Nyt otti ohraleipä (Tahdonvoimaa)

Fyssari kipeenä, aika siirtyi tiistaihin 7.4. Huh, huh. Kuuden päivän makaussetti edessä... ;) Normaalia!

Koukistajat tilttas (Tahdonvoimaa)

Nyt tilttas koukistajat. Ai saatana, että sattuu ja kiristää kaulan alle. Vaihteeksi taas uusia oireita. Hyvä, että muuttuu.

Kun nuppi on painanut yläniskan kasaan, niin seuraavaksi jumittuu korvien kohta/kaula ja leuat. Näin mä tunnen itteni.

Hirvee konserttikin korvissa, ettei meinaa nukkuun pystyä. Korvatkaan ei ole soinut näin moneen viikkoon. Samoin leuantyönnöt ja irvistykset on pelkkiä haaveita. Niin jumissa, ettei pysty tekeen...

Saas nähdä, mitä huomenna tehdään. Ainakin matka ft:lle tulee oleen kauhea kun matka vessaankin tuottaa välittömän sydämen tykytyksen ja hien. Kiitos painuneen yläniskan.

Väittäisin, että huomenna kiskotaan yläniskaa, renkataan ylintä nuchal linea ja korvia. Sillä se viimeksikin helpotti. Pääasia, että kiskotaan nuppia ylöspäin! :) Sit pääsee taas tekeen koukistajia ja toteamaan, ettei niidenkään hinkkaamisesti ole hyötyä ennen 2016.

Doddii (Tahdonvoimaa)

Joko ukkelista on tarttunut flunssa, olen nukkunut huonosti tai sitten niska on lopullisesti tiltannut. Veikkaisin viimeistä.

Yritin lähteä kaffia keitteleen, mutta kas, kas, kun kävely 5 metrin päähän ei onnistunut. Ei muuta, kuin takaisin sänkyyn ja täällä makaan.

Täytynee siirtää huomista fyssaria, koska en yksinkertaisesti pääse sinne asti. Niska on niin kasassa.

Painava panta otsassa,ohimoilla ja takaraivolla. Sattuu silmiin ja särkee korvia. Eli oikein kunnolla pettänyt. Ja hienosti levinnyt jumitus koko kroppaan.

Ei taida tulla kalua ei. Voi vittu. Näinkö se elämä päättyi yhteen liukastumiseen? Ois ny ees kuollut siinä tapaturmassa, mutta kun ei. Tätä vitutuksen määrää ei voi sanoin kuvailla.

Varmaan vähän samanlainen fiilis, kun Hanksillä Cast awayssa tajutessaan, että kaikki muut kuoli ja kaveri itse jäi henkiin ja hengailemaan yksin autiolle saarelle. On vittuilua jättää yksi ihminen lento-onnettomuudesta eloon hengailemaan ilman safkaa, vaatteita ja seuraa. No, sekin selvisi. Tosin sillä ei ollutkaan pää irti.

Queer Theory (Tahdonvoimaa)

Nyt on jeesitty siskoa ja luettu erilaisuuden/pervouden teoriaa satapäin. Huh, huh. Aika paksuakin juttua oli kirjaan tungettu.

Seuraukset tuntee niskassa. Aivan tiltissä. Kivakova yläniska + pää ja ydin + huojuva C7. Ei olekaan tammikuun jälkeen ydintä enää heittänyt tommoiseksi. Takapakit on onneksi tuttuja, niin ei tartte kauhistella. Normijuttu. 2 askelta eteen, 3 taakse.

Oikein huolella on nuppi rangassa, kun jalatkin on ihan jäiset. Ei ole nekään pitkään aikaan vittuilleet. Hermosto vetelee viimeisiään. Onneksi on hoito keskiviikkona! Toivottavasti saadaan nyt yläniska auki.

Päivän kuvapähkinä (Tahdonvoimaa)

Mitähän ihmettä kuva oikein esittää? Mitä tapahtui ennen kuvan ottamista.

Vinkki 1:
Hups.

Vinkki 2:
Niitä kuljettanut kuorma-autollinen ajoi joskus ojaan ja kaikki 3000 kuoli.

Vinkki 3:
Siskokset vauhdissa.

Älä tule kirvelevä pallo (TV)

Ai, jai, jai ... Sattuu yläniskaan/päähän. Nyt on rasitettu riittävästi. Uhkaavasti painunut nääs yläniska ruttuun, kun alkaa vetää päätä kirveleväksi palloksi. Auts.

Suoraan vois lukea 26.2. edeltävän viikon juttuja. Samanlainen paska. Joskin rasitusta kestänyt enemmän, mikä on hyvä. Mutta heikko arpeutunut paska toi yläniska. Ei voi mitään. Ihmettelen suuresti, jos siitä tulee vielä käyttökelpoinen. Huomenna ei tartte sängystä noustakaan, kun valskaa taas niin pirusti C7:sta, kun kaikki paino on kertynyt sinne.

Vitun hienoo "elämää". Tää lienee rangaistus niistä kaikista ihanista vuosista, joita elämääni on mahtunut. No, kärsitään vuosi vielä. Ei tunnu näs missäään, kun tähän on nyt tottunut. Tietty välillä tekis mieli vaan tappaa ittensä välittömästi mutta en viitsi, kun oon jo päässyt näin pitkälle. Niinpä sitten kidutaan ja toivotaan parasta, eli että lihastuki korvaa puuttuvan kudoksen. Jota epäilen kyllä, kun tiedän kuinka monesti niskani on paskoutunut...

Julmaa on (TV)

Nyt meni elämä tilalle. Frendit FB:ssä on kai lesboja, kun haluavat mun kanssa naimisiin ja pitävät mua nättinä ja hyvänä äitinä. Jaah, vai voisko olla miesten arvioita musta?

Hmm. Ja puheliaisuus ja fiksuus on mun heikkouksia? Onko nyt jotain, mitä en ymmärrä? ;) ;) Voi luoja, mitä juttuja tuoltakin vaan suoltaa. ;)

Your friends have voted on your strengths and weaknesses:

STRENGTHS:

most desired for marriage

prettiest

best mother (potential)

WEAKNESSES:

smartest
most
talkative

Innoittajan innoittamana (TV)

Tilitin ystävälleni eräästä proffasta, jonka asennoituminen naisopiskelijoiden osaamiseen ja tulevaisuuteen on toisinaan ollut kyseenalaista.

Siitä keksinkin aiheen toiseen naistutkimuksen esseeseeni, joka käsittelee feminististä tiedonkritiikkiä. Lukaisin siskon tänään tuomat kurssikirjat ja ryhdyin hommiin. Nyt valmistuu tekstiä aiheesta:

Tiedeyhteisön sukupuolistumisen muodot opiskelijanaisen näkökulmasta
- Case Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, johtamistieteiden laitos, markkinointi.

Aah, niin hyvät lähtökohdat! Ei yhtään naisproffaa, eikä naisjohtajuuden tai -yrittäjyyden kurssia. Miehet graduryhmien vetäjinä, naiset assareina, lehtoreita ja opoina. Miehet opettaa 'vaikeat' eli syventävät kurssit, naiset perus- ja aineopinnot, enemmän perusopintoja. Ja kaikki tämä vain 'sattumaa'. ;)

Nekin naiset, jotka laitoksella vaikuttavat, eivät mielestäni näytä upeaa naiseuttaan. Kenties pelkäävät ammatillisen uskottavuuden vähenevän?
Välillä tuntuu, että nämä tutkija/akateemikko naiset joutuvat oikein korostamaan maskuliinisuuttaan ja peittämään naiseuttaan saadakseen hyväksyntää ja tunnustusta miespuoleisilta kollegoitaan.

Laitoksella on myös herrojen klubeja, sikakerhoja jne., joihin naisilla ei ole asiaa.

Maskuliinisuus näkyy myös opinto-ohjelmassa. Kurssikirjallisuus on enimmäkseen miesten tekemää, samoin muuten pääsykoekirjat. Usein myös luentoesimerkit ruokkivat miehistä ajattelutapaa. Perustuvathan ne miesluennoitsijoiden omiin kokemuksiin. Naiset saattaisivat lähestyä asioita toisin. Harmi, että meiltä naisilta puuttuu laitokselta akateemisen älykkönaisen esikuva kokonaan!

Oih, tästä tulee hyvä! ;)
Back to work tomorror.

Itselleen vittuilua (Tahdonvoimaa)

Vittuuko tässä väliä, kuinka paha olo sitä on, niin aattelin pestä pyykkiä. Siellä ovat tämän perheen vaatteet kuivumassa. Hyvinhän se niska kestää, kun tekee vaan. Tosin nyt se onkin sitten taas tammikuun tasolla. Mutta on se parempi kuin että olisi joulukuun tasolla ilman, että olisi yhtään rasittanut.

Se lekuria lainaten: 'Putoaminen on vaan tunne, älä aattele sitä liikaa'. Juuh. ;) Nyt tuntuukin siltä, että mun korvien kohdalla menevä kalvo suorastaan roikkuu alaspäin. Vähän niinkuin jengi pitäis kangasta käsissä piirissä ja sit siihen heittäis keskelle jonkun painavan kiven. Siltä se kalvo tuntuu, kun niska pääsee painumaan kasaan. Mut se pysyy vielä joskus.

Aiheesta ahteriin (TV)

Ei ole ollut sacrum kipeä, kun vaihdoin pehmeämmän petarin. Hyvä mie. Neljä kuukautta kärsin arsekivusta tietäen, että vaihto saattais helpottaa. ;) Aina unohtui sanoa ukkelille, että haeppas se petari vintiltä... Noh, nautitaan nyt.

Vidu, kun joskus on niskassa tukea, niin vähänkös tosta tulee hyvä.

Hermo-oireet on edelleen poissa, vaikka niska onkin taas tuhannen lysyssä ja C0 koillisessa. Mutta helvetin paljon paremminhan tämä menee kuin 6 kk:tta sitten. Kun C0 oli silloin vituillaan, ei pystynyt tekeen mitään. Nyt siellä on kuitenkin sen verran tukea, että vielä voi rasittaa itteensä ja huojuminenkaan/putoaminen ei tunnu NIiN voimakkaalta, vaikka kyllä sitä on. Mutta aika kauan sitä saa hinkata, että tuki riittää normaalieloon.

Kun saan niskan kantamaan, siitä tulee varmaan aikas hieno. Siis olettaen, että C7:aan ei jää pysyvää tuntohäiriötä.

Ansaitse porkkana (TV)

Ja hirvee sivulause/viitausvirhe jäi edelliseen tekstiin. Ei jaksa avata konetta ja muuttaa. Sorry.

Virheen bongannut saa palkkioksi porkkanan. Käännetään tämäkin oppimismahdollisuudeksi. ;)

Nim.
Kaksi päivää kielenhuollon parissa on liikaa. Jouduin kirjoittamaan retkujutunkin uudelleen luettuani kieliopin.

Vihainen jenkki (Tahdonvoimaa)

Ei, nyt ei puhuta purkan aggressiivisesta markkinoinnista.

Laitoin frendille Texasiin meiliä. Tai siis kuvittelin laittavani frendille. Olin tallentanut meilin hiukkasen väärin ja mun 25 kuvaa meni sitten johonkin muualle.

Illalla meilissä odotti iloinen vastaus tältä joltain muulta:
'Please, don't spam me, you f***** idiot'.

No, aikaa kun on, niin tottakai lähetin pahoittelumeilun. Hän vastasi. Minä vastasin. Päästiin sopuun. ;)

Kävi ilmi, että olin sitten laittanut kuvani jollekin jenkkibisnesmiehelle, joka oli juuri Venäjällä ja jokainen ladattu bitti maksoi maltaita. Hän oli sitten kännykällä alkanut kuvia availemaan, kun luuli työjutuikseen, ja eihän siellä Venäjän verkossa hommasta tullut mitään. Paitsi satojen eurojen lasku. ;)

Lopulta puhelin oli kaatunut (kommunikaattori, hyvä Nokia!) ja kaveri joutui ostaan uuden kännykän Russianista, joka ollutkaan toiminut. Kaveri hoiteli iltasella työjuttujaan hotellinsa aulan tietokoneelta hiukkasen vittuuntuneena.

Koomista, puhelinluettelo oli ollut 'tilapäisesti' vain puhelimenmuistissa ja kaverilta hukkui 1000 yhteystietoa. Ei ollut muistanut synkata hetkeen.

Hyvityksenä lupasin tarjota lounaan, jos siirtyy muutaman tuhat kilsaa länteen. Ei lähtenyt Manseen iltalennolla. Tällä kertaa.

Mutta sovittiin, että kun mä meen Nykkiin, ilmoittelen. Vihainen jenkki saa lounaansa siellä.

Summa summarum:
Mitä kaikkea yhden kirjaimen virhe meliosoitteessa voikaan saada aikaan? Ei voi tietää, mitä tästä vielä poikii! Ties vaikka ois nuori ja komeekin vielä?

Elämä opettaa.

Viisi opintopistettä kasassa (Tahdonvoimaa)

Kylläpä oli helppoa. Työharjoitteluraportti, 7 sivua, valmis. Meni muutama tunti. Yhdistelemällä näppärästi firman strategiaa, omia kehitysraportteja sekä yleistä diipa-daapaa sehän valmistui alta aikayksikön. Kolme vuotta sitten oisin pyöritellyt tota jonkun kaksi kuukautta ja rääpinyt paskaa kasaan sit vikana yönä. Nyt tuntui niin helpolta, kun on perspektiiviä vähän muuhunkin suorittamiseen kuin kouluun.

Mutta hirveen hedarin sain tosta. Huomenna on parempi oikeesti levätä tai maailma räjähtää.

Still alive (Tahdonvoimaa)

Vielä hengittää ja kiertää veri. Valitettavasti. Niska ja pää on niin hirveessä jumissa.

Kiristävää, arpeutunutta paskaa koko takaraivo. Vanne otsalla, ohimoilla ja takiksella, kun tuo yläniska on painunut. Täytyy silti vääntää syvät ja sit kahvinkeittoon.

Jesh (Tahdonvoimaa)

Onnistuinpas provosoimaan itselleni hirveän olon. Mä aattelinkin, että eikö se vaihe koskaan ala, etten pääse ylös sängystä, mutta nyt. Viimeiset kahvienkeitot oli liikaa. Pää aivan rangassa. Tutusti tippuu maan läpi taas. Mut vielä hermosto sinnittelee.

Vetäs muuten uhkaavasti nuchal linen jumiin takaraivosta. Kivikova. Jos vielä vähän rasitan, saan hirveen hedarin ja alkaa sattua silmiin/nenään. Eli huomenna tiskejä jatkamaan.

Kun ei ole mitään väliä elämällä, niin kokeillaan saanko nupin niin rankaan, että kuolen. Saavutus se sekin. Mulla on nyt 6 tehokasta päivää aikaa ennen fyssaria.

Tämä aamu alkoi kolmella Buranalla, katotaan alkaako huominen ollenkaan.

Hyvät yöt. Nauttikaa ihmiset terveydestänne!