Näytetään tekstit, joissa on tunniste korvat lukossa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste korvat lukossa. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 1. helmikuuta 2009

Kato siistii (Tahdonvoimaa)

Koko oikean puolen lihakset sekosi. Takaraivonlihaksesta tuli ISO möntti, hienon näköinen muuten, korvan taakse kiinnittyvät (sternot yms.) turpos tuplakokoisiksi ja niskan syvät lihakset kanittaa pahemman kerran muuten vaan niin, ettei nuppi käänny mihkään. Samoin leuan alta on niin helvetin kipee. Korvat lukossa ja huutaa niin maan pirusti. No, ainakin vammakohta alkaa olla selvä: korvien tasolla. Ihme, että yläniska ei ole vielä kilahtanut. Kyllä se merkkejä on antanut, (tänään vajosin taas maan läpi koko päivän, whick is nice) mutta vedin kaulurin ylle, niin vielä kestää 1,5 viikkoa. Joohas, pliis... Nuppi on välillä normaali ja välillä kivikova. Ei tajuu, ei tajuu.

Tutkin tänään lämpimikseni mm. aivohermot ja pään sidekudokset ja totesin, että aikas ikävää jälkeä whiplash-tyyppinen vamma kyllä saa aikaan. Ihan näin maalaisjärjellä pähkäiltynä koko voima tulee just tohon pään/niskan yhdistävälle/tukevalle kalvolle ja kaikki mahdollinen ja mahdotonkin paikka venyy ja paukkuu. Auts! Melkein oksensin, kun katoin, mitä kaikkia rakenteita tossa niskassa/päässä on, ja mietin, että mitä niille on käynyt. Erityisen pahalta näytti just se Nuchae line -kohta, mihin kaikki kalvot ja myös päätä tukevat lihakset kiinnittyy. Sehän siinä paskoontuu oikein kunnolla, kun nuppi taipuu taakse. Samoin yläniskan anatomian tarkastelu sai yrjöt kurkkuun. Voin vain kuvitella. Taidanpas mennä heittään laatat.

Miten ihmeessä se 90 prossaa potilaista voi parantua tosta 4-6 viikossa? Taatusti tutkimusvirhe. Tai sit niiltä todella vaan vähän venähtää lihakset. Ei sitä sais ees nimittää retkahdusvammaksi, jos seuraukset on lievät. Se olisi vaan kaularangan venähdys 13.4. Toisaalta, niinhän munkin diagnoosi on. What the...

Nyt mä hyydyn. Vedin taas 4 Triptyliä, 4 Buranaa, Voltarenia (siis ulkoisesti) ja jäätä, kun kaula/niska sitten tiksas tosta C2-3-kohdalta.

Kärsi, kärsi, kirkkaimman kruunun saat. Ja niin hän kärsii!

Ja huomenna jos henki pihisee - ALTAALLE. Jumpataan nyt sitten, kun on käsketty.

torstai 29. tammikuuta 2009

Jeah (Tahdonvoimaa)

Tulipa sitten käytyä taas altaalla. 15 minuuttia tehokkaasti kun käyttää siinä saa aikaan vaikka mitä. Sitten kaupan kautta kotiin. Kyllä - kaupan! Vein pullot, siis muoviset, ja tölkit ja ostin wc-paprua. Enempää ei viitsinyt kantaa. No, pääsinpä pulloistakin eroon. Ketuttanut niin paljon, kun ne on täyttänyt ton meidän keittiön yhden kaapin kokonaan.

Tuli kävellessä oikea polvi pirun kipeeksi. Sattuu aivan saatanasti astuakin sillä. Ilmeisesti polvenkin asento on muuttunut. Tai siis onkin.

Se on kyllä jännä, että olo on ihan samanlainen kuin syksyllä, kun aloitin altaalla. Samalla tavalla sitä vajoaa tosta C7:an kohdalta, kun aina aiemminkin. Ihan samalla lailla se vetää korvat lukkoon kun ennenkin. Eli nämä oireet ole muuttunut yhtään. Täytyy vaan alkaa totutteleen siihen, että noi viat siitä nyt sit jäi. Käveleen ei pysty juuri ollenkaan ja istuminenkin pienissä pätkissä. Todella harmillista. Ehkä vamma tuli sitten kuitenkin selkäydin/aivokalvojen tasolle. Tai sitten nuo C7 ja C2-3 -tason juuret vaurioituivat pahiten
Ei tolle oikein muutakaan selitystä ole, miksi samat tuntohäiriöt vaivaa edelleen.

No, vittuuks sitä miettimään. Ei se miettimällä parane. Mutta ei kyllä tartte tällä kropalla himasta poistua jatkossakaan, sen verran pahalta tuntui pelkkä kaupassa käyntikin. Taidanpa mennä keittämään kaffet ja kuumaan suihkuun palautumaan jäisestä altaasta. Ihanaa, naapuri alkoi soittaa sopivasti paskoja iskelmiä. ;)

keskiviikko 12. marraskuuta 2008

Ps. Korvat ei ole soinut/paineistunut/räjähdellyt 2,5 viikkoon

Jeah. Välillä vähän yrittävät, mutta se menee ohi! Voi helvetti, sehän ois hienoo, jos 5 vuotta kestänyt kitinäkin loppuis. Muistan itse asiassa fyssarin sanoneen ekalla kerralla, että mä pääsen eroon siitä, mutta katotaan nyt... Ei se nytkään mua ole häirinnyt mutta ei haittaiskaan, vaikka häviäis koko kitinä. :)

Eikä se ole sellaista tinnitusta (soimista) vaan ihan pikkuista kitinää/sihinää, paitsi silloin, kun on ihan jumissa.