikkusen parempi, mutta takaraivo on edelleen tosta korvien kohdalta ylöspäin kivikovaa haperoa. Samoin särkee niin vietävästi otsalle/silmien yläpuolelle. Nämä uudet oireet alkoi silloin pari viikkoa sitten ja ei niistä tohdi eroon päästä millään. Jotenkin se imas jumituksen takaisin päähän, kun se aikaisemmin oli korvista alaspäin. No, ehkä se on parempi todella kuin, että se on koko kropassa.

Ps. Tämä oli teksti nro 1000. ;) Go, Elektra Go...

Mistä hitosta se nystyrä tulee läppärillä? Siis se pirun kolmion oloinen väkänen - ilman alareunaa.

Järkyttävä uutinen (Tahdonvoimaa)

Pää ei putoa. Se on vaan tunne. Harvassa tapauksessa kuulemma todella on kyse siitä, että pää konkreettisesti PAINUU alaspäin. Ja mä olin niin varma tästä asiasta. Ja jos se painuu, puhutaan millistä. Mutta se riittää antamaan aistimuksen siitä, että on putoamassa. No, huh, huh!

Oli aika nätissä paketissa niskasta. Mutta fyssari oli sitä mieltä, että parempi niskassa kuin kokokropassa. Se paikka kuulemma pisiten pitääkin olla kökkö. Huonompi juttu ois, jos oireet edelleen vaan olisi koko ajan lonkissa tms.

Tänään sain luennon der Volehrista. En tiedä, miten se kirjoitetaan oikein saksaksi. Se on kuulemma just se rusto/nivel- tsydeemi, josta eilen kirjoitin. Ja kyllä - siitä on suora yhteys takaraivoon, mistä taas ohimoihin ja mistä päälakeen. Eli kaikki liittyy kaikkeen. Juuri niin se menee, että kun niskan kannattimet pamahtaa, niin koko pään asento muuttuu ja oireet nuppiin on taattu. Samalla tavalla korjaamalla niskan asento takaisin, palautetaan myös muu rakenne.

Seuraava aika onkin 1,5 viikon päästä. Katostaan, auttaiko tämä yläniskaan. Jossei, niin seuraavan kerran jlk tulee fasettiniveliin piikkiä. Mutta sitä ei mielellään laiteta, kun tämmöisillä liikkuvanivelisillä se rasvaa saranoita liikaa. Mieluummin yritetään pään ulkoisin keinoin vielä.

Ja kyllä, kuulemma sidekudosarpea on niskassa ihan varmasti, mutta ft oli sitä mieltä, että kun hoito aloitettiin heti ja se on hyvin todennut, niin arpi saadaan asettumaan ihan nätisti. Mutta aikaa siinä kuulemma menee. Ja lihakset ei ole revennyt. Se olisi näkynyt MRI:ssä. Toki pientä repeilyä on, mutta kuulemma ei ole vaarallista.

Lopuksi tutkittiin anatomia-opusta 15 minuuttia ja näin kalvoista hyviä kuvia. Sitten kuuntelin kun neiti vastaanottoapulaista ylistettiin ;)

Ja sit kivan taksimiehen kyydillä kotiin. Oli niin kiva, että etsin taksitarkastajan numeron ja jätin positiivisen palautteen. Se kun on aina vähän kyseenalaista miten kuski suhtautuu, kun ilmoitan, että ei äkkijarrutuksia, kolareita tai kiihdytyksiä ja vilautan niskatukea. ;) Aki-kuski ansaitsi kiitokset!

Se on menoo nyt (Tahdonvoimaa)

CST:hen nääs. Ei tullut valvottua tänä yönä, ei. Miten tota rytmiä sais entrattua? No, kattellaan sit, jos menee duuniin joskus, et yrittäin päästä muiden rytmiin.

Je ei ole nenä-kita-hammas -paine jatkuva. Vaan kun vetää överirasitukset ja niska on ihan kasassa. Eli nyt.

Kun yksin yötä valvon (Fedja)

Keitä ne on ne mammarit
sellaiset mammarinaiset
jotka tosipaikan tullen pelkäävät?

Me ollaan mammareita kaikki
kun oikein silmiin katsotaan
me ollaan mammareita elämän
ihan jokainen

Tänään niskajumi jätettiin paikoilleen ja yritettiin nukkumaan sen kanssa.
Ei oikein onnistu tämäkään verzio.

Onko Pirkanmaan mammari vielä hengissä ja valvooko
Pirkanmaan mammarit myös yötä?

Ein bischen vielä tiukemmat säännöt Pirkanmaan vankilassa kuin täällä.
Minä välillä livistän sellistäni, ettei polla leviä.  Teelle keskustaan tai
esim. kirjakauppaan.  Vaikka oireet pahenee.  Ei ole tuota Tahdonvoiman
invalidisoivaa huimausta tämän vankilan tuntiohjelmassa.

Onko sulla TV nenä-kitapaine jatkuva?  Täällä se on jatkuva ja kohtuullisen
voimakas.  En tiedä sitten kumpi on pahempi, jatkuva lievempi painekallo
vai sitten välillä hurjat paineet ja sen myötä kaikenlaista kivaa hermosto-
oiretta.

Tahdonvoimalle tsemiä huomiseen hoitoon, että saisit helpotusta.  Minä menen
taas perjantakina uudistettavaksi CST:hen.  Harkitsen bussimatkustamista
vaaka-tasossa hoitopaikalle...Käytävä tai peräpenkki.

Voi rusto (Tahdonvoimaa)

Vaiko margariinirusto? Kaivoin opuksen esiin ja nyt voin kertoa, että se kitaluun ja takaraivon välinen rusto on synchondoris occipitalis, eli englanniksi sphenobasilar joint. Kyseinen bastardo on craniosacraalisen järjestelmän tärkein nivel, koska se on kallon geografian peruskivi. Tuon vittuilevan ruston liike on minimaalista ja se voi:
- jumiutua fleksioon tai ekstensioon
- kiertyä sivuttain
- 'ammottaa' aukinaisena jommallekummalle puolelle.

Tai sitten kilaluu ja takaraivonluu voivat olla siirtyneet sivulle suhteessa toisiinsa, ylös- tai alaspäin ja sitten rusto voi olla puristunut.

Ja erilaisilla kallonpohjan otteilla voidaan sitten antaa höökyä tollekin kaverille.

Että näin. Omat johtopäätökset: kun yläniskan nivel/lihakset yms. kannattimet pettää (niinkuin meitsillä), takaraivonluu 'tippuu' (siis puhutaan milleistä) ja se vetää ruston ja kitaluunkin miten sattuu. Se selittäis mun oireikuvion mekaanisesti aika hyvin!

Nyt meitsi vetää tajun kankaalle, koska huomenna on päästävä CST:hen vaikka synchondoris occipitali olisi pakaroiden välissä. Sitä oiskin kiva hoitaa. ;)

Hyvät yöt!

Ps. Elektra^, sä et ikinä pääse kommentoimaan, kun näitä tekstejä tulee tällä vauhdilla vaan hurjasti lisää. ;)

Mammari Pirkanmaalta (Tahdonvoimaa)

Täältä toinen mammari kuittaa, että en minäkään *tahtoisi* kuolla. Mutta jos vaihtoehtona on elää kuolleena, niin siinä ei ole mitään järkeä. Tai siis tässä tapauksessa puhutaan olemisesta. Jos edes jotain vois tehdä näin vammaisenakin, mutta entäs jos vaan makaa? Ei mä jaksa maata seuraavaa 50 vuotta. Ei vaan ole hermoja siihen.

Oon tämän päivän miettinyt, että pitäisköhän lähteä ambulanssilla sairaalaan. Mutta sitten totesin, että ei ne siellä mua osaa auttaa. Veri kiertää, sydän lyö ja pystyssä pysyy vessaan ja takas, niin vedetään nyt huomiseen hoitoon asti. Onneksi ystävä heittää sinne, niin ei tartte rynniä taksiin.

Sitten jos on vielä huono olo huomisen jälkeen, täytynee käydä oman mielenterveyden takia otattaan pään MRI-kuva. Puhdashan se on kuin vastapesty lattia, mutta eipähän tarttis miettiä verenkiertohäiriöitä, aivopaineen nousuja yms.
Ja kyllä Mansen mammari tietää, että tämä paine ei ole pään sisäistä sillä tavalla, vaan tulee siitä, että kalvot kinnaa. Toki se varmaan vaikuttaa likvorin kiertoon, jos kalvot on niin kireet, ettei se kertakaikkiaan kierrä normaalisti.

Se on hassu tuo nuppi. Mistä se näin kilahti? Se on ihan kuin vettynyttä villalankaa. Märän ja nihkeän tuntuinen, kivikova. Kaikki lihakset spasmissa. Siis ihan kaikki. Ja sitten kun se märkyys ja nihkeys häviää, jääpi jäljelle kivikova pallokallo. Ja vielä viikko sitten ei ollut tietoakaan tästä. Päinvastoin. Se oli ihana 'normaali' elastinen fyssarin minikäsittelyn jäljiltä 26.1. Nyt se yläniska taas säikähti jostain. Mietin just, että voiskohan noita pään lihaksia lamata jollain Botoxilla, niinkuin dystoniassa?

Kuulostaa ehkä koomiselta, niin nuppi myös haisee pahalta. En tiedä mistä se johtuu, mutta päänahka alkaa 'vettyessään' tuoksuu oudolle. Ehkä se erittää jotain ihme ainetta, liittyneekö hormoneihin? Kun hiuksetkin rasvoittuu samalla, vaikka ne on just pessyt. Tosi omituinen.

Mammari pohjanmaalta (Fedja)

Jassoo vai mie olen mammari. Ollaan sitten. Mukava olla mammari. Ei tarvi uskaltaa mitään. Saa jättää tekemättä kaiken, joka vaatii rohkeutta. Kuhan olla öllöttää ja vastaa aina, etten uskalla, kun pitäisi tehdä jotain, esim. mennä lääkäriin. Se on minulle yksi melkoisen pelottava asia. Lisää löytyy kasapäin pikkuisia pelottavia asioita. Esim. Soittaminen vammaispalveluun tai jonnekin muualle ja vaatia omia oikeuksiaan, joita ei kunnolla edes itse hahmota ja viranomainen ei ennen kuin sille tekee asian selväksi. Tai soittaa perään asioista, joista on jo kerran soittanut, joista on aiottu huolehtia, mutta mitään ei moneen viikkoon tapahdu. Inanaa tätä mammariutta :>.

Keikkuu tuo ajatus aina välillä tuolla, että ihan hirveä, jos mun loppuelämä on tällaista. Miten kestän? Ei ihan mitään järkeä elää tällaisessa vankilassa ja jatkuva-aikaisessa kidutuksessa. Ajatus on sen verran iso, että käy päässä vain osittain hetkittäin. Mulle tuo Tahdonvoiman tapa ei ole tällä hetkellä ainakaan vaihtoehto. En halua itseltäni henkeä ottaa. Siinä mielessä olen mammari, etten edes pystyisi. Toisaalta en pystyisi, koska en kertakaikkiaan haluakaan. Vaikka eihän sitä koskaan tiedä, jos joskus tuo ajatus jysähtää niin täysillä päälle, ettei enää mitään väliä.

Aamupalalle (Fedja)

Yksi pikakaurapussi taitaa löytyä kaapista. Sitä kohti siis. Iltapalaksi tuli jo syötyä pari soijajogua, 1 soijasuklaavanukas ja 2 omatekoista runeberg-muffinsikyhäelämää. Edelleen tekis mieli jatkaa samalla linjalla nyt yölläkin, mutta yritän ensin olla järkevä ja syödä kaurapuuroa. Saa nähdä, joko vatsa rätsähtää viime päivien sokerista. Tosin raakaruokosokeria ja intiaanisokeria sisältävät syötävät. Ja sitten voisi vielä yrittää, josko...joo...saisi unen päästä kiinni.

Ihana vamma. Kerrassaan mahtava. Kaunis, hieno ja herkkähipiäinen. Ehjänä nuo 4 ensimmäistä kuvailua, räsähtäneenä viimeinen määritelmä, kalvosta siis.