Jee, jee. Kaksi viikkoa hyvää oloa putkeen, joista vielä viimeinen viikko nousua lähes normaalin olotilan ja "vähän kipeän" välillä. Loistokasta. Ensimmäistä kertaa olen siis selvinnyt tämän kahden viikon välin ilman, että olotila paheni merkittävästi. Päin vastoin, nyt aletaan olla hyvin lähellä tervehtymistä, vaikka vielä pitää toki varautua myös laskukauteen. Mutta kun yksi oire menee, niin toinen tulee. Tehtyäni leukanivelharjoituksia, on oikealle puolelle leukaniveleen tullut pieni patti, joka ei ole kipeä mutta on inhottava. Ihmeellisiä juttuja... Mutta se nyt on pieni ongelma kaiken muun rinnalla!
Fyssaria lainatakseni: "Ei sun tosta tarvii kauan kärsiä".
sunnuntai 18. toukokuuta 2008
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)