lauantai 7. helmikuuta 2009

Tekemistä (Tahdonvoimaa)

Sain käsiini vuoden 98-02 Ilmailu-lehdet. Oon ne kyllä joskus lukenut, mutta luetaan uudestaan, kun on jo asiat unohtunut.

Helmiä:
Moni lienee hymyillyt ohjaamosta sorahtaneelle kuulutukselle lentäessään Finnairin reitillä Köpiksestä Hesaan vuonna 2002 klo 15.05 reitillä. Lennon nimi oli 'AY666 to HEL'.

Päivän tietovisakysymys:
Mikä oli VL Myrsky?
Ja mitä erityistä siinä oli?

Villein veikkaus voittaa kännykkäkamerakuvan sähköpostiinsa ko. jutusta. Oikein arvanneiden kesken arvotaan Ilmailu-lehden virtuaalinen vuosikerta vm. 2002. Joistain numeroista puuttuu tosin kannet ja osasta myös muutama sisäsivu, mutta se ei haittaa, koska kyseessä on virtuaalivuosikerta. Omista lehdistäni en luovu. ;)

Se on moikka! Lähden ottaan pyykit pois narulta ja pistän uudet tilalle. Äskön siivosin kämpän. Oon todennut, että jos niska on rikki, se on, mutta ei parane kai koskaan, jossei sitä rasita. Ja ei ehkä silti parane. Hauskaa lauantaita itse kullekin! Lähdetäänkö bilettään vai lennetäänkö Riikaan kylpylään? Ai niin joo...

Mustelmista kynsivallin tulehdukseen (Tahdonvoimaa)

Kyllä se hermosto sittenkin on jotenkin rikki. Mustelmien lisäksi kynsivalli tulehtui. Sormi on puoleen väliin asti tuplapaksu. Täytyy seurata vähän aikaa ja jossei auta, niin sitten varmaan antibiootteja lappamaan. No, ehkä ienkin paranee samalla. On kyllä ollut vähän parempi - onneksi.

Tämä aamuna heräsin kroppa totaalisen jumissa. Siis koko kroppa on ihan kivikova. Ei se kestä, ei se kestä. Kasvot on niin jumissa, ettei nyrpistään pysty. Samoin koko pää. Maa on taas tutusti semmoinen pehmeä ja päästä ihan höntti olo. No, aika pitkälle pääsin, ennen kuin tipuin taas kaivoon.

Mä oon miettinyt Fedja tota pollan putoamista. Voisko siinä käydä jotenkin niin, että kun nuppi tippuu, selkäydin/kalvot/juuret, mitkä lie, joutuu painealtistukseen? Kun mä oon ainakin huomannut, että oireet tulee päälle rasituksen myötä. Aluksi minuutissa, nyt pidemmällä aikavälillä. Jotain tommosta siinä on pakko käydä, koska niskan/pään rasitus/kiristys yms. liittyy suoraan koko vartalon sekoamiseen.

Mustelmia (Tahdonvoimaa)

Tämmösiä mulle nousee. Kai nämä jotain sidekudosjuttuja on. Kaikki tullut oikeelle puolelle: sääreen, rintalastaan, polveen, joskus nilkkaan, kyynärpäähän jne. Outoja ovat. Ei ole keltaisia, sinisiä eikä ruskeita. Noista ehkä eniten ruskeita...

Tulevat, ovat 3-4 päivää ja katoavat mystisesti. Kyllä mulla otettiin silloin 2003 kaikki veren hyytymistestit yms. ja täydelliset oli arvot. Että ehkä joku sidekudosjuttu. Onko muilla vastaavia?

Lady in Pink, onko sulla noita sukurasitteena? ;)

perjantai 6. helmikuuta 2009

Did you know? (Tahdonvoimaa)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tahdonvoimaa

Ps. Keksin tänään googlata nettinimeni ja tuo oli yllätys... ;)
Ihan hauska...

Tulevaisuus turvattu, ikuisesti(ko) (Fedja)

Sain kuntoutustuelle jatkoa vuodeksi. Huippu juttu! Tosi iso asia kyllä se, että on jonkinlainen tulolähde. Vaikka kitkuttaa saa noillakin tuloilla tosissaan.

Ei voi kun kehua tämänvuotista hakuprojektia. Entinen päätös oli voimassa tammikuun loppuun saakka.
Pe 16.tammikuuta olin lääkärissä kuntoutustutkimusyksikössä uutta B-lausuntoa varten
- Siellä sovin toimiston kanssa, että lausunto lähtee ykköspostissa, koska lausunnolla kiire tai tulen sen hakemaan itse
- Toimistolla sanottiin, että muistuta vielä lääkäriä, että lausunnolla on kiire
- Muistutin lääkäriä asiasta

Ma 26.1 tuli postissa lausunto. Huippu riuskaa toimintaa julkiselta taholta
- Soitin eläkeyhtiöön edellisen päätöksen tekevälle virkailijalla. En saanut kiinni. Sen sijaan toinen vastasi ja suositteli lausunnon laittamaan postiin ja mukaan viesti:
* B-lausunto kuntoutustuen jatkohakemusta varten. Pyydän käsittelemään asiaa kiireellisenä.
* Paperiversio tulee myöhemmin postitse
- Sovittiin sitten, että laitan mailitse liitteenä lausunnon
- 1. sähköpostiversio (pdf) ei mennyt perille. Se tulkittiin spammiksi ilmeisesti liian ison liitetiedoston takia
- Yritin zippinä. Ei onnistunut.
- Ei muuta kuin uusi soitto eläkeyhtiöön samalle virkailijalle, johon vastasi toinen henkilö. Olisin halunnut tietää mikä mättää, ettei postit tule läpi.
* Virkailija yritti selvittää asiaa, muttei saanut selvää muuta kuin sen, että heillä on aika tiukka liiteseulanta. Olisin odottanut, että mulle voidaan sanoa minkä kokoiset ja minkä tyyppiset liitteet menevät läpi.
* Ehdotti lausunnon kiikuttamista postiin ja laittamaan heille 1. luokassa
- En luovuttanut. Tallensin skannatut sivut paloina ja laitoin uudestaan menemään puhelimessa olleelle henkilölle. 2 ensimäistä osaa meni läpi ja viimeinen, Käpylän kuntoutuskeskuksen neurologin lausunto oli liian pitkä ja siitä tuli spam versio, joka ei mennyt vastaanottajalle.
- Soitto virkailijalle, tulivatko 2 ensimmäistä osaa perille. Siellä olivat perillä. Virkailija laittoi asian saman tien vireille ja minä olin tyytyväinen!
- Laitoin paperiversion perässä 2. postiin, kun postilaatikko on helpommin saavutettavissa kuin posti.

Eilen soitin eläkelaitokselle.
Myöntävä päätös on tehty Ke 4.2 ja on tulossa postissa

Hienoa päätöksentekoa! Tällaistakin siis löytyy.

Puoli voittoa (Tahdonvoimaa)

Elokuun kokosairauspäivärahahakemus meni läpi, mutta syys-marraskuu hylättiin, koska työttomyys ei ollut kestänyt yhtäjaksoisesti 60 arkipäivää ennen osasairauspäivärahan hakemista. Väliinhän tuli se 1.8-11.8 katko, kun en saanut lääkärille aikaa ennen kuin 11.8. No, hyvä että voitin edes puolet. Kyllä tostakin vielä valitan, koska on toi nyt perseestä. Mutta parempi kuin ei mitään.

Vitutukseen auttaa... (Tahdonvoimaa)

Paska pannukakku.

Joka on niin paska, ettei ois ansainnut tulla julkikaan olemassaolollaan, ei edes silhuettina. Ei ollut sokeria ja suolaakin lurahti puoli desiä puolen teelusikan sijaan. Mätin hilloa niin paljon päälle, että alkoi maistua makeelta.

Alkuruuaksi Hot wingsejä ja jälkkäriksi Pandan lakumix. Lihotetaan nyt, kun on käsketty. Vaan kun ei liho. Moni ois tostakin kateellinen. Ei kannata. Laiha ja sairas on huonompi juttu, kuin läski ja terve. Tosin läski ei voi koskaan ollaan terve. Huh, nyt pystyy nukkuun paremmin, kun sai muuta ajateltavaa kuin niskansa, eli paskan pannarin.

God natt.

Lukossa (Tahdonvoimaa)

Yläniskan nivel siis. Yksi liian nopea pään kääntö ja taivutus ja naks! Niin se sanoi ja siirtyi oikeaan reunaan. Tutusti turvalliselle paikalle, missä on ollut 5 vuotta. Ja samantien alkoivat oireet: takaraivolihas turposi, silmä puutui, korva alkoi mennä lukkoon jne. Kyllähän te tiedätte. Mitä mä näitä selitän. Varmaan 50 tekstiä olen tostakin aiheessa tehnyt, joten ei jaksa jauhaa paskaa.

Huomenna vaihtoehdot ovat seuraavat:
- Kuuppa jumissa, hirvee hedari, ei pääse sängystä ylös (nyt veikkaan tätä, mutta tilanne voi vielä yöllä muuttua!)
- Maa keikkuu, pystyy vielä huomenna meneen altaalle ja sit la-ke makausta, hirvee hedari ja kokovartalojumi.

On kyllä hienoa ajatella, että olen 27, ja muutaman millin nivel on tappanut mut henkisesti ja sosiaalisesti ja tulee varmaan tappamaan myös fyysisesti - siis ihan vahingossa. Nyt en puhu marttyyri-itsemurhasta, joka sekään ei ole huono ajatus. Muinaisessa Japanissa varsinkin harakirit arvostettiin tosi korkealle. Täällä kun tapat itsesi, niin koko kaupunki sekoaa.

No, ei mun varmaan tartte mitään harakirejä tehdä, kun joku kevätpäivä kaadun kaakelille altaalla tai ajan kolarin. Oon meinannut kaatuakin monta kertaa, mutta aina oon vielä ottanut vaistomaisesti jostain kiinni. Ehkä ens kerralla, kun kaadun, pidän huolen, että räsähdän onnellisesti pää edellä johonkin terävään kulmaan.

Jos oisin talvella tiennyt, mihin tilaan joudun, olisin taivuttanut päätä reippaasti taaksepäin, rukoillut ja toivonut, että henki lähtee. Mutta eipäs voinut tietää silloin. Niinpä nyt olen elävä ruumis, jolla kaikki periaatteessa toimii, muttei silti toimi mikään.

Mä oon semmonen kärpänen, jolta lapsuudessa pojat veti yksitellen jalat ja siivet irti, ja se raukka kärsi toimintakyvyttömänä aikansa, kunnes sitten jossain vaiheessa henki lähti. Selätetty mut on jo henkisesti ja sosiaalisesti. Lisäksi on vedetty siivet irti, eli en voi lentää. Jalkoja viedään parhaillaan. Siitä ei ole enää pitkä matka siihen, että oon kuollut. Ja pahinta on, että mä en enää osaa ajatella muuta kuin, että jostain syystä mun kohtaloksi oli määrätty tämä kärsimys. Jos tervehdyn, se ois kiva, mutta sisimmässäni tiedän, että yläniskasta on jotain paskani ja sille ei ole parannuskeinoa. Vaikka kuinka yritän uskoa siihen, että tervehdyn, niin en vaan pysty. Keho kertoo jotain muuta.

Ehkä kohtaloni on tarkoitus olla opetus mun lähipiirille. Näyttää, kuinka joku voi tippua taivaasta sekunnin murto-osassa hautaan. Se pistää muut tajuamaan, ettei oma elämä olekaan perseestä. Kaikella on tarkoituksensa. Kun yksi kärsii, muut oppii ja saa enemmän. Karski tapa ajatella, mutta ei maailma yhtä ihmistä kaipaa. Se on huomattu.

On monta sellaista tyyppiä, jotka salaa ovat tyytyväisiä, että mä oon poissa pelistä. Olen muuten ajatellut myös näin terveenä, että sinänsä jutussa ei ole mitään ihmeellistä. Ei kannata hätkähtää. Jokuhan saa mun työpaikan, mun osuuden firmasta, mun roolin sosiaalisissa piireissä, mun miehen jne.

Hetken aikaa kyllä puolitutut ja -tuntemattomat päivitteli, 'kuinka karmeeta' ja 'voi että', mutta se unohtui nopeasti.
Muutaman käden sormilla voi laskea ne ihmiset, joille OIKEASTI on väliä mun elämällä. Minä itse en kuulu niihin. Pistää miettiin, oisko kannattanut rakentaa kyseistä sosiaalista piiriä ollenkaan, vai valita aikoinaan toisin.

Nyt joku ajattelee, että miten toi kirjoittaa noin. Helposti. Maailma on raadollinen paikka, ja siihen pitää osata suhtautua raadollisesti. Voin sanoa tämän kaiken myös suoraan niille ihmisille, ketä ajattelin tätä kirjoittaessani, ja tiedän, ettei mun edes tartte sanoa tätä ääneen, koska ne tietää muutenkin, miten ajattelen. (Olipas pitkä, paska ja itseääntoistava lause!)

Hyvät yöt! Jumikuuppa yrittää nukahtaa. Se on kyllä aika hankalaa, kun ei pysty oleen kyljellään, selällään tai mahallaan. No, kai mä meen sitten seisoon tonne olkkariin, kun sotilas Pressanlinnan kopissa. Tai vuokraan Kauppihotellin altaan, hommaan korvatulpat ja alan kellua vedessä yöt. Jälkimmäinen lienee niskaystävällisempi ja rentouttavampi.

torstai 5. helmikuuta 2009

Pitäiskö tirvasta tää blogi bittiavaruuteen? (Tahdonvoimaa)

Tiedättekö mitä?

Välillä haluaisin räjäyttää tämän blogin bittiavaruuteen. Mun mielestä on epäreilua, että nuoret, aktiiviset, innovatiiviset ja ennen kaikkea työnnälkäiset ihmiset eivät pääse duuniin neuraalikudoskiristyksen takia.

Vituttaa ihan kympillä, kun tiedän, kuinka monta työhönsä kyllästynyttä nutturanaamaa siellä kettuilee asiakkaille Kelassa, työkkärissä ja verotoimistossa. On noissa positiivisia poikkeuksiakin, mutta kyllä suurin osa valtion laitosten toimihenkilöiden edustajista voisi osallistua 'Maailman huumorintajuttomin, kivikasvoisin ja flegmaattisin persoona' -skabaan hyvällä menetyksellä. Veikkaan, että Tampereen Kelalla olisi aika kova edustusjoukkue, jos lisäpisteitä jaettaisiin myös asiantuntijalääkäreiden paskanjauhamistaidosta ja empatiakyvyn puutteesta.

Kerran jo olin sormi näppäimellä 'Poista blogi'. Mutta sitten muistin taas vanhan sanonnan: Ken paskan taakseen tai unholaan jättää, hän sen edestään eri muodossa löytää. Vedin etarin pois liipasimelta, ja blogimme sai jatkaa elämäänsä. Onhas tällä parhaimmillaan n. 150 päivittäistä lukijaa, joten ei viitsi tappaa hyvää ajanviettopaikkaa.

Tällä blogilla on iso merkitys. Kolme tuttuani on kovasti kiitellyt, kuinka muistutan heitä jatkuvasti siitä, että heidän arkiset ongelmansa, kuten vauvan vaatteisiin pukeminen, auton kylmäkäynnistys ja liian täysi ruuhkabussi Hervantaan, ovatkin aika mitättömiä huolia.Ironista - ystäväni hyötyvät siitä, että minä olen sairas. No, niin mäkin hyödyn vielä joskus, jos tervehdyn. Ei paljon paskaakaan nimittäin sitten heilauta pikkuiset kesäsateet, kettuilevat mummtt uimahallissa tai alennusmyyntien missaaminen.

Ei se kaunis ole (Tahdonvoimaa)

Mutta kyllä se suht suoraksi menee. Ja kinnaa C7:sta. Mystistä. Ja hirveet kuopatkin tullut polven ulkosyrjille. Ihan uutta. Kai mä hiljalleen kuolen kokonaan, kun oireet vaan muuttuu erikoisimmiksi. Joku päivä kun herää, ei pystykään hengittämään esimerkiksi? Ei voi tietää.

Jalka suoraksi! (Fedja)


















Jättiläisen jalka. Tätä suoremmaksi jalkaa ei saa, eikä enempää kohti kasvoja, kun on jalka "suorana". Jatkuvasti sama kiristys jaloissa, vaikka mitä tekis. Ja tulee niskan neuraalikudosärsytyksestä mitä suurimalla todennäköisyydellä. Koukkuun vatsan päälle kyllä saa hyvinkin. Se onkin parhaimpia jumppa-asentoja.

Samoja jumppia Tahdonvoimaa teen kuin ennen fysiatrilla käyntiä. Ei ole mennyt eteenpäin.

Ei jaksa kirjoittaa (Tahdonvoimaa)

Joten tänään ei tule paljon tekstiä.

Kuulin kaverin treenanneen lähes halvaantuneet sormet kuntoon skittaa soittamalla. Itse treenasin silmän ja käden yhteistyötä Guitar Herolla. Hätä keinot keksii... Luovuus on valttia kuntoutuksessa.

Adjö. :)

Testejä (Tahdonvoimaa)

http://books.google.fi/books?id=QGdunjle1csC&dq=neural+tissue+mobilisation&source=gbs_summary_s&cad=0

Oiskohan täs niitä ULNT yms. testejä? Saiskohan tota lainaksi jostain...

Ei sitten nukuta (Tahdonvoimaa)

Koska särkee otsaa, hampaita ja silmiä niin helvetisti. Vaihteeksi jotain uutta. Täähän on ihan kuin vanhan, kunnon 'tension neckin' aikoina eli v. 2003. Jumankeuta, jos joku voi mut tästä pelastaa, niin maksan sille vaikka miljoonia. En kerralla ehdotan fyssarille, et nyt otetaan tehokuuri hoitoja. Viikon välein, niinkuin alussa. Ei tämä muuten lähde pois ollenkaan. Se vaan menee hetkeks pinnan alle, mutta sitten rysäyttää uudestaan hirveet säryt ja jumituksen päähän pienestäkin rasituksesta. No kato, vittu maataan taas huominen, kun on makaan alettu. Onneksi iskä lupas aamulla aikaisin herätessään perua hammaslekurin. Ei ole mitään asiaa sinne ennen seuraavaa fyssaria. Tänään aamulla vaikutti hyvältä, muttei enää. Jaahas, ja rankakin on kivikova. Miksi lie. Ehkä se menee ohi taas yhtä mystisesti kuin toissapäivänäkin. Juuh, jaah, niin, puuh. Kuinka tätä kärsimystä vielä jaksais?

Ja ettei unohdu (Tahdonvoimaa)

Niin pistetään nyt tännekin, ettei unohdu. Tänään alkoi kipuilla vasen polvi, oikea peukalo ja posketkin heloittaa. Enkä ees maksanut DiDen palveluksista. ;) Mikään osa ei ole turvassa, kun kyse on niskavammassa. Myös nuppisärky on siirtynyt takaraivolta otsaan. Tiedä sit, onko hyvä vai huono. Samoin pieni takaraivohermo oikeelta on pinteessä. Sattuu niin vietävästi sen hermotusalueelle. Että hyvin menee.

keskiviikko 4. helmikuuta 2009

Pää putoaa koska se putoaa (Tahdonvoimaa)

Jotain se ft selitti, että se käytännössä keikkuu atlaksen/aksiksen nivelillä koko viisikiloinen polla, ja tosiaan nivelsiteet, jänteet, rustot yms. sidekudos sekä tietty syvät lihakset antaa tuen. Nivelsiteet venähti, lihakset revähti ja sidekudos paukkui pahki. Kenties hermojuuret hajos niin paljon, että lihakset surkastuu. Ei sitä tiedä.

Ei olla tukea, sanois turkkilainen kebab-paikan pitäjä, ja nivel ei jaksa kannattaa. Sitä ft sanoi, että voi olla, että menee 1,5-2 vuotta, ennen kuin syvät lihakset on niin hyvässä kondiksessa, että tuki riittää. Ja kuulemma sidekudoksen muoutumisessa menee saman verran. Just... Ja jokainen maattu pvä vie paranemista taaksepäin. Hienoa. Eli en parane ikinä.

Ei mulla arpee missään näkynyt. Ei kyllä tunnukaan käteen. Eli ei siellä sitä merkittävästi ole, muulla kuin lihaskalvojen/lihasten tasolla. Mutta eipä sitä paljon tartte ollakaan, että hermot kuormittuu. Mutta ei sitä kuulemma pitäis olla haittaavasti, kun ei revennyt mikään, mutta sidekudoskalvoon ja lihaksiin sitä kuitenkin jokaisen venytyksen myötä syntyy vähäten sanoi ft. Että ota nyt tosta selvää sit.

Mä en muista kyllä yhtään, kuka ja miksi oli arpee leikkaillut pois ja millä tuloksilla. Tais olla niin, että jos kaularanka tuetaan tms. leikkausta suoritetaan, niin sit lekuri voi nappaa samalla pois jotain, mutta muuten kai hoidetaan ulkoisesti, jos vaan mahdollista. Näin mä joskus muistan jutelleeni! Eli kukaan tuskin suostuu pelkästään arpikudosta leikkaan pois, kun tilalle voi tulla vaan lissää samaa paskaa. Että se siitä. ;) Mutta ehkä poikkeukset on poikkeuksia sitten!? Ota nyt noista selvää.

Onko Fedja sun olos parempi sen CST:n myötä, jos pystyis treeniäkin vähän tekeen! Sehän ois huippuhienoo, jos näin on. :) Hyvät yöt!

Miksi pää putoaa ja on outo (Fedja)

Se tuossa joku päivä mietitytti, että miksi se pää putoaa selkärankaan. Sillee niinku tarkasti. Vaikka lihakset ei riitä tukemaan, niin onhan siellä aika paljon tuota ligamenttirakennetta ympäri ämpäri ja pitkin poikin.

Täällä tuo pää on kanssa outo ja tulee nyt kaikenlaisia reaktioita. Välillä oksettaa, välillä koko kroppa menee heikoksi. Eilen pysty tekemään lihasharjoitteita. Illalla sitten sain raksuteltua kunnolla tuota kalvostoa auki. Kuulu kyllä melko outoa ääntä niskasta, hui. Yhden kerran säikähdin ihan kokonaan, kun ei tiennyt, että mistä se outo narina oikein tuli. Aivan kuin kaksi 10x10cm tasoa kumipinnalla hiissais toisiaan vasten. Aamulla lihakset meni hapoille kun kävin kyykyssä. Nyt taas illalla pystyi jumppaamaan.

Pää on kamala.

Onkos joltakin fysiatrin potilaalta leikattu sitä arpikudosta menestyksellä? Täällä on kanssa alkanut miettiin sellaista vaihtoehtoa. Tosissaan ei vielä. Näkyykö sulla arpikudos magneetissa TV?

Hikiä alkaa pukkaan. Äkkiä pois koneelta.

Taitaa jäädä... (Tahdonvoimaa)

Hammaslekurit käymättä. Sen verran toi altaalle meno veti nupin jumiin, että ei saa suuta nimittäin auki. Aika paha juttu kyllä. Allas helpottaa niskaan ja päähän, mutta sinne meneminen on sellainen rasitus, että tosiaan vaikutus on plus-miinus nolla.

No, ainakin mä tiedän nyt tarkkaan, missä on vika - se vitun autotöytäys oli liikaa yläniskalle. Pääoireet, kasvot ja korvat ei vaan toimi. Aivan selkeä peli. Tein jotain peruuttamatonta, kun tömäytin autoon. Vittu, saatana, perkele. Muu kroppa alkaa olla suht hyvin toipunut, mutta pää ei toimi. Ja se toimi täydellisesti marraskuuhun asti. Nyt taas tunto keikkuilee ja välillä oon varma, että kasvot tai pää halvaantuu. Ihan hirveetä. No, iteppähän aiheutin. Fyssari lupas funtsia, että mitä me tehdään, kun noi hermot on noin pinteessä. Ääritapauksessa neurokirurgi voi kuulemma ne vapauttaa, eli poistaa jotain arpea yms. ratkaisuja, mutta en mä nyt mihkään leikkaukseen haluais. Että täytyy vaan yrittää pään ulkoisin keinoin ensin.

Mutta missäs se nainen on? (Tahdonvoimaa)

Kyllä siellä altaalla joku oli käynyt! Kuulemma 30 minuuttia oli polkenut. Eikä hermostokaan separoinut. Ja auttoi niska- ja pää jumitukseenkin. Se on pakko vaan alkaa uskoa, että niska se on, joka ei kestä, hermosto toipuu sätkyistä jo suht hyvin.

No, kestäispä huomenna vielä 15 minuuttia, kun on se pirun hammashygienisti. Oli niin kiva nainen, kun soittelin! Sanoin heti puhelimessa, että mä sit tuun, istun tuoliin, olen max. 10 min, maksan ja häippäsen. Ei pysty muuhun. Hän sanoi, että joo sun ehdoilla, senkun vaikka seisot sen 10 minuuttia. Oli kovin ymmärtäväinen, harvinaista.

Kysyi muuten, vihlooko mun sitä itse hammasta? Pahan pisti. Mullahan vihloo kaikkia hampaita. ;) Mutta tuleeko se hampaista vai niskasta? Sitähän ei tiedä kukaan. Rupattelin puhelimessa 15 minuuttia ja totesin ikenen kunnostuksen sen arvoiseksi, että makaan torstain ja perjantain. Ja onneksi offiisikin on tossa 600 metrin päässä. Eli autolla räheesti oven eteen.

Kerrotaan nyt Google-hittien vuoksi, että tämä hyvän (puhelin)palvelun paikka oli siis Tammelan hammas, Tammelan puistokadulla. ;) Jossei huomenna kuulu meitsistä, oon kuollut tuoliin.

Ps. DD: jos mun ennuste oli se 1 vuosi, niin kesä on hyvä tavoite. Eikös ole niin, että lekurin ennusteen voi vähintään tuplata? Et toi on hyvä tavoite. :)

Final countdown (Tahdonvoimaa)

Nyt se on alkanut. Viimeinen 6 kuukauden rutistus kohti terveyttä. Jollen heinäkuussa ole kunnossa, niin täytyy miettiä Ratinansuvannon korvaava mesta. Aika kova motivaatio on koittaa kuntoutua, kun muistaa toisen vaihtoehdon.

Tämä on kuin pokerin tuplaus - kaksi vaihtoehtoa. Toisella häviää kaikki, toisella voittaa. Odotan jännityksellä, tai oikeastaan kauhulla, kesää. Hyvät yöt itse kullekin!

tiistai 3. helmikuuta 2009

Niskan syvät lihakset (Tahdonvoimaa)

Ole hyvä Fedja, tossa virtuaaliset syvikset sivulla 22.
Kuulemma Posti ei kuljeta elävää lihaa, joten joutuu tyytymään virtuaaliseen vaihtoehtoon. ;) Mutta leikkaat vaan ton kuvan irtii ja asetat oikeelle kohdalle. Jos on jotain ongelmaa esim. verisuonten tai sidekudoksen kanssa, niin soittele. ;)

http://www.kampus.uku.fi/gradut/2008/6676.pdf

No niin (Tahdonvoimaa)

Ihan kuten eilen sanoin: hermosto sekosi tänään. Pikku hiljaa lähti oikeelta puolelta eilen illalla jumitus hiipimään alaspäin ja täs ollaan! Iloisesti putoaa maan läpi, pää on aivan jumissa ja kattelen tässä tutusti kattoa. Vetää aika hiljaiseksi. Pieni toivon kipinä, joka mulla oli, hävis taas. Voi hyvä luoja, näinkö mun elämäni siis todella on tässä? Ei voi olla totta...

Jotain on rikki, pahasti, todennäköisesti yläniskasta/päästä. Viikon on hyvä olo ja se on siinä. Sitten tapahtuu jotain, mitä lie, ja homma hajoaa käsiin. Mietinpä vaan kovasti, että mitähän tuolla on hajalla? Onko se päässä vai niskassa? Onko se hermojuuret, vai selkäydinkalvot? Vai jotkut tukirakenteet? Ois kyllä kiva tietää, mikä koko paskan aiheuttaa. Vaan kun sitä ei tiedä kukaan. Pakko hyväksyä ajatus, että maailmassa todella on mysteerisairauksia ja -vammoja. Mutta joku diagnoosi pitäis tulevaisuudessa saada, että pääsisi joidenkin tukien piiriin, kun haave työelämästä lipuu kauemmas ja kauemmas.

Mutta onneksi olen jo tottunut tähän kuvioon, niin en osaa masentua. Surullinen kyllä olen. Todella. Mulla oli niin paljon asioita, jotka olisin halunnut tehdä. Edes muutaman niistä. Ei auta valittaa, kun ei se sillä parane.

Huomenna meen altaalle joka tapauksessa oli olo millainen vaan. Kuten sanottu, eipä tämä pahemmaksikaan voi mennä.

Jos ois terve (Tahdonvoimaa)

Lähtisin nyt jäälle käveleen ja tai muuten vaan möllötteleen ulos. On nimittäin todella kaunis ilma! Vaan kun en ole, niin voi tuonkin haaveen unohtaa.

Silmistä ja silmien vierestä (Tahdonvoimaa )

Voikohan pää painua niin paljon kaularankaan, että sokeutuu, kun silmähermot jää pinteeseen? Tai kuolee, niinkuin reumaatikot? Voi kauheeta!

Mullekin tulee silmäoireet silloin, kun niska väsähtää tai oon rasittanut itteeni niin paljon, että tipun muutenkin maasta läpi, koska pää on painunut rankaan. Kysyin muuten fyssarilta, miten nuppi edelleen voi painua rankaan. Ft selitti, että kun hermot on pinteessä, niin lihasvoima katoaa helpommin. Eiks toi ole huolestuttavaa? Ja siihen kun lisää sen, että tukirakenteet ei riitä, eli lihakset ja sidekudoskalvot siis, niin voi kuulemma painua vielä pitkään...

Noi mun silmäturvotukset sun muut jutut selittyisikin sillä, että pää on tosiaan painunut kaularankaan, ja näköhermot on pinteessä. Luisessa silmäkuopassa kun ei ole yhtään ylimääräistä tilaa turvonneille silmälihaksille.

Lukaisin huvikseni näistä silmä- yms. ongelmista lisää ja vastaan tuli mm. seuraavaa:
Silmän lihakset voi painaa näköhermoa (syystä tai toisesta eli esim. pää painuu kaularankaan tai hermot hepaa niin, että silmälihakset kramppaa). Tällöin silmien normaalisti taaksepäin suuntautunut nestekierto häiriintyy ja aiheuttaa mm. luomien turvotusta, utua, katseen kohdistusongelmia, valonarkuutta jne. Kun homman päästää liian pitkälle, syntyy lopulta todellinen tilaongelma, minkä takia silmät saattaa jopa pullistua ulospäin. Pahimmissa tapauksissa ilmestyy myös kaksoiskuvia, katseenkohdistusongelmia ja tilapäistä sokeutta. Noita ensimmäisiä on raportoitu monesti niskaongelmaisilla. Ihan loogista siis. Toi selittää monen niskaongelmaisen, (etenkin retkahdusvammapotilaan) silmävaivat - mekaaninen puristus joko arpikudoksen tai tuen puuttumisen takia. Voi kaamea. Nyt mun täytyy maata huominen päivä, että pää nousee rangasta enkä sokeudu tai kuole. Ja pitää kauluria.

Nyt mä meen oikeesti nukkumaan! ;)

maanantai 2. helmikuuta 2009

Siis häh? (Tahdonvoimaa)

Eikö muka vintillä rymistelykään lyö päätä jumiin? Hmm. Voiko allas todella olla noin tehokas? Kun lähdin sinne, niin takaraivossa oli sementtilevy. Kun tulin himbeen, tsadaa, levy oli hävinnyt. Alkaakohan hermot antaa periksi hiljalleen? Lihaksetko siellä enää kinnaa? Ei tajuu.

Yläniska ja korvien kohta vielä vittuilee hermotasolla, mutta jopa C6, vai oliko se C7 (en minä ees muista) on ollut parempi allasjumpan myötä. Perkele. Pistänpäs huomenna lisää uhmaa kehiin, kaulurin kaulaan ja menen jortaaniin. Katsotaan, kauan kestää hermosto tiksaamatta.

Oon keksinyt, että kun oon vedessä suuta myötän, eli hengittän nenällä, niin veden tuki tulee korvien tasolle asti. Jos oikein haluis viedä ton tekniikan pitkälle, niin ottais snorkkelin, lasit ja nenäklipsin, ja menis kokonaan veden alle. Sitten ois tukea yläniskallekin. ;)

Koomisen näköstähän toi on, tiedän. Nauran ittelleni, vaikken ees ole nähnyt asentoani ulkopuolisen silmin. Mutta voin kuvitella. Ton kokovartaloupotuksen lisäksi tyyliin kuuluu vetää jalat koukkuun, ettei ne osu matalassa altaalla pohjaan, ja polkee siinä.

On muuten tehokasta. Joutuu jännittään koko ajan vatsalihaksia ja lantiota. Toi on vähän all-in-one -versio. Vaatii harjoitusta, että osaa tehdä sen rentona, eikä hirveellä puristuksella.

Mutta on siitä jotain hyötyä siis! Paitsi, että nuppi on parempi, niin ekaa kertaa 14-vuotiaan jälkeen näkyy vatsa- ja kylkilihakset ja vyötäröltä ja perseestä (siis lantiolta) on lähtenyt 12 cm:a vuodessa. Vielä kun pääsis näytteleen kroppaansa biitsille joskus. ;) Huono puoli on se, että myös tisseistä on lähtenyt 5 cm:ä, kun on laihtunut.

Kävin just mallitoimiston sivuilla tsekkaamassa mun mitat (89-60-92, ylhäältä alas) ja totesin, etten ole ollut oikeesti noissa mitoissa sen jlk, kun menin toimistolle eli v. 97. ;) Siellä mä superiloisena lähes solmussa postailin Me Naiset -lehden kannessa, Annan editorialeissa ja muutamissa half-naked -kuvissa, joten pistinkin nopeesti netin kiinni, ettei tullut paha mieli.

Mut fyssari on LUVANNUT (eli sen pitää siis toteutua, tai siellä Ratinansuvannossa on mun lisäksi muitakin;), että pystyn vielä tekeen kuvauksia, kunhan en hengaile noissa solmuissa tuhansia sekunteja. Ja ei ole pyörösalamaa, joka on näkynyt silmissäni ennenkin 3 pvää. ;) Niin, eikä tuulikonetta, hyppyjä, hirveitä piikkikorkoja, sporttijuttuja yms. Mitä jääpi jäljelle?

No, ainakin luonnonvalossa lämpimissä oloissa otetuissa beauty-lähiksissä pystyy oleen - hetken. Voi olla, että tyttö vaihtaa ammattia... Totakin! ;) Siistii, kolme menetettyä työtä. Siitähän pitäis saada kolminkertainen sairaspväraha. Måste ringa till Kela!

Paska maanantai (Tahdonvoimaa)

Teemaan sopivasti:
http://www.youtube.com/watch?v=ARapaJkS_Bg
http://www.semmarit.fi/julkaisut/cd/sampo-texas/paska-maanantai/

Jyskyttää ja heitättää (Fedja)

Piä kippeä. Muutaman päivän yritti tehdä tuloa ja lopulta tänään saavutti päämäärän. Kun pikkuisen liikkuu, niin alkaa jyskyttään yläkerrassa. Tai jos nauraa. Tai jos tekee rengille voileipiä ja teetä, kun hän kirjoittaa retkahdusvammaisesta tapausselostusta. Mitäs sanotte eväistä. Uotilan ruislimppua, jonka päälle kotitekoista poronlihapullaa siivuina ja tomaattia. Tämä renki on vähän epäluuloinen ja valikoiva ruoan suhteen, niin nyt en sekoitellut mitään aineksia, vaan kaikki tuli erillisinä versioina, jotta renki saa valita mitä epäluulossaan suuhun pistää. Jotain testiä piti tehdä ja laitoin sitten tavallisen mustan teen sijaan vihreetä Lime-teetä. Sai kehut. Se on paljon ennakkoluuloiselta.

Lopulta jyskytys yltyi niin pahaksi, että pakko oli mennä hakemaan yksi SomadrilComp. Nyt mukavasti alkoi väsyttämään ja heittämään. Jyskytyskin on laantunut. Polvet ja lantio antavat periksi. Polvien kannattamattomuutta oli tosin jossain määrin jo muutaman päivän ajan etukäteen. Tää jyskytys tulee, kun kalvosto on vähän löysemmällä ja pahassa saumassa liikaa rasitusta.

Tänään kävin CST:ssä. Hoitoon meno oli hankala, kun ei jaksanut seista ja istuminen ei tahtonut linkassa onnistua ollenkaan. Hoidosta ei oikein suurta vaikutusta. Toisaalta eka kertaa hoito teki kipeää. Kun korvan kautta käsitteli, niin vasempaan korvaan tuli tuikekipua. Oikean korvan sisällä kun on sormi ja painaa siitä hiukkasen alaspäin, niin tuli kuristusta. Hoito ei jälkeenpäin tuntunut oikein miltään. Saattoihan se vaikuttaa tosin. Nyt olisi saanut olla herkkänäppisempi hoitaja. Tämän päiväinen oli liian kiireinen ja hätäinen. Tänään olisi pitänyt olla erityisen herkkä sormikuuntelija. Kyllä houkuttelee vielä Tampereen expertti tulla joskus testaaman.

Täällä pahimmasta uhmasta on selvitty. Tuli muuta ajateltavaa. On pitänyt selvitä päivittäisistä toiminnoista ja sosiaalista tilanteista, niin ei ole jaksanut sen päälle olla vihainen. Päähän ei mahdu kovin monta tunnetta yhtä aikaa :>. Jos pitää keskittyä siihen, että miten jaksaa seuraavan operaation, niin ei ehdi miettiä omaa tilaansa.

Terveiset Tahdonvoimalle. Kännyssä pitäisi olla tällä hetkellä oikeat asetukset, mutta ei suostu toimimaan, ei hakemaan eikä lähettämään sähköpostia. En tiiä sitten, onko GPRS "tie" tässä niin huono, ettei saa dataa siirrettyä tarpeeksi vai onko syy jossain muussa. Gmail-sovellusta Mobiilille kokeilin eilen. Latasin netistä gmailin sivuilta. Pelitti siihen asti hyvin, että sain mailit puhelimeen. Lähetys ei onnistu ollenkaan.

Nyt vaakatasoon. Macht Es Spass!

Kuva-arvoitus (Tahdonvoimaa)

Mitä ihmettä kuvassa tapahtuu? Ketä kuvassa on?

Oikein arvannut pääsee avustajaksi 'Tahdonvoimaa beats Susanna Spears' -videon tekoon.

Vaihtoehtoisesti voit valita kiitokseksi Niskan syvät lihakset - mustavalkotulosteen postitettuna himaasi vastaanottajan laskun. (Syytä Kelaa!)

Omaperäisin veikkaus palkitaan erityismaininnalla kommenteissa. Lisäksi hän saa sähköpostin, jossa on Niskavammafoorumille suora linkki.

Onnea etukäteen arvaajille!

sunnuntai 1. helmikuuta 2009

Dr. Upledgerin haastattelu yöpalaksi (Tahdonvoi maa)

Erittäin mielenkiintoinen artikkeli Dr. Upledgeristä. Jutussa hän käsittelee mm. synnytysvaikeuksien aiheuttamia traumoja vastasyntyneillä sekä kertoo kokemuksiaan mm. ADHD:n ja autismin hoidosta craniosacraaliterapialla. Sama linkki löytyy myös niskavammafoorumilta. Kannattaa lukea! Upledgerin ajatuksessa antaa muutama craniosacraalihoito kaikille vastasyntyneille on kyllä perää. Onhan se aikamoinen shokki lapselle, kun sieltä kohdun lilluvista aalloista keikahtaa yhtäkkiä maailmaan, etenkin jos kyseessä on hätäsektio tai ns. imukuppiavusteinen synnytys. Ihan fiksuja ajatuksia.

http://www.latitudes.org/articles/cranio_upledger_ld.html

Kato siistii (Tahdonvoimaa)

Koko oikean puolen lihakset sekosi. Takaraivonlihaksesta tuli ISO möntti, hienon näköinen muuten, korvan taakse kiinnittyvät (sternot yms.) turpos tuplakokoisiksi ja niskan syvät lihakset kanittaa pahemman kerran muuten vaan niin, ettei nuppi käänny mihkään. Samoin leuan alta on niin helvetin kipee. Korvat lukossa ja huutaa niin maan pirusti. No, ainakin vammakohta alkaa olla selvä: korvien tasolla. Ihme, että yläniska ei ole vielä kilahtanut. Kyllä se merkkejä on antanut, (tänään vajosin taas maan läpi koko päivän, whick is nice) mutta vedin kaulurin ylle, niin vielä kestää 1,5 viikkoa. Joohas, pliis... Nuppi on välillä normaali ja välillä kivikova. Ei tajuu, ei tajuu.

Tutkin tänään lämpimikseni mm. aivohermot ja pään sidekudokset ja totesin, että aikas ikävää jälkeä whiplash-tyyppinen vamma kyllä saa aikaan. Ihan näin maalaisjärjellä pähkäiltynä koko voima tulee just tohon pään/niskan yhdistävälle/tukevalle kalvolle ja kaikki mahdollinen ja mahdotonkin paikka venyy ja paukkuu. Auts! Melkein oksensin, kun katoin, mitä kaikkia rakenteita tossa niskassa/päässä on, ja mietin, että mitä niille on käynyt. Erityisen pahalta näytti just se Nuchae line -kohta, mihin kaikki kalvot ja myös päätä tukevat lihakset kiinnittyy. Sehän siinä paskoontuu oikein kunnolla, kun nuppi taipuu taakse. Samoin yläniskan anatomian tarkastelu sai yrjöt kurkkuun. Voin vain kuvitella. Taidanpas mennä heittään laatat.

Miten ihmeessä se 90 prossaa potilaista voi parantua tosta 4-6 viikossa? Taatusti tutkimusvirhe. Tai sit niiltä todella vaan vähän venähtää lihakset. Ei sitä sais ees nimittää retkahdusvammaksi, jos seuraukset on lievät. Se olisi vaan kaularangan venähdys 13.4. Toisaalta, niinhän munkin diagnoosi on. What the...

Nyt mä hyydyn. Vedin taas 4 Triptyliä, 4 Buranaa, Voltarenia (siis ulkoisesti) ja jäätä, kun kaula/niska sitten tiksas tosta C2-3-kohdalta.

Kärsi, kärsi, kirkkaimman kruunun saat. Ja niin hän kärsii!

Ja huomenna jos henki pihisee - ALTAALLE. Jumpataan nyt sitten, kun on käsketty.

Nothing to say (Tahdonvoimaa)

Ei ole mitään sanottavaa, niin huonosti menee. Alkaa hiljalleen konkretisoitua kaikki se, minkä on menettänyt ja mitä ei pysty tekemään. Miehen vanhemmat piipahti kylässä pesten ja imuroiden kämpän. Oli taas ukkeli lipsunut hommastaan.

Niska ja nuppikin ovat edelleen helvetin jumissa, niinkuin on ollut marraskuusta asti. Ihan kuin sementtiä takaraivo. Sattuu helvetisti. Huomenna varaan ajan lekurille, niin laitetaan kortisonia lisää. Ja altaalle on pakko päästä, liike auttaa tohon niskaan. Ainoa ongelma on se, että altaalle mennessä niska vaan kilahtaa lisää, niin vaikutus on plus-miinus nolla. Vitusta koko elämä.