keskiviikko 28. tammikuuta 2009

Lohtuni on... (Tahdonvoimaa)

Että fyssari taas muistutti, että yleensä

1-1,5 VUOTTA ON MINIMIAIKA,

jolloin jotain tulosta voi jo oottaakin. Siis hoidon alkamisesta. Eli vielä on 4 kk:tta armon aikaa, ennen kuin pitää huolestua. Ja sekin on kuulemma minimi... 2-3 vuotta voi olla lähempänä meikäläisen tapauksessa. Sit jossei ole terve, niin voi hautautua elävältä. Mutta mun onneksi monet on ennustanut, että maailmanloppu tulee 12.12.2012, niin se on siinä sit. ;) Kaikennäköistä hullun ja vähemmän hullun turinaa tohonkin aiheeseen liittyen on webissä. Lukekaa ja vaviskaa.

http://jaaari.no-ip.com/foorumi/viewtopic52365.html
http://paranormaaliblogi.wordpress.com/2007/09/17/maailmanloppu-mayjojen-mukaan/
http://www.ilmatar.net/~np/misc/maailmanloppu.html
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=94296&tstart=0
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=28551

Ps. Ja ottakaa pirusti velkaa, lähtekään nopeesti Bahamalle ja toivokaa, että se loppu sit kanssa tulee tai ketuttaa maksaa lainoja takas... ;)

Hyvät yöt!

tiistai 27. tammikuuta 2009

Että on tylsää (Tahdonvoimaa)

Nyt alkaa olla oikeesti tylsää. Siis todella, todella, TODELLA. Henkiset energiavarannot on tullut takaisin, ja tekis mieli tehdä jotain hauskaa. Vaikka lähteä shoppaan tai ulos syömään. Mutta kun ei pysty, niin ei.

Pää on onneksi paljon parempi, kuin eilen. Ei jumita sillain samalla tavalla, vaikka oikea puoli onkin edelleen ihan kökön, arpisen ja löysän tuntuinen. Sitähän se onkin. Myös oikea puoli naamaa puutuu, kun niska vähänkin rasittuu.

Ei tajuu, miten niska on yhtäkkiä heikoksi käynyt/väsyy, vaikka on treenannut koukistajia yms. 9 kk:tta ja se kesti välillä istumista 3 tuntia. Ehkä siellä on hermot todella niin pinteessä, että puutuminen tuleekin siksi. Kunhan ei lihasvoima katoa. Se on vähän huono merkki aina. Hermon vaurioituminen menee juuri niin: ensin puutuu/tulee tunto-ongelmia, sitten lähtee voima ja vikaksi tulee lihashalvauksia. En kyllä millään haluais, että mun kasvot halvaantuu. Täytyy seurailla tilannetta. Hitto, kun en muistanut kysyä tota fyssarilta, kun kävin. Täytyy varmaan soittaa ja kysyä asiaa vielä.

Sama homma ton C7:sen kanssa. Sekin on ollut kauan parempi, mutta nyt taas käsien liikuttelu heiluttaa sitä. Tai se voi olla vaan tuntohäiriökin. Muuten jaksaa olla jo pidempään pystyssä ja hermostokin on parempi, mutta kun toi kasvojen toinen puoli puutuu ja silmä hämärtyy siinä samassa rasituksen myötä, niin ei viitti ärsyttää niitä tahallaan. Voi vittu, tosta yläniskasta tulee vielä iso ongelma.

Vuodenaika vaihtuu, paska jatkuu (Tahdonvoimaa)

Siinä se taas on. Talvi. Masentavaa. Tulin juuri altaalta ja totesin, että niin se on kohta vuosi mennyt ja tyttö samassa tilassa. Enää 2 kuukautta siihen, että kaatumisesta on 12 kk:tta. Edistystä ei ole tapahtunut enää syyskuun-lokakuun jälkeen. Nyt on turha enää toivoa paranemista.

Hermosto toimii suht jees, mutta tuntohäiriöt ja kipu/jumipaikat on ihan samanlaisia, kuin syyskuussa altaalle mennessä. Vajoaa, vajoaa, vajoaa. Korva huutaa, leuka on kipeä oikeelta. Samat kohdat, jotka loukkasin silloin 03. Ymmärrettäväähän se on, ettei hermo toivu toista kertaa samanlaisesta, tai oikeastaan pahemmasta, vammasta. Mä ylioptimistinen uskoin olevani tilastopoikkeama. Ja petyin taas. Niinkuin aikaisemminkin kirjoitin, niin toi ylioptiminen asenne on hyvä, jos sulla on vamma, mistä todella voi parantua.

Mitähän sitä sit tekis nk. elämällään? Enpä uskonut joutuvani tätä miettimään 27-vuotiaana, mutta nyt alkaa olla pakko myöntää faktat. Vaikka kuinka haluan uskoa jotain muuta, niin joka kerta kun tulen altaalta, olo on vaan samanlainen. Vetää kyllä aika surulliseksi ja tulee väistämättä mieleen, kannattaako sitä ees käydä läträämässä, kun ei se johda mihinkään. Kai se on hyvä pitää kuntoa yllä mutta ei se mua paranna. Päin vastoin, tulee vaan surullisemmaksi, kun huomaa, että harjoittelukin on turhaa. Mä vaan vajoan, vajoan ja vajoan, koska kalvot antaa väärää tietoa maan sijainnista ja kropasta suhteessa siihen. Ei ole auttanut siihen hoidot eikä treenit.

Tuliko tästäkin retkahdusvamma? (Tahdonvoimaa )

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1637662

Ja kuka sanoi, että aivo- ja retkahdusvamma voi tulla vaan kolarissa? Näitä varoittavia esimerkkejä alkaa olla paljon.

maanantai 26. tammikuuta 2009

WOM:a ja ketjureaktioita (Tahdonvoimaa)

Nyt on käyty fyssarilla. Tai siis aamulla jo siellä piipahdin, mutta hoidosta hölmistyneenä nukuin tähän asti. Juuri kun pääsin sisään praktiikalle, pöllähtänyt Lady in Pink tuli ovesta vastaan ja minä painelin sisälle vaihdossa. Aulassa juttelin, kuten aina, yhden likan kanssa, joka oli myös ravannut kaikki lekurit läpi selkänsä takia saamatta syytä siihen, miksi oli täysin työkyvytön. Kehuin tietenkin klinikan fysiatria, joka on todella tarkka. Tyttö oli niin onnellinen, kun kerroin, että fysiatri on ihan huippu löytämään 'vikoja' muiden mielestä puhtaista MRI-kuvista. ;) Myöhemmin kuulin, että Lady in Pink oli jatkanut samaa rataa jutustelua plikan kanssa siinä aulassa pukiessaan/lähtiessään. Mä ehdotinkin fyssarille, että voidaanko alkaa kompensoida mun kuluja sillä, että teen word-of-mouth -markkinointia jatkuvasti. Lupasi harkita. ;)

Ketjureaktio oli tapahtunut niskassa, aivan kuten arvasin. C0 oli painunut oikeelle jumiin, vetänyt C1:sen ja 2:sen mukanaan, ja ne kaikki yhdessä taas heitti kalvojen kiinnityskohtan takaraivon luun päällä jumiin. Kaikki kalvothan kuulemma kiinnittyy tohon ligament nuchea -kohtaan takaraivon luun yläpuolelle. Lihas-, sidekudos- ja hermokalvot kiinnittyvät siihen ja se on just se kohta, joka venyy pään kipatessa taakse. Että ei ihme, kun on kuuppa jumissa.

Hoito auttoi pikkuisen, muttei merkittävästi. Niin on tukossa koko nuppi, ettei tommosella miniajalla (25min) mihinkään ihmeisiin päästy. Ehkä huomenna huomaa vaikutuksen paremmin. Ainakin nuppi on nyt suorassa, ja se on kiva fiilis. Hermot tosin edelleen kuormittuu oikeella puolella, että sinänsä bad, bad. Mut kyllä tälla 2,5 vko:a operoi, kunnes on hoitoaika 12.2. Huomenna siis altaalle melskaamaan. Täytyy käyttää rankaa mahd. paljon ja normaalisti, ettei tosiaan muodostuisi arpea.

Ps. Länsi-Suomen Kelan perintäyksikön Tiina Soiniselle Jyväskylässä iso kiitos opintotukiasiani hienosta hoidosta.

Paitsi, että olinkin maksanut tukia takaisin 2009 joulukuuhun (bra!), niin maksusuunnitelman uudistaminenkin olisi kuulemma onnistunut. Vähän eri mentaliteetti, kuin sairausvakuutuspuolella. ;)

Ihan hauska (Tahdonvoimaa)

Tosin onhan niitä poikkeuksiakin tästä kaavasta. :)

Kelan joustavuutta koetellaan (Tahdonvoimaa)

Mitä veikkaatte kuin käy? Taidankin tehdä äänestyksen tästä blogiin, kun tuun fyssarilta. ;)

--
Hei!

Maksoin maaliskuussa -08 teille vuoden etukäteen opintotuen (v.2005) takaisin perinnän erät, 2200 e. Muistaakseni helmikuusta 09 alkaisi rullaamaan uudelleen nämä maksut 50 e/kk * 2.

Olen kuitenkin ollut sairaslomalla 1.3.08 ja suoraan sanoen persaukinen. Pakko mainita, että Kelan mielestä olen täysin työkykyinen (vaikka pystyn istumaan koneella 10 minuuttia päivässä ja opinnot seisoo täysin) joten pyhällä hengellä on elelty elokuusta 2008.

Koska olin itsekin joustava ja makselin rahaa sisään etukäteen aikoinaan, niin voisitteko tekin joustaa, ja voisin pitäisin maksutauon palautuksista? Kun pääsen takaisin töihin jatkan kuukausittaisia maksuja, eli toivottavasti heinäkuussa 2009. Ovat nämä keskushermostovammat hieman hitaisia paranemaan.

Terveisin,
X

-
Omat veikkaukseni ovat:

- maksusuunnitelmaa ei voi muuttaa, sorry
- lähetä lekurintodistukset, niin ehkä onnistuu (nehän siis on jo Kelassa, mutta eihän siellä tieto talon sisällä siirry;)
- ei onnistu missään nimessä
- täytyy tarkastaa esimieheltä, tämä on poikkeuksellista kyllä

Huulipunaa ja ripsaria (Tahdonvoimaa)

Ja ettei nyt ihan mörkönä liikkuis, niin kontristina tuulipuvun housuille meikkasin. Meikkivoide, huulipunaa, ripsaria, rajaukset. Fyssari ei olekaan koskaan nähnyt mua näin nättinä. Varmaan kysyy, että missäs se Tahdonvoimaa on, kun sen piti tulla klo 10.15. ;) Mun mottoni on ollut alusti asti, jossei ole terve, pitää ainakin olla helvetin hyvän näköinen. Loka-marraskuussa en jaksanut noudattaa sitä, mutta nyt taas oon valveutunut. Hiljalleen sitä edistymistä tapahtuu - tässäkin asiassa. Aluksi ei kiinnostanut yhtään, miltä näytti, sitten kiinnosti mutten voinut tehdä asialle mitään ja nyt kiinnostaa ja jatkaa jo seisoakin sen verran, että voi meikata.

Ripsarin laittaminen oli jänskä kokemus. En yleensäkään käytä ripsaria, koska syntymälahjaksi olen saanut paksut ripset, mutta nyt oli jotenkin erityisen outoa nostaa pää ylöspäin ja katsoa silmillä samalla ylös, valoon ja peiliin. Sujuihan se, mutta hassulta tuntui, kun ei ole sitä 10 kuukauteen tehnyt. No, lekuri määräs käyttämään rankaa normaalisti, niin aloitetaan nyt sitten ripsarin laitosta. ;) Saas nähdä, pääsenkö vielä joskus kameroiden eteen tekeen kuvauksia. Jo ajatuskin siitä, että joku meikkaaja laittaa hiukset ja tukan on karsea, ja sitten vielä kaikki studiosalamat yms. vilkkumassa ympärillä. Tai tuulikoneet ja ulkokuvaukset. Tällä hetkellä pyörtyisin kuin russakka, jos pitäis tehdä yksikin kuva studiosalamalla. Ootan kauhulla sitä retku-lehtijuttuakin, kun siihen pitäis saada musta kuva! Ja kuva nyt sattumoisin pitäis tehdä sisällä ja kyllä aika jöötiä salamaa saa siinäkin käyttää. Kun mulla on näkynyt ennenkin 2 pvää salamat silmissä kuvausten jälkeen, niin saati sitten nyt! No, samoista duuneista kilpailevat frendit on vaan tyytyväisiä, kun saavat tehdä meitsinkin hommat. Mallibisneksessä on tällä hetkellä muutenkin hiljaista, että kun yksi vakkariammattilainen on poissa kuvioista, se tietää enemmän hommia muille. Elämä on.

Aamuja (Tahdonvoimaa)

Oven kolaus kuului, kun Lady in Pink suunnisti CST-hoitoon. Kaksi onnetonta samalla päivällä, peräkkäin. Tätä ei vielä aiemmin tapahtunut. Meinataan mennä muutenkin sekaisin, niin nyt vasta fyssari pinteessä onkin. LIP:n ongelma on vasen ja mun oikea. Joka hoidon alussa fyssari aina varmistaa, niin joo 'sä olit LIP, eli vasen' ja 'Tahdonvoimaa, sulla oikea, selvä!'. :) Ollaan kuulemma hermostoltamme niin samanlaisia. Valitettavasti siis. Mutta mitäs sitä voi oottaa, jos geenit on mitä on. Onneksi Musti ei ole kaatunut. Sitten vasta fyssarilla olisikin tekemistä. Me nyt ollaan LIP:in kanssa nuoria ja siksi ns. easy-tapauksia, mutta Mustin vaivakertymä vuosiltaan on sellainen, ettei hyvä tosi. Tosin kerran, kun fyssari tapasi aulassa odottaneen Mustin, hän kysyi heti, että jaahas, oletko sinä käynytkin meidän fysiatrilla ja että vaikutat hirveän tutulta. Ehkä se paska hermosto sieltä paistoi vaan läpi.

Jasså, sitten vähän Actimelia nassuun, aamuiset neuraalikudostreenit ja vaatteita ettiin. Mitähän sit laittais päälle... Ehkäpä meen tällä kertaa tyylikkäästi tuulareissa, kun ei tartte mennä ihmisten ilmoille hoidon jlk. Joo, niin mä teen. ;)

sunnuntai 25. tammikuuta 2009

Työntekoa, leipää, cocista, pernaa ja kiekkoa... [What the fuck??] (Lady in Pink)

Eipä ole pitkään aikaan päässyt kirjottelemaan tännekään kun on paikat olleet totaalisen jumissa töiden takia. Jep, töiden kyllä. Luitte oikein. Yritän parhaani mukaan hoitaa kahta kouluikäistä lasta iltapäivisin ja saada sillä tavalla rahaa, jolla puolestaan saisi maksettua fyssarimaksuja. Pari viikkoa on jo töitä takana. Eka viikko oli aivan hirvee... vaikka työnkuvani on ainoastaan hengata lasten kanssa 4h/pv 3kertaa viikossa ja laittaa myös astiat koneeseen sekä pyyhkiä pöydät niin johan se kroppa räjähti ekoista päivistä. Koko kroppa veti ihan tikkiin, lapaluualue tuli aivan saatanan kipeäksi ja alaselkä myös. Samat oireet siis kuin kesällä kun edellisen kerran yritin työntekoa. Aikaa tässä on siitä vierähtänyt jo 7 kk, mutta oireet ovat edelleen samat. Ja edistystäkö on tapahtunut??? Hmmmm.. No, nyt viime viikkona on jo mennyt hieman paremmin kun kiinnitin extrahuomiota työasentoihin ja istuskelin niin paljon kuin mahdollista.. Näin sitä huomaa että tämä työ on täysin maksimi mihin vielä kykenee.. kamalaa.

Tuli tässä mieleen yksi hauska juttu kun tuossa Tahdonvoimaan kanssa mietittiin meijän aikasempia sairauksia, että mitä kaikkia diagnooseja sitä matkan varrella onkaan saatu. Mullahan on koko ikäni ollu vatsaongelmia, milloin jatkuvaa pahaa oloa, milloin vatsakipua, milloin suolisto-ongelmia ja milloin refluksioireita. Edelleen siis. Välillä ovat poissa, ja välillä tulevat takasin. Kävin näistä oireista aikoinani lääkäreillä paljonkin ja sain mielenkiintoisia vastauksia. Viiden pisteen kysymys kuuluukin: mitä yhteistä on kiekonheitolla, cociksella, pernalla ja leivällä????

No, nehän ovat kaikki saamiani diagnooseja vatsaongelmiin(!) Yksi lääkäri vannoi pernan nimeen, ja luuli sen olevan suurentunut ilman mitään tutkimuksia.. mielenkiintoista. Toinen lääkäri oli aivan varma, että syy löytyy cociksesta, jota aika ajoin juon. Se aiheuttaa kuulemma juuri tällaisia ongelmia. Kolmas lääkäri piti silloista harrastustani, kiekonheittoa, syynä vatsaongelmiin. Vatsa kun joutuu siinä niin koville, niin oli minun kuulemma lopetettava urheilu välittömästi. Neljäs lääkäri sen sijaan sanoi, että se on ruis. ehdottomasti. Ja kaikki nämä diagnoosit tulivat tietenkin ilman tutkimuksia!!! Summa summarum: mitä minun olisi pitänyt tehdä taltuuttaakseni vatsaongelmat? No, näiden lääkäreiden mukaan tarkkailtava pernan kokoa (miten???), lopetettava kiekonheitto ja poistettava ruokavaliosta cocis ja ruis. No, näinhän teinkin, mutta kuinka ollakaan, ei tullut vaivaan helpotusta. Miksiköhän?? ;) Saas nähä mitä YTHS:n lääkäri ensi tiistaina ehdottaa vatsavaivojen syyksi.... Palataan siihen sitten myöhemmin...

Tupa täysi (Tahdonvoimaa)

Hyvin mahtuu 6 ihmistä pieneen kaksioon. Ei ongelmaa. Musti on linnoittautunut, entinen kotiäiti kun on, taas pyykkikoneen ja hellan väliin ja loppu perhe tuijottaa töllöä. Tulee joku taitoluistelun loppuhuipennus. Kuulemma suomalaiset nuoret oli pärjännyt eilen hienosti. Meikäläinen kun ei tommosta seuraa, niin ei mistään tiedäkään mitään.

Jassoo, taas on vedetty pannari napaa ja jatkaa tänkin illan. Ruokavalio menee joka kerta epäterveellisempään suuntaan, kun Musti ja co. tulee. Kaappiin ilmesty cocista, jädeä ja pullaa. Ei auta, kun käydä kimppuun. ;)

Missä sydän on? (Tahdonvoimaa)

Sydän sijaitsee pallean kraniaalipuolella, kilpirauhasesta kaudaalisuuntaan, oikean keuhkon mediaani- ja selkärangan ventraalipuolella.

Missä sydän siis on? Tulkitse vastaus täällä.


"Seleesikunta" saapuu... (Musti)

Tahdonvoimaa, täältä tulee taas Musti pesueineen sinua tervehtimään!
Käydään ensin Pirkkahallissa koska veteraani iskä käy työntämässä muutaman kuula kierroksen, voipa olla että ollaan luonasi joskus kolmen tietämissä.
Nyt pitäis lähteä unten maille, jotta jaksaa aamulla tarttua autonrattiin.
Siis, huomeniin ja hyvää yötä! :)

Vartalon hallinta/voimaa C5-6 (Tahdonvoimaa)

Jos niska kestää istumisen hyvässä asennossa, tässä tehokas liike ylävartalon hallintaan. Kun suoritat liikettä, ei ole suotavaa heilua ja huojua kuin Cessna turbulenssissä. Eli, pidä niskan ja hartioiden asento koko suorituksen ajan ja tee työ kädellä, ojentajalla. Älä käytä pyykkiäkoria istumiseen, tai voi tulla kallovamma, kun keikahdat sillä taaksepäin.

LIIKE:
1. Istu penkillä jalat 90 asteen koukussa, ei selkänojaa, mutta vaikka pyyhe persieen alla (hermokudokselle kivempi)
2. Kumppari käteen, toinen toiseen. Jos kumppari on uusi, se pitää "venyttää auki äärimittaansa" ennen käyttöä. Josset itse pysty, pyydä jotain toista tekemään se.
3. Toisella kädellä tehdään kyynärpää aavistuksen verran kulmassa tasainen RAUHALLINEN vienti taakse. Vie käsi siihen, mihin se menee. Jos kinnaa jostain, älä tee väkisin.
4. Palauta käsi taikaisin vastustuen kevyesti. Eli sekä taakse että eteen vienti samalla nopeudella.

MUISTA:
- Mitä kireemmällä pidät ei työskentelevän kummarin nauhaa, sitä enemmän saat siitä tukea. Eli vaikka liike tehdään ilman selkänojaa, niin saa kummarista tukea kuitenkin.
- Älä tee enempää kuin mitä huojumatta voit tehdä.

SUORITUS:
3 x pvä, 5-10 toistoa per käsi, voi lisätä muutaman kuukauden jälkeen tai oman tason mukaan
Tehdään puoli kerrallaan, EI vuorotellen

Redtyl - rentouttava lääke kalvoille


Nyt uusi huippulääke whiplash-vaivaan.
Rentouttaa kalvot välittömästi.

Varoitus:
Redtyl sisältää Triptylin seurana punaviiniä isossa lasissa.

Hyvät yöt! ;)

Ps. Poliisin huumausaineyksikkö sulkee kohta tän blogin... Ensin mä räjäyttelen teksteissäni Pohtolan parkkipaikkoja ja sit mainostan lääkkeitä ja viinaa. Kirjoitelkaa ja kommentoikaa vielä, kun ehditte!

Mutta hei: mä ainakin voin todistaa syyttömyyteni! Olen ollut himassa lähes 9 kk:tta, enkä pääse pois. En edes Pohtolaan asti! Saatika sinne toiseen paikkaan, missä neljäs kirjain vasemmalta on vaihdettu PohTola-sanasta.
Buah-hah-haa, huonoja vitsejä väsyneellä, mutta jostain se huumori on revittävä, kun itkeekään ei jaksa. ;)