keskiviikko 11. maaliskuuta 2009

Nyt alkaa tuntua (Tahdonvoimaa)

Enhän mä osannut tätäkään iltaa pelkästään olla ja maata. ;) Nyt alkaa ekan kerran 25.2 jälkeen tuntua siltä, että NYT on OIKEASTI fiksumpi himmata. Jumalauta, täähän on hirveän pitkä ajanjakso, jonka selvisin romahtamatta. :) Enkä mä vieläkään ole romahtanut,jos nyt ketkuttelen huomisen vaakatasossa. Kaukana ei ole. Tähän asti levyt lepo, kielenimeminen ja leukaliikkeet on aina nostanut yläniskaa sen verran, että on voinut touhuta taas enemmän, mutta nyt tarvitaan totaalista stoppia ja niskan nostajaa. ;)

Hermosto kestäisi, mutta ranka ei. Uhkaa tulla nääs hedari. Tunnustan, olen kulkenut tämän päivän ilman lenkkareita, voi johtua siitä. No, parit Klotriptylit + Buranat nassuun, ja huomenna nuppi ei nousekaan tyynyltä, paitsi vessaan menon ja ruokailun takia. Katsomme, mikä on vaikutus. Hyvät yöt!

Eikö se kausi koskaan lopu? (Tahdonvoimaa)

Siis play-offsit, että sais vihdoin leikkaa ton fledan. Alkaa tukka painaa niin paljon kuivanakin, että hento ranka saa harjoitusta jo siinä, että oon ylhäällä. Ehkä se on hyvä. Edistystä muuten sekin, että pystyn pitään fledaa ponnarilla ilman, että päänahka vetäsee separit kiristävästä kumpparista. Pikkujutuista huomaa, että hermot alkaa 'antaa periksi'.

Tänään tein ittelleni (no, kelles muulle?) letit. Hauskat. Mulla on ollut semmoset edellisen kerran v. -98 Anttilan kuvauksissa. Olinpa muuten hassun näköinen. Täytyi ihan nappaa pari kuvaa ja törkkää mallitoimistoon näytille. Tuli hyvää palautetta, enkä kuulemma saakaan leikata lyhyttä fledaa, kun puolipitkä on vauhteeksi oikein hauska.

On ollut kuulemma tosi hiljaista mallimaailmassa. Ylläri. Sieltä mainos/markkinointiviestintä/markkinointibudjetistahan ekana karsitaan. Toimistolla kuitenkin uskotaan, että bisnes vilkastuu loppuvuodesta. Sopii mulle. ;)

Tänään oli pakko rääkätä Läheistä. Laitoin sen pesuun! Silkkinauhoineen päivineen. Maksalaatikon ja kahvin jättämät paskatahrat ei ollut hirveen mairittelevia siinä kaulurin yläosassa. No, tämä pvä on sit VIHDOIN mennyt vaakatasossa. On saanut niska lepoa. Kyllä mä kävin alakerrassa hakeen postit, puristelin tuen kuivaksi pesun jälkeen ja vähän istuin koneellakin mut pääasiassa lepiä. Nyt nääs ehkä selviän ilman separeita seuraavaan hoitoon, kun oon malttanut ottaa rauhassa - tai siis kunnon mukaan.

Vähän nuppi on painunut rankaan, koska silmät on oikkuillut ja käppäilykin on semmosta hiukkasen painavaa ja alaselkä jumppelissa. Muttei kävely ole niin huonoa ole kuin aiemmin. Kyllä se ranka joskus alkaa kestää. Hinkkaan fleksoreita vaikka 5 vuotta, kunnes pitovoima riittää.

Tänään laitoin ft:lle meiliä. Oli pakko, kun oli niin hyvä fiilis nousukaudesta. Saatoin liittää mukaan myös kuvan Kaalimato-treeneistä! ;) Kyllä siellä repeillään taas... Täytyy toivoa, ettei se niitten toimistoassari eksy purkamaan meilejä fyssarin loman aikana. Voisi raukka herkkänä ihmisenä saada traumoja. ;)

Jaahas, nyt silmät ja sacrum sanoo, että LOPETA tietsikalla istuminen, ja mähän lopetan. Odotan innolla kohta saapuvaa 100 protskupatukkaa ja lähes kilon kokoista Joge-purkkia... Yami!

Yhden salaatin tähden. (LoisLane)

Haha, joo. Power of Denial on kyllä niin vahvasti taas läsnä, että ei hyvä tosi... mutta mikäs siinä, kun se kerran vähän helpottaa oloa. :D

Auttoi kyllä illalla, kun säädin olkapään ja koko käden hetkeks sellaseen pakettiin, että en vahingossakaan sitä päässyt liikutteleen. Sit makasin sohvalla hipihiljaa ja lopulta menin nukkuun. Aamulla se oli jo parempi, tällä kertaa pääsin ehkä säikähdyksellä ja sain samalla muistutuksen siitä, että eipä ne vanhat leikkaamattomat repeemiset voi ihan täysin parantuakaan...

Eiliseltä muuten jäi kertomatta yks jutska, kun säästelin olkapäätä ja samalla siis kirjoitusmerkkejä. Oli koko iltapäivän ja illan sellanen todella kuvottava olo ja nipistelyä mahassa. Noh. Sitten muutama opiskelukaveri valitti samaa. Sitten alettiin pohtiin vaihtoehtoja ja päädyttiin Juveneksen salaatissa olleeseen kurkkuun. Pari sanokin kyllä siellä ruokailussa, että maistui inasen homeiselle se. Mmmm. Nice. Perus ruokamyrkytys. Nää on aina näitä elämän ihania sivuosumia. :D No onneks mä oon pieniruokainen, joten ei mulla oo ollut mitenkään ihan järkyttävä olo. Yöllä tosin ruumiinlämpö heitteli ihan hullusti ja aamulla olo muistutti etäisesti krapulaa. Mutta nyt on päivän mittaan parantunut. Kyllä se tästä. :) Se on kyllä surullista, että "kouluruoka" on maksullista ja sitten siitä vielä saa jonkun myrkytyksen. Sad, sad, sad... :D

LoisLone - Remember the Power of Denial.(Tahdonvoimaa)

Hieno kuulla, että back voi paremmin. Kuten tiedämme, liikaa ei saa iloita, mutta pikkuisen kuitenkin. Olkapään kanssa muistat nyt sen, mitä mä aina itsepetoksen hengessä jankkaan:
'CST korjaa viimeisenä ekana tulleet vammat'. Sä oot siis paranemassa, mutta teippaa se, kuulostaa fiksulta.

Mullakaan ei ole enää perse kipee. Arsekipu tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, viikon se vittuili (mieti, perse vittuilee, koomista) ja sen jälkeen se loppui kuin seinään eilen. Tänään on muutenkin ollut niin hyvä olo, että taitaa vuoden ukkoskuuro olla nousemassa metsän laidasta. Tyyntä myrskyn edellä.

Tai sitten tämä persläpihermostonhelvetinperseenkyrsäsaatana (toim. huom! anteeksi) todella antaa hiljalleen periksi. Sitten alkaakin ripaskan tanssiminen alusvaatteissa Stockmannin kaffilassa, Berliinin lentolippuvaraus, Valamon reissun suunnittelu, pikkukoneella lentäminen, bändin perustaminen. Niin, ja Susana Spears -tyylisen neuraalikudosta mobbaavan jumppavideon kuvaukset. ;)

Ja mitäs muuta oonkaan luvannut, kun tervehdyn? Uskaltaako sitä ollenkaan tervehtyä?

tiistai 10. maaliskuuta 2009

Hurts. (LoisLane)

Hmph. Onpas turhan vähän tullut kirjoiteltua tänne viime aikoina. :/ Nyt just kirjoittaminen tosin tekee kipeetä, joten joudun pitään tänkin suht lyhyenä. En tiedä tarkalleen mitä tapahtui, mutta olkapää on tällä hetkellä lähes yhtä kipeä kuin vuoden 2003 kolarin jälkeen. Ei mitään kannatusvoimaa, sattuu vaan. Täytyy vissiin teipata tai sitoa, että pystyy sen kanssa elään ku hommia on kuitenkin tehtävä, koneella...

Selkä sen sijaan on ollut parempi ja tänään oli muutenkin mukava päivä. Se lohduttaa. :) Se on kiva, kun läheiset kysyy, että missä kunnossa selkä on ja sain sanoa, että parempi! ... onneks kukaan ei oo kyselly olkapäästä mitään, olis mennyt mukava hetki piloille...

Pakko lopettaa kirjottelu tältä erää. Mou!

Keittiöhuhkimista (Tahdonvoimaa)

Vaikka teen mitä, niin en saa C0:aa räjähtämään. Vaikka se nyt onkin kenossa, ketuillaan ja lysyssä, niin ei onnistu totaalinen tilttaaminen. ;) Siivosin keittiön ja olkkarin ja vielä ollaan hengissä. Vähän alkoi tulla hönö olo, kun tiskasin (etukumara asento, joka on paha C7:lle), mutta muuten menee suht jees. Kattotaan huomenna sitten. ;) Jokohan tämä vihdoin alkaisi antaa periksi?

maanantai 9. maaliskuuta 2009

Separit meni ohi (Tahdonvoimaa)

Ne oli feikkiseparit. Kesti 2 tuntia. ;) Ilmeisesti jumppasin liikaa. Hahaa! Erä- ja otteluvoitto!

Nopeeta (Tahdonvoimaa)

Just kun pääsin kehumasta, kuinka hienoa on, kun C0 on parempi, vaikka onkin kenossa, niin johan lykkäs koko oireiston päälle. Koko hermosto veti hirveet kilarit ja vettyi koko putki. Siis konkreettisesti tämä tapahtui n. 6 tunnissa. Ja en edes ehtinyt koskea hattuhyllyyn.

Jalat jäiset, kihelmöi koko kroppaa, sattuu C7:aan, hikoilee kuin pieni sika, yläniska oikealta aivan helvetin tukossa/kipeä ja muutenkin KARMEA olo. Näin se menee. Pää tippuu kaularankaan, ja autonominen hermosto reagoi välittömästi. Nyt ei pysty muuta kuin olemaan pimeässä, maata hiljaa, lappaa lääkkeitä ja rukoilla, että ensi tiistai olisi pian. Silloin ehkä säätyy päänsäryltä ja huimauksen pahenemiselta. Hermosto on aika vitun paskana, vaikka niska sinänsä on vähän parempi. Itku pitkästä ilosta, joka ei sitten ollutkaan niin pitkä. Tiesin jo aamulla, miten tässä tulee käymään ja odotin sitä vaan, että milloin tilttaa.

Voihan vittu (Tahdonvoimaa)

Heräsin yöllä siihen, että otsaa särki ja silmissä meni valomöllyköitä. Kukaan ei varmaan arvaa, mistä johtui?

C0 - tuo viekas paska.
Meni heti vituilleen, kun fyssarilla alkoi loma tänään.

Mutta ei se mitään, koska kaverihan oli 4 viikkoa todistettavasti kohdillaan! :) se voi siis joskus (2016?) pysyä siellä, missä pitäisi. Nyt sit sinnitellään tämä viikko oikea puoli päätä puutuneena, vältellään kävelyä ja kun kuitenkin kävellään, niin kiikutaan/keikutaan eteenpäin... Great. Täytyy kokeilla, jos yläniskan sais pidettyä kielenimemisellä ja kaulurilla ees jossain kondiksessa!

Pehmeä tuki ja kikkailua (Tahdonvoimaa)

Vaikka tosta koko ajan eroon pyrinkin, niin onhan tämä aika räheä uudella Kiroileva siili -pinssillä: 'Do not mess with this creature'. Melkein tekis mieli pitää koko ajan, kun on sen verta cool. ;)

Jaahas, sitten hattuhyllyn kimppuun. Kaikki tuhannet kaulaliinat, hanskat ja pipot on niin solmussa, ettei mitään rajaa. Kun yrität ottaa yhtä pipoa, niskaan tippuu loput 29 vaatekappaletta.

Ja jos joku ihmettelee, miksi omistan ylipäänsä 30 erilaista kaulaliina-hanska-pipo -settiä, niin kerrottakoon, että yllättäen niskan takia! On aina ollut pakottava tarve suojata kaula ja niska kaiken maailman huiveilla ja liinoilla, vaikken ole tiennyt retkuvammastani ennen maaliskuuta 08...

Nyt hommiin! Kun niska on sopivasti lysyssä, niin ei tartte enää himmailla. Fyssari on ensi tiistaina, joten sinne asti voi vetää ylirasituksella. Sorry vaan Lady in Pink, voipi olla, etten sittenkään pysty vaihtaan meidän ft-aikoja päikseen. No, katsotaan, mihin tilanne kehittyy!

Tämä ylirasitus on vähän sama, kun että housuista on haarat revennyt niin ei haittaa, vaikka ne repeis vielä vähän lisää. Joten ei muuta spaghaattia kehiin! (Vai miten se kirjoitetaan!?)

Se siitä reisiluusta (Tahdonvoimaa)

Eipäs tullut frendini kylään. Kaatui portaissa, mursi reisiluun polven päästä. Ja minä tietenkin kärppänä kyselemässä:
- sattuuko niskaan?
- missä asennossa kaaduit?
- kaaduitko taaksepäin?
- otitko kädellä kiinni kaiteesta, niin että hartiapunos ois voinut revähtää?
- osuiko pää johonkin?

Nyt sit jännätään, kuinka kävi. Kyseessä on samanlaisen joutsenkaulan omaava kuikelo kuin meikäkin.

Omakin kaula on mukavasti kasassa. Heräsin yöllä siihen, että särky pirusti otsaa ja alkoi silmissä vilistä kuvioita. Illalla olikin havaittavissa painumisen tunnetta. Nyt onkin pää kaularangassa, kun pamautti kaikki silmäoireet päälle, nuppi on kivikova, tippuu maan läpi ja on hönöolo. No, kestihän se jopa 11 päivää. Ei normaalina, mutta parempana.

Selviytymistarina (Tahdonvoimaa)

Kokeillessani eri Google-hakusanayhdistelmiä niskavammafoorumin kehittämistä varten, törmäsin tämmöiseen tarinaan. Pojalla on käynyt aikamoinen mäihä.

Web pages are in English.
http://halozone.com/broken_neck/broken_neck.shtml

Ps. Juttu on erittäin Jeesus-pitoista, mutta haitanneeko tuo. ;)

sunnuntai 8. maaliskuuta 2009

Fleksorit (Tahdonvoimaa)

Tämmöisiä lihaksia mulla EI ole koskaan aikaisemmin ollut! Kaulan koukistajat. Ois kuulemma pitänyt olla, koska nuo ovat tärkeät kaulaa/niskaa tukevat ja päätä
kannattavat lihakset. Wau!

Sitten kun jaksan kannatella nuppia noilla n. 2 minuuttia, olen kuulemma suht terve. Nyt mennään 45 sekunnissa ja on hinkattu noita kesä-maaliskuu. Mutta FT:n mukaan lihasten paraneminen nopeutuu loppua kohti! Hermosto onkin sit oma arvoituksensa. Tosin sekin on ollut PALJON parempi kohta 10 päivää. :) Jopa aamusin kun herää, jalat on lämpimät. Ei ole ollut vuoteen.
Nyt vaan tarttis sitä paljon puhuttua malttia ja sinnikkyyttä, vaikka tipun taatusti kuiluun vielä monta kertaa ennen seuraavaa fyssariaikaa.

Tänään oon yrittänyt ottaa rennosti. Aamupala ja safkakin tuli naistenpäivän kunniaksi suoraan sänkyyn. Rennosti ottaminen on yllättävän hankalaa, kun on parempi olo. Väkisin tulee mieleen, että hipsinpäs nyt ihan vähän tekeen ojentajia vessaan. Tai käynpäs tankkaamassa raejuustoa - puolen tunnin välein. Vai istuisko hetken koneella ja kirjoittai yhden jutun? Tai jospas tekis jalkoja pilatesnarulla. Kenties mobbais kitalakea Kaalimadolla? Vai pitäiskö vääntää haboja juomapullolla? Hmm, myös blogia vois kirjoittaa puhelimella. ;)

EI. Nyt ei saa huhkia liikaa.

Huomenna tulee frendi kylään, joten sit saa huhkia luvalla.

Ilman pilluu (Tahdonvoimaa)

Savolaiset sanovat, että ilman pilluu on lailla kielletty. Hyvä niin. Maailmassa on riittävästi jo saasteita. Minä sanon, että on lahja syntyä ilman kiveksiä. Oletteko ajatelleet, että jos meillä olisi nuo kaksi molukkaan, niin säästyisimme mm.

- kuukautisilta
- synnytykseltä
- hiivatulehduksilta
- immenkalvon lukkoilulta/jumitukselta
- mammografialta
- kylmiltä metallisilta gynokologivälineiltä sekä tietenkin
- liian suurelta palkalta
- johtajatason työtehtäviltä.

Mutta toisaalta jäisimme vaille:

- Libressen maatuskamummo- tai Burberry-kuvioista alushousutaidetta
- tunnetta oman lapsen saamisesta syliin nihkeänä ja verisenä pikkukäärönä
- komeiden apteekkaripoikien tapaamisesta Canestenia ostaessa (Vink, vink Treen Terveystalon alakerran apteekin Jussi, älä anna mitata verenpainetta;)
- persreiälle valoa -liikkeen helppoudesta, kun mikään ei paina pallia vasten (siis tuolia)
- suloisilta röntgenhoitajakundeilta mammografiahuoneessa (Koskiklinikka, kappas)

Sanoma lienee selvä,
hyvät naistenpäivät! :)

Sänkypähkinä (Tahdonvoimaa)

Tunnista kaikki TV:n sängyssä käyttämät treenivälineet sekä muut ihmetykset ja nimeä niiden käyttötarkoitus. Saat jokaisesta oikeasta tunnistuksesta sekä oikeaan osuneesta käyttötarkoituskuvailusta yhden pisteen.

Eniten pisteitä kerännyt ei saa palkinnoksi tällä kerralla yhtikäs mitään. Olen kitsaalla tuulella, kuten C7.

Onneksi olkoon tyhjäksi jo näin etukäteen! ;) Ja nyt me lähdemme LoisLanen kanssa rodeoon. Kuultiin, että Laukontorilla olisi tänään aito espanjalainen senjor ja härkä! Jihaa!