lauantai 23. toukokuuta 2009

Uudesta kodista

Nyt kun on omat vanhan kämpän verhot, alkaa tuntua kodilta. Ehdottomasti paras tekoseni viimeisen vuoden sisään, siis tämä muutto luonnon helmaan. Kuten näkyy, maisematkin on kohdillaan. :)

Muutto suoritettu (TV)

Nyt ollaan uudessa kämpässä. Viimeisellä niskalla tänne siirryttiin, mut siirryttiin kuitenkin. Sillä seurauksella tosin, että lääkkeet jäi vanhaan asuntoon. No, kaveri pystyy hakemaan ne. Samoin petaria ja täkkiä ei ole, mut ne tulee samalla muutolla sieltä vanhasta himbestä. Hahaa, hyvinhän tämä sujui, vaikka olo on kyllä sen mukainen, että on huhkittu. ;) Pastat kiehuu liedellä, frendi tulee kohta tekeen ruokaa ja syöpötteleen.

Lipuu kauemmas (TV)

Aikas jännä jutska. Huhhuijaa, kuinka taas lipuu terveys kauemmas. Jokaisella tunnilla menee yläniska enemmän ja enemmän jumiin. Vaikka oon tänään levännyt. Ylös noussut vaan vessaan ja syömään, niin ei auta. Kalvot vetää hiljalleen jumiin yläniskaa, vaikken ees rasita itteeni. Erikoista. Naamakin ollut puutuneena koko päivän. Niska on taas vaihteeksi yhtä kuivaa kivikovaa kökköä. En tiedä, mistä nyt suuttui. Varmaan se vessassa käynti oli liikaa. ;)

On taas ilo olla tässä kunnossa keskiviikkona kun meen. No, olihan tossa jo niitä kivoja nousukausiakin. Oli ja meni. Nyt ois vaan pakko saada sit C0 auki ens kerralla tai vetäsee mut ihan jumiin.

perjantai 22. toukokuuta 2009

Life without living (TV)

Tänään piti muuttaa omaan kämppään. Vaan en muuttanut. Jaa, miksi? Se onkin pidempi juttu.

Jos haluat lukea surullisen tarina surullisesta tytöstä, jatka vaan rohkeasti eteenpäin. Mikäli saavillinen paskaa ei sovi päivän suunnitelmiisi, kannattaa pistää just nyt blogi-ikkuna kiinni. Valinta on sun. Mulla ei ole vaihtoehtoja tän sairauteni kanssa, joten mulla on oikeus kirjoittaa tuutin täydeltä valitusta tähänkin tekstiin.

Pakkasin hetki sitten reppuuni läppärin, kännykän laturin, maitohappobakteerit, D-vitamiinit, tärkeet paperit, limen kuminauhan, hammasharjan ja resonaattoriputken. Muuta en tarvi. Tai oikeammin, osa kamoista on jo kämpällä ja osa oottaa autossa ja kannetaan sieltä ajankohtana X. Enhän mä tavaroita tosiaan tartte, kun oon himassa, enkä ole just nyt menossa Linnanjuhliin. Eikä Tarjakaan ole tulossa tällä viikolla mun luokse kaffille. Ja ne ihmiset, joita näen, ovat niin läheisiä, että voin hengata vaikka alasti. Tarja menee tohon samaan kategoriaan. Eli pari t-paitaa, alusvaatteet ja kotihousut riittäis mainiosti mukaan uuteen asuntoon.

Kaikki mun ihanat vaatteet on muutenkin ihan turhaan kaapeissa pölyttymässä. Eikä niitä ees vois käyttää, kun ne on liian isoja. Ei ole lihaksia ja painoa on lähtenyt se 8 kiloa. Ja miten sopii yhteen hameet tai trendikkäät caprit ja Addun lenkkarit? Niin, ei sovi ei, tietää tyylitajuttomampikin jamppa.

Jaahas, yksi ongelma vielä. En mä jaksa kantaa tota 1,5-kiloista reppua. Tai jaksan, mutta kärsin viikon, jos kannan sen tällä hartialla. Frendi tarjos onneksi apua. Hyvä!

Ai niin, kaupassakin pitäis käydä. Eihän se uusi jääkaappi ajatuksen voimalla ole täyttynyt. No, pyydetään taas ystäviä jeesiin.

Painajainen jatkuu...

Kukas hitto mulle tekee ne safkat, kun en pysty ees hellan eessä seisomaan 2 minuuttia tällä niskalla? Vai siirtäisinkö simppelisti pakastimesta mutsin tekemät ruuat toiseen pakastimeen? Ai niin, mutta enhän mä pysty pakkaan niitä.

Ja miten mä auton ajan, kun huimaa niin paljon, ettei pysy pystyssä? Missä se mun uusi asunto ees sijaitsee? En ole käynyt siellä. Otin lennosta, kun en pystynyt meneen sinne näyttöviikolla. Mihin saa auton parkkiin, etten joudu käveleen kaukaa? Entä jos avaimet ei käy oveen ja en pääse sisään? Sit käyn makaan rappukäytävään, onhan mulla tyyny. Sitäkin saatanan pinttynyttä ja pahalle haisevaa höyhenpaskakasaa pitää aina kantaa mukanaan.

Viimeksi joku hissihuoltomies kävi heittään hauskaa huulta tyynystä tossa pihassa:
'Mitäs sä tyttö tyynyä roudaat mukanas? Saitko potkut kotoa?'
Terveenä ois varmaan nauranut ja nakannut tyynyllä päin pläsiä. Nyt ei naurattanut.

Teki mieli sanoa muutama valittu sana, mut tyydyin manaamaan vaan mielessäni, että tipu itte hissikuiluun ja nyrjäytä ytimes. Ei passais kyllä manata. Viimeksi kun kirosin ystäväni, kirous toteutui seuraavalla viikolla - molempien kohdalla. Tämä oli se tiukkasanainen väittely ystävieni kanssa muinoin. Oisko ollut syksyllä, kun he vielä itsepintaisesti väittivät, että 'mä en ole oikeasti kipeä vaan kyse on siitä, etten vaan uskalla lähteä himasta baariin tai leffaan tms, kun oon tottunut oleen yksin'. Niin, nehän sen tiesikin. No, joka tapauksessa siitä muutaman viikon päästä toisella todettiin tunnistamaton aivotoiminnan häiriö ja toinen mursi hiukka myöhemmin reisiluunsa.

Niin, takaisin omaan helvettiini. Mitä jossen saa nettia toimiin koneessa? Jospa sänky on mun hermostolle huono? Joudunko kurkotteleen jääkaapin hyllyille? Niin joo, ja ei siellä ole pesukonettakaan. Vain pesutupa. Sinnehän mä kannan sujuvasti pyykit tietenkin. Monille niin arkisia pieniä asioita, ettei noista selviytymistä tuu ees miettineeksi.

Tän päiväisen fiaskon perusteella herää ainoastaan yksi kysymys: miten mä pärjään yksin? Tai oikeastaan toinenkin: miksi mun piti jäädä eloon kaatumisesta? Vielä kolmaskin asia mietityttää: onko nämä päivät, mitä kulutan, elämää vai painajaista? Jokainen voi itte tulkita, mutta kyllä tämä meikäläisen mielestä aika turhauttavalta tuntuu. Voisin luopua saman tien toisesta jalasta tai kädestä, jos vaan saisin toimintakykyni muuten takaisin. Mutta tasan ei käy onnen lahjat. Nyt täytyy vaan muistella, että sainhan mä olla pari viikkoa tossa välissä vähän paremmassakin kunnossa. Ei sillä ilolla tosin pitkälle pötkitä.

Taidanpa mennä hakeen kahvit tutusta keittimestä, peseen hampaat tutulla harjalla tutussa vessassa ja sitten tuijotan tuttua seinää tän illan. Illalla heitän pari tuttua lasia paskaksi suihkun lattialle. Sit vedän tutut lenkkarit jalkaan (sen mageimman iltapukuni kera), imuroin sirut ja kärsin enemmän, kun huhkin. Yksi hyvä puoli tässä päivässä sentään on: en voi itkeä, kun pää on niin jumissa.

Ps. Mulla on kohta taas synttärit. Ostakaa lahjaksi terävä tikari tai Puolustusvoimien ylijäämävarastosta käsikranaatti. Kiitos!

torstai 21. toukokuuta 2009

Ei pysy perässä (TV)

Mitähän mun kropassa tapahtuu? Olo on kerrassaan erikoinen. Siis vaihtelee koko ajan. C0 nyt on ja pysyy jumissa oikeella. Aamulla, kun heräsin, oli yläniska aivan tukossa, särki päätä jne. Niska ei kääntynyt mihkään. No, iltapäivällä yläniska aukes ja nuppi kääntyy kun pöllöllä. Samalla pamautti korvien kohdan ja kaulan kirriin ja korvat lukkoon. No, korvat aukes äsken, mut alkoi sattua hartiaan ja polveen aivan hitosti. Ja taas hyrrää sellainen hassu sähköinen värinä C7:sta alaspäin ja tuntuu vaihteeksi, että selkä tippuu matkalle, kun kävelee. Toi värinä tulee yleensä hoidon jälkeen. En tajua, mitä siinä tapahtuu. Jotain hermojuttuja, yllättäen. Eikö tämä nyt jo v---u vois loppua? Ihan tässähän kilahtaa kuuppa kohta, kun olo menee laidasta laitaan?

Tosin juttelin yhden plikan kanssa, jolla oli sama juttu. 14 kuukaudesta vikat 6 kk:tta sen olo oli sahannut ihan laidasta laitaan. Sit yks aamu hän heräsi terveenä. Että en kai mä ainoa tämmöinen outo lintu ole. Ja onneksi fyssari sanoi, että on hänellä muitakin tälläisia häröjä potilaita. Kun yhtä naista käsitellään korvien kohdalta, sillä alkaa aina sattu oikeaan isovarpaaseen. Pitää olla kuulemma tosi tarkka, kuinka paljon sitä korvien kohtaa voi hoitaa niin, ettei varvas tuu kipeeksi. Sit on tämä yks sankari, jolla hammaslekurin puudutuspiikki puuduttaa rinnat. Yhdellä taas muuttu näkö!!! jokaisen hoitokerran jälkeen. Siis jopa kokonaisilla luvuilla. Yksi taas voi tulla vaan tiettyyn aikaan päivästä hoitoon, tai sen kropan rytmit vinksahtaa. Että ollaan me herkkikset outoja. Jos joku ulkopuolinen lukee näitä juttuja, pitää kyllä niin kilipäinä sekä hoitajaa että meikäläistä. Mut kun itte tietää, että nämä on ihan normaalia herkkiksille, se riittää.

On ollut niin ihanaa, kun ft on sparrannut mulle mm. retkahdusvammaisen optikon, hammaslekurin, kenkäkauppiaan ja gynen. Ne todella osaa tulkita 'erikoisia' oireita retkun näkökulmasta, kun elää samassa showssa. ;)

Ukkosen voima (Musti)

Enpä tiennyt viime kommenttia kirjoittaessani että sen jälkeen tuli sellanen ukonilma, jotta Mustinkin täytyy sanoa et hieman pelkäsin.

Tauotta löi salamaa ja saman tien rysäytti aivan kuin taloa olis hajotettu. Sähköt meni poikki että napsahti, kyllä oli tunnelmallista olla saunassa ja hieman "vaarallistakin" ;) Tuntui jotenkin niin aavemaiselta kun valot sammu ja kaikki laitteet lakkasi toimimasta. Siinä sitten haettiin kiireellä kynttilöitä, joita ei Mustilta puutu, siitä piti huolen taannoinen kynttilä kauppa jossa työskentelin.

Vettä on tullut kuin Esterin p------ä koko kolmen tunnin ajan, joten eipä tarvi kastella puutarha kukkia. Tahdonvoimaan märkäpukua tarvittaisiin kipeästi täällä Lahdessa. ;)

Märkäpuku odottaa (TV)

Tossa se möllöttää ja odottaa kokeilemaan... Vaan nyt on parempi pidättäytyä siitä, kun niin väsynyt tuo hartia-alue, ettei tartte paljon käsillä rempoa. Jos alkaa pukua änkemään päällensä, C7 tiltannee lopullisesti. Nyt vaan ihaillaan luomusta - kaukaa.

Fedja lopettaa (Fedja)

Minä päätän blogitusurani Taistelijat-blogissa.

Kiitokset kokemuksien ja infon jaosta blogittajilla ja kommentoijille!

Mukavaa ja lämmintä kesää kaikille, jotka lukevat tämän tekstin ü!

keskiviikko 20. toukokuuta 2009

Älä (TV)

Älä kokeile kopauttaa murtunutta ja luutumatonta värttinäluun päätä kovinkaan lujaa pöydän kulmaan. On nimittäin semmoinen juttu, että koko käsi tulee niin kipeeksi, ettei pysty treenaan mitään.

Samoin jos sun C0 on lukossa oikeella, älä rasita sitä yhtään. Vetää muuten koko kropan hirveeseen tilttiin. Makaa vaan sängyssä, mutta älä ainakaan kävele. Jos nyt vessaat meet, niin käytä lenkkareita.

tiistai 19. toukokuuta 2009

Uusi iho (TV)

Tämmöinen se on!

Heissulenge tältä illalta itse kullekin. Meikä alkaa nyt nollaamaan. Oon kuhkinut ihan liikaa ylhäällä siihen nähden, että piti levätä 27.5. asti. Mut kun oon tämmöinen narulla sänkyyn vangittava elohiiri, niin minkäs tekee? Ei voi pakottaa itteensä olemaan vaan, jos on kuntoa tehdä jotain. Leku on tyytyväinen. Kyl täs sen verran kauan on vaan maattu, että freedomia.

Vähänkö ootan yhden kaverin tarjoamaa Kreikan saarille suuntautuvaa sessiota! Siis lähdemme matkaan, kun olen terve - all costs frendin piikkiin ja full service. En valita.

Ekaks meen uusiin sukelluskorttini, sit vedän illat liitovarjolla Välimeren yllä ja juon anisviinaa ja puhun humaltuneena kreikkaa kaikille. Sit vuokraan jossain vaiheessa prätkän ja ajan kun hullu... En kaadu. Golffatakin aion, kerta ft sanoo, että voin sitä tehdä. Saas nähä, huijaako. Ja koko reissun otan PALJON aurinkoa. Silläkin uhalla, vaikka iho kuoriutuis irti. Ou jeah. Enää puuttuu terveys. Ehkä toi setti motivoi?

Ps. The Ano, joka sanoit, että asun tässä blogissa. En asu. Tähän tekstiin meni 2 minuuttia. Kellotin, koska jäi niin vaivaamaan se kommenttisi. ;) Moi nyt!

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita (TV)

Heti, kun pystyy vähän liikkumaan, vauhtia alkaa olla liikaa. Mut lekuri ja fyssari käski lisätä rasitusta aina, kun siihen on tilaisuus, eli tasaisesti ja koko ajan. Tehdään sit niin. Kuten kuvasta näkyy, lujaa on menty. Tai sitten oli vaan überpitkä valotusaika. En kerro. Nyt takaisin web-tekstien sorvauksen pariin. Jos sais tän ikuisuusprojektin joskus loppuun?

Ps. Tekstissä 'Halleluujaa' ollut arvoitus:

Nousin sängystä selin makuu -asennosta. En siis kyljen kautta, niinkuin niskapotilaan pitäisi. Tuo uroteko oli tosin vahinko, eikä sellaista saa enää ikinä sattua, tai fyssari nipistää mua tukasta. Ei hän kyllä oikeesti nipistä, kun tietää, että siitä voi tulla kuukauden hedari. Mutta se on meidän välinen vitsi vaan. Toinen on tämä sanonta 'antaa korvapuustit'. Tätä retkua kun jysäyttäis joku korville, tinttaisin välittömästi takaisin keskelle plättyä. Tutut, ei kannata kokeilla siis mun reagointia vahvempiin ruumiillisiin kosketuksiin: 'Halaukset, syleilyt ja olalle taputtelut ankarasti kielletty'.

Ilmastointiteippi kestää ajan hampaassa (TV)

Ei uskoisi, että resonaattoriputken kotelo on vm. 2000 tehty ilmastointiteipistä, tennissukasta ja talouspaperirullasta. Itse lisäämäni kangaskuoret on irronnut mutta sisus toimii kuin junan vessa.

Kiitos vaikuttavasta designista kuuluu suomalaiselle huippuarkkitehdille! Aikoinaan tuo samainen arkkari muuten todisti, kuinka Särkänniemen vuoristorata ja lasiputki eivät sopineet (odotetusti!) yhteen.

Laitoin pikkupyyhkeeseen käärimäni lasiputken laukkuun ja laukun jalkatilaan huviajelun ajaksi. No, kun oltiin ready, putkesta oli jäljellä murusia. Sen pituinen se.

Seuraava putki on pysynyt ehjänä 9 vuotta. Kiitos nerokkaan koteloratkaisun. Ei se yli kävelyä kestä, muttei ole tarkoituskaan.

Hahaa, C0 on niin kenossa oikeella, ettei hyvä tosi. Mut vielä henki pihisee! ;)

Kuntoutusmenetelmät (TV)

Monilla tuntuu olevan mielikuva, kuinka niskan retkahdusvamma sekä mahdollinen selkäytimen hermojuurten/ytimen venähdys kuntoutetaan salilla ja lenkkeilyllä. Annan muutaman esimerkin, jotka kuvaavat hieman totuudenmukaisemmin koko pitkäkestoista projektia.

LÄHTÖKOHDAT

Kun nilkasta katkeaa tai repeää nivelside, sille ei varata moneen kuukauteen, se turpoaa ja tulee kipeäksi. Kipu tulee useimmiten paineeseen joutuneista hermopäätteistä. Painetta aiheuttaa tukevan pehmytkudoksen puuttuminen sekä itse hermojen venytysvamma. Nilkka saatetaan myös joutua leikkaamaan, mikäli nivelside hajosi totaalisesti. Nilkassa on muuten kolme isoa nivelsidettä, jotka mahdollistavat nilkan ja muun jalan toiminnan yhteen.

Kun kaularanka revähtää tai venähtää, kyseessä on seitsemän nikaman, seitsemän molemmanpuoleisen monikerroksisen nivelsiderakenteen, rustokudoksen, luiden, lihasten, jänteiden sekä nikamien väleistä esiintyöntyvien selkäydinhermojen äärimmäinen venytysvamma

Kyseinen systeemi (ranka rakenteineen) suojelee keskushermostoa, selkäydintä, osittain myös aivoja. Kun venytys on riittävän suuri, ranka ei pysty hoitamaan tehtäväänsä, vaan selkäydin- ja aivokalvot, jotka suojaavat keskushermoston ydinrakenteita, venyttyvät. Samalla venyttyvät kallon pohjassa menevät 12 paria aivohermoja selkä selkäydinhermot. Liikutaan siis huomattavasti herkemmällä alueella kuin nilkassa.

Jos nilkalle voi varata kunnolla muutaman kuukauden jälkeen, niin kaularangalle voi vielä hitaammin. Tämä on yksilöllistä. Kannatteleehan kaularanka heikoilla rakenteillaan lähes 5-kiloista päätä. Sen painoa vähennetään kaulatuilla. Pehmeillä tai kovilla riippuen vamman vakavuudesta. Lisäksi siitä kaularangasta piru vie roikkuu nuo käsiulokkeet! Nekin painaa.

Ja kun selkärangan yläosa, eli kaularanka, ei toimi, paino 'kasautuu' kropassa alaspäin. Jopa persreikä voi saada osansa hermokivusta, kun ranka painuu kasaan ja hermojuuret kuormittuu.
Millin tuhannenosan kuormitus suuntaan tai toiseen aiheuttaa hillitöntä hermokipua: viiltelyä, pistoa, puutumista, kihelmöintiä, punoitusta, polttelua jne. Myös muut rakenneosat synnyttävät kipua vaurioiduttuaan.

HARJOITTELU

No, sitten siihen treenaamiseen. Kun rangassa ei ole toimivia lihaksia, nivelsiteitä tai muutakaan pehmytkudosta ja hermotkin on erityisen kipuherkät, täytyy harjoittelu aloittaa VAROVASTI.

Oma harjoitteluni eteni suurin piirtein näin:

Maalis-huhti-touko 08:
- makausta niin paljon kuin mahdollista, jottei uudiskudosmuodotus kärsi liikarasituksesta esim. istuen/seisoen ja että hermosto saa lepoa
- makaus oli myös pakko, koska keinutti kuin laivassa 24/7

Kesä-elo 08:
- vesikävely 10 minuuttia/päivässä
- sai nousta pikkuisen pystyyn, jos pystyi
- istuminen 3 tyynyllä jotain minuutteja (ruokailu + vessassa käynti), ettei tule painetta päähän/selkäytimeen. Rangan rakenteet oli rikki, joten keskushermostoa ei suojannut kunnolla mikään.
- makuultaan: 3 x päivässä kielen imeminen kitalakeen viisi kertaa. Tämä saattoi laukaista hirveän hedarin aluksi.
- makuultaan: 3 x päivässä leuan siirto oikealle ja vasemmalle. Tämä saattoi laukaista hirveän hedarin aluksi.
- kaulan koukistajien harjoitus: ajatus pään nostosta vaakatasosta. PELKKÄ AJATUS!
Luonnollisesti siitäkin seuras nuppikipu - aluksi.
- makuultaan: Lonkan kierrot ja rintarangan kierrot ääriasentoon 3 x pvä, 5 x puoli

Syyskuusta 08 eteenpäin:
- Vesikävely 20 min/päivässä
- Em. harjoitteet makuultaan tai istuen, jos pystyi
- Lisäksi 3 x päivässä leuan työntö eteen. Tämä saattoi laukaista hirveän hedarin aluksi.
- Vesipulloon sai alkaa puhaltaa pillillä 3 x päivässä, mikä se ei laukaissut hedaria!
- sai hiljalleen lisätä istumista max 2 h/pvä, pienissä palasissa
- Tähän asti kävely täysin kielletty!!!

Joulukuu 08:
- Em. harjoitukset istualtaan
- Lisäksi vartalonhallintaharjoitukset kevyimmällä vastuskumialla. Istuttiin pehmeällä tuolilla ja vedettiin 5 x per puoli kuminauhaa 3 kertaa päivässä. Heti jos tuli huono olo, lopetettiin. Esim. tammikuussa 09 ei voinut tehdä mitään.

Maaliskuu 09:
- Vesikävely niin paljon kuin voi/ viittii
- Saa ottaa askeleita LENKKAREISSA, ettei niska tärähdä. Ei normaalia kävelyä vielä, vaan etanana eteenpäin.
- Em. harjoitteet + hartiatreenit makuultaan, lisäksi vaiketettu koukistajatreeni eli treeni tehdään patjalta, ei tyynyltä!!!!!!
- Saa istua sen verran kun voi, eli n. 3-4 h/pvä, ei putkeen tietenkään.

Edit tämä kpl 19.5. klo 20.

Toukokuu 09

- saa tehdä, mitä lystää, kunhan tuntee omat rajansa:: rasitusta pitää nostaa koko ajan unohtamatta kuitenkaan sitä, että sängyssä makaukseen ei saisi itseään ajaa --> vaikeaa.

- käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kävelen joka päivä satoja metrejä lenkkareissa, teen koukistajat ilman tyynyä, pakotan itteni istumaan, teen ojentajat + koukistajat vartalonhallintaliikkeenä kumpparilla, pumppaan jalat samaisella narulla, yritän vesikävellä pari kertaa viikossa, teen duunia sen 10 h/vko

No tosta saa jonkun kuvan - ehkä. Olennaista on, että treeni on verrattavissa n. 90-vuotiaan sydän-keuhko -leikkauspotilaan harjoitteluun - niin 'vaativuudeltaan' kuin toteutusmuodoiltaan. Ja heti, kun tulee huono olo, himmataan. Pari viikkoa kun makaa, taas pystyy treenaan. Ehkä. Mutta aikamoista taiteilua. Jos joku olisi käskenyt mut tässä tilassa puntille, mut ois haudattu aikoja sitten tai ainakin olisin pyörätuolissa. Ja edelleenkin pieni virhe ylirasituksen määrässä vie kuntoa kuukausia taaksepäin. Että kyllä kovat treenit on takanapäin - vuosikymmeniä sitten. ;)

maanantai 18. toukokuuta 2009

Halleluujaa (TV)

Tänään tein jotain, mitä en ole tehnyt vuoteen. Mutta mitä se oli?

Niinpä. Ette ikinä arvaa. Kerron ehkä joku päivä.

Olin ihan varma, etten ikinä moista tekis, mutta nyt se vaan tapahtui - huomaamatta. Ja oon edelleen hengissä. Kai.

Öitä!

Duunissa (TV)

On tämä niin raskasta. ;) Arska paistaa täydeltä terältä, kuppi kaffeeta kädessä ja analysoin just potentiaalisen asiakkaan web-sivuja nmahdollista uudistamista varten. Ohoh.

Voiko parempaa konttoria ollakaan kuin peti nurmella auringon alla? Ja työasuna palvelee bikinit... Ei ehkä onnistuis ihan live-asiakastapaamisessa, vai? ;)

Mitäs firmalle kuuluu? (TV)

Tiedättekö, mikä sapettaa? Etenkin puolitutut ihmiset kysyy aina ensimmäiseksi, miten mun firmalla menee. Siis kuulumiset kiinnostaa joo, mutta firman näkökulmasta. Miksi? Enpä tiedä. Täytyy pohtia.

Ensinnäkin firmalla ei mene mitenkään ilman sen ydinhenkilöitä. Firma ei ole se, joka tuntee iloa, surua, kateutta, väsymystä, flowta ja hekumaniaa. Se on näet ihmiset. Jokainen organisaatio on ihmisten luoma, kehittämä ja johtama kokonaisuus. Olennaisempaa olisikin kysyä, mitä meidän graafikoille, markkinointisuunnittelijoille ja muulle ydintiimille kuuluu.

Toiseksi, miten se kysyjien elämää liikuttaa, tehdäänkö me 40 prossaa voittoa, nollatulos vai otetaanko takkiin kuin Suomi MM-lätkässä? Tai kiinnostaako ihmisiä todella, millaiset meidän vuosittaiset kiinteät kulut tai poistot on? Ehkä tuo firman kuulumisten kysely on vain helppo tapa aloittaa keskustelu mun kanssa, kun ei osata/uskalleta kysyä, että mitä MULLE kuuluu. Toisaalta, monia kollegoita kiinnostaa tässä tilanteessa joko työmahdollisuudet tai myydä tai ostaa jotain. Ehkä siks ne kysyy ensin, mitä firmalle kuuluu.

Kolmanneksi, miksi puolitutut luulee, että ihmistä jonka elämä on yhtä helvettiä terveyden menettämisen takia, kiinnostaisi firman asiat niin paljon, että se pystyis/jaksais antaa täydellisen yksityiskohtaisen raportin aiheesta 'X:n taloudellinen menestys ja tulevaisuuden näkymät'?

Neljänneksi mä en ole yhtä kuin mun firma, vaikka olenkin toinen perustaja-omistaja ja meidän kasvot monessa asiassa. Meissä on paljon samaa, arvostetaan samoja asioita ja toimitaan samalla logiikalla, mutta paljon on erojakin. Täytyy vissiin vaihtaa firman nimeä, josko meitä ei sit sotkettais toisiimme. ;)

Ps. Liikevaihto puolittui vuodesta 2007 ollen 2008 n. 500 000 e. Vuosi oli voitollinen, ja investoitiin merkittävästi työvälineisiin, eli vähennyskelpoista materiaalia löytyy. Ja olen edelleen saikulla sen verran, mitä tarvii. Mut nyt ihan ekaks menen kuitenkin järveen.

Työ palkittiin (TV)

Feministisen tiedon kritiikistä puuttui muutama lähde, mutta nelonen tuli niin, että napsahti. Vitoseen puuttui liikaa just noita viittauksia ja lisäksi käytin liian vähän toista lähdekirjaa. Mutta luotinkin siihen, että nelkku tulee ilman niitäkin. ;)

Sanotaan näin, että ihan sama, vaikka esseestä ois tullut ykkönen, kunhan meni läpi ja sain tarvitsemani ovarit. Mission completed. Viel kun tämän toisen mission, niskan, sais kuntoon.

Aamu ei alkanut ainakaan kovin hyvin: oikea puoli on tutussa tiltissä, kun C0 on kenossa oikealla ja särkee niin pirusti lonkkaa ja alaselkää ja koko oikea puoli on ihan jumissa niskasta varpaaseen. Noh, enää 9 päivää fyssariin... Huokaus.

Saas nähdä, saadaanko ikinä niskaa kuntoon, kun se on totaalisen lysähtänyt kasaan. Tuntuu, että joka askeleella painuu vaan lisää jumiin. Mut pakko sitä on kusella käydä ja syömään nousta.

Vesikävelemässä avannossa (TV)


Kuntoutukseen hurahtanut kun olen, kävin tänään järvessä vesikävelemässä 2 minuuttia. Ilman vyötä. Vesi oli pinnassa 17'C ja metrin syvyydessä 13'C. Ei järin lämmintä siis, kuten ilme kertoo. Mutta tuntuipas hyvältä.

Jees poks, kohtahan tulee märkkäri postissa, niin sit voi seilata ulapalle vaikka tunniksi vyön kanssa. Kunhan ei jää katiskoihin kiinni jaloistaan, niin kuulostaa eri hyvältä ulappaseilaus! ;)

sunnuntai 17. toukokuuta 2009

Reikä seinässä (TV)

Vaiko reikä päässä? Kyllä me ihmiset ollaan hassuja. Hirveesti moralisoidaan kaikkia 'lapsellisuuksia' ja sitten osallistutaan ihan fiilareissa ihmistetrikseen. ;)

Alun perin ko. ilmiö alkoi levitä netissä vuonna 2007. Kymmenet miljoonat ihmiset ovat nyt nähneet YouTube-klipit, joissa avaruuspukuinen kilpailija yrittää sujahtaa läpi häntä lähestyvän seinän reiästä. Jos homma ei onnistu, odottaa molskahdus vesialtaaseen. Yllättäen, tämäkin konsepti on levinnyt Japanista, tv-ohjelmasta nimeltä Brain Wall.

Pitäisköhän osallistua tuohon skabaan? Mitä luulette niskan sanovan, kun styroksiseinä pläsähtää päin naamaa toistuvasti? ;) Täytyis olla TODELLA hyviä, että niska pysyis ehjänä. Eikun tiimiä kasaamaan! ;)

Siskosten kesäpedit (TV)

Antaa muiden hurvitella kaupungilla, shoppailemassa ja biitsillä. Siskokset tyytyy kesäpeteihin kotipihoissaan. Menossa siis yläniskan lepuutushetket! ;)

Kesäfiilareita (TV)

Kylläpäs onkin lämmin. :)