lauantai 2. toukokuuta 2009

Jeps kukkuu (TV)

Kai tämä sit on käänne parempaan, kun oon nyt 2 viikkoa hillunut jalkeilla, eikä hermosto ole seonnut. Arskaakin tuli palvottua koko vappu. Nyt alkaa vähän keli muuttua pilviseksi, mutta niin saakin, kun vappu on ohi.

Niska on kyllä väsähtänyt ja jumissa mutta ei ihme tällä puuhaamiselle. Pääasia, ettei jumitus ole levinnyt koko kroppaan, vaan pysynyt yläniskassa + C7:ssa. Ja mikä parasta, korvat ei ole mennyt lukkoon, eikä kasvot puutunut. Myöskään hönttiolo ei ole tullut päähän, vaikka olen ollut tosi paljon seisomassa ja istunut. :)

Viimeksi olen vissiin marraskuussa ennen autotäräystä puuhastellut näin paljon. No, jos pääsen keskiviikkona vaan fyssarille asti, niin avot.

Ja kohtahan pääsee aloittamaan vesipolkukauden, niin saa nivelsiteet kyytiä. Otan tavoitteeksi käydä polkemassa 4 kertaa viikossa.

perjantai 1. toukokuuta 2009

Miellyttävää vappupäivää (TV)

Näin tyylikkäänä himbessä. ;) Heitin muuten tänään talviturkin... Ei pystynyt vielä polkeen, kun oli niin kylmää mutta kävin kastautumassa. Nässy ja Pyhis Treella on vähän turhan isoja ja kylmiä mutta pienemmissä lammikoissa, kuten Mertsissä, voi jo meuhkata.

Kuin kotonaan (TV)

Lähdin sitten ystävälle yöksi! Ajoin uuden auton tallista, missä en ollut käynyt ees aiemmin. Taistelin aikani säätimien ja penkkien kanssa. ;) Puhuin puhelimessa, kun ajoin ja yhtäkkiä olin kaverilla! Sitten kävelin raput kolmanteen kerrokseen reppu selässä ja tyyny kainalossa. Ja täällä ollaan! :) Huomenna rankaisee vieläkin enemmän.

Tuttu talo, olen asunut ennen samassa buildingissä. Mukavaa vaihtelua olla täällä. Frendi lähti baariin, mä jäin nukkumaan. Aamulla sit se haisee viinalle, mä lääkkeille. ;) Ou jeah!

torstai 30. huhtikuuta 2009

Värikästä vappua (TV)

Täytyyhän sitä jotenkin vapputunnelmaan virittäytyä. Tässä mun viritykseni paidasta, jota en ole koskaan käyttänyt. Siistiä viettää vappu kokokaularankakrampissa. Loppui vaan voimat rangasta ja tuli tosiaan täystiltti. Nyt on pari päivää maattu, ehkä huomenna kykenee liikkumaa.

Hauskaa vappua niille, jotka sitä voi juhlia! :)

Toisenlainen vappu (TV)

Kai tämä nyt sitten on parempi vappu kuin edellinen? Silloin oli hirvee hedari ja paha olo ja sattui koko kroppaan. Nyt sentään istun jumiutuneella niskalla korjaten villapaitoja. Antaa muiden bilettää, mulla on apajaa näissä kyllä. Kaikki revennyt jostain ja ei ole voinut pitää. ;)

Karvasta on (TV)

Niin karvasta on taas, ettei pysty sanoin kuvaamaan. Jumitus humpsahti päähän. Ihan samanlailla kuin ennenkin. Oon onnistunut tammikuun jälkeen välttelemään tätä ja nyt se sit kävi. Enkö mä koskaan pääse täältä kuilusta ylös?! Eikö ikinä tule kiitosta tälle loputtomalle duunille, jota oon kiltisti ja tunnollisesti tehnyt? Eikö ees yksi kolmeviikkoinen voisi mennä niin, että niska kestäis?

Se on toi kävely. Tai sit se tulee tuolta hartsuista taas, kun nostelin noita vaatteita.

PERKELE.

Joku vaan antaa periksi korvien kohdalta ja that's it, taas tiputaan joka askeleella. Mutta mikä vittu siellä ei kestä?! Instabiliteettia ei ole. On vaan kuulemma huonot lihakset ja löysät nivelsiteet. Juu, niin tuntuu olevan... Paskan myivät. Arvoton romukasa koko kroppa. Mä kieltäydyn jäämästä tällaiseksi. Ei vaan käy.

Voi itku (TV)

Tämähän on ihan karseeta. Tuo vauva naapurissa on taas itkenyt putkeen kohta kaksi tuntia. Mä mietin, että onkohan siellä ketään muita kotona, täytyiskö käydä soittaa ovaria vai pitäiskö tässä kutsua joku sossu kohta paikalle. Toi alkaa olla nyt jokapäiväistä.

Viime vappunahan se mies hakkas rouvan. Eilenkin se oli jo tuhannen päissään, koska lauleskeli ja huuteli kämpillä yksinään. Nyt mietin, että onkohan se sammunut sinne ja vauva itkee nyt yksin? Toi on jotain niin karseeta. Tulee niin mieleen se yksi Irinan biisi, jossa hän kanniskelee lasta yksinhuoltajaäitiä ympäri asuntoa... En muista nimeä.

Ei silmällistäkään (TV)

Ei pienintäkään silmällistä unta ole saanut. Niin jumissa on taas pää. Ranka tilttas ihan täysin ja silloin, kun se on jumissa, nukkuminen on pelkkä haave. Huomenna on taas KP eli kustaan pulloon -päivä. Eli päätä ei voi nostaa muuten kuin vessassa käydäkseen, eikä oikeesti vois sitäkään varten. Tästä onkin aikaa, kun ranka ollut tällaisessa jamassa. Onneksi. Kumma juttu, että edelleen rasittuessaan heittää nämä samat oireet päälle.

Tai hei, itse asiassa, eihän mulla korvat ole lukossa, eikä kasvotkaan puutunut! Jipii!

Niinhän siinä kävi (TV)

Että tutusti taas kirras takaraivon tiskirätiksi ja hartsut tilttas. Epäreilua. Ei kestä, niin ei kestä. Kesti toki PALJON enemmän kuin aiemmin. Nyt sit vaan täytyy vältellä ajamasta nuppia niin jumiin, ettei se aukeais seuraavassa hoidossa. On nimittäin vittumainen muuttoviikko muuten.

VV:kin on tulossa. Vappu Vaakatasossa. No, jos nyt on ees hyvä keli, niin vois nauttia arskasta. Sit jos vaan sataa, en ala mitään. Kuinkakohan kauan sitä saa tätä rankaa hinkata, että se joskus kestää normaalielämää? Kauan.

No, nyt meni jo aika hyvin viime viikko, vaikka triplasin rasituksen. Kävelyt oli virhe. Vasta toissapäivänä alkoi painua ranka kasaan ja lopulta pintalihakset krampata. Se on merkki siitä, että syvät on ylikuormittunut. Mutta enhän mä niitä signaaleja taas kuunnellut, ja nyt ollaankin ihan tööt.

Harmi, ettei pysty tekeen koukistajiakaan, ne ois niin tärkeät. Mutta sternot on kasa kiveä, niin milläs teet. No, limellä kun hinkkaa vaakatasosta, sekin on puoli voittoa. :) Kattellaan, jos tämä tästä vielä elpyis, kun otan huomisenkin iisisti. En tosin ollut tänäänkään rauhassa, vaan pakkailin kamiksia ja ihan vähän nostelinkin niitä. Virhe. Samoin henkinen kuormitus on ollut huipussaan näiden kotiasioiden kanssa. Ne kun on tupannut meneen päin persettä jo hyvän aikaa.

Mä en kyllä käsitä, miten kukaan voi tästä vammasta parantua ilman osaavaa fysioterapeuttia? Kun välillä tuntuu, että sekään ei riitä. Kun nyt pääsis polkemaan vettä...

Näen jo kauhuskenaariossani, kuinka en pysty käveleen uudelta kämpältä biitsille 150 metriä ja jätän siksi menemättä sinne. ;) Se ois jo ironista. Hyvä puoli on muuten se, että kun rantsuun pääsee, voi polkea tunnin ja ottaa arskaa toisen tunnin, niin että niska ehtii palautua kävelyrasituksesta. Viime kesänä en pystynyt makaan ees ulkona/rannalla, vaikka kuinka yritin.

keskiviikko 29. huhtikuuta 2009

Mun rakas (TV)

Kyllä niin kaunis vaan on ... Nyyh ... No, onneksi veli huolsi sen puhtaaksi.
Lady White Baby Bitch saa arvoistansa kohtelua.

Bye bye (TV)

Siinä ois vajaa 1/3 omistamistani piikkikorkopopoista, joita ei tuu enää käytettyä. Ens viikolla on kaverikirppari. Sit lähtee. ;) Optimismin hengessä säästän vielä kaikki laakeakorkoiset ja matalat korkkarit.

Tein ne (TV)

Vihdoinkin! Sain meitin web-tekstit stilisoitua. Vielä muutama juttu tosin jäi... ;)
Mut melkein valmiit! Olinkin oottanut draivia 2 kuukautta ja nyt se tuli... Saas nähdä, mitä niska sanoo huomenna.

Erä- ja otteluvoitto (TV)

Krupsin kahvinkeitin on kettuillut nyt 11 kuukautta. Meillä on ollut todellinen henkien taisto sen kanssa. Kun suodatinkotelo täyttyy, kone pomppasee sen auki, ja kaffeet tippuu pitkin pöytää/lattiaa. Oon teipannut, sitonut silkkinarulla, kiinnittänyt kumpparilla + hiuslenkillä, yrittänyt kiristää jousta yms., mutta aina se pomppaa auki.

Tänään loppui kärsivällisyys ja soitin Giganttiin asiakaspalvelija-Janille. Kuinka ollakkaan, 2 vuoden takuu, ei kiirettä. Lisence to wait more. ;) No, sitten aloin etsiin kuittia. Ei löytynyt. Tietenkään. Minä optimisti. Näillä silmillä ei löydä mitään, kun ei nyt jaksa ihan tosissaan kollata.

Soitin uudestaan aspaan kysyäkseni voiko masiinan tuoda ilman kuitti, kun sieltä koneelta ne kuitit löytyy kuitenkin. Nyt vastasi Risto: 'Tuo vaan, kunhan tuot ennen 17.5.09, jolloin takuu loppuu'.

Hmm. Mun matikka-aivolohko laski, että takuuta ois sit yksi vuosi. Risto vahvisti mun matikkapään tuloksen. No, ens hoidon kunniaksi meen viemään romun Giganttiin. 11 kuukautta olen kuivannut lattian ja pöydän jokaisen kahvinkeiton jälkeen.

Outoa, olen todistetusti ollut vielä 17.5.08 täysin autoilukuntoinen, jaloillani ja käynyt shoppailemassa kaukana himasta Lielahden Gigantissa. Samalla reissulla ostin myös parit tennarit sekä suoristusraudan. Eri outoa.

Hahaa, tänään tiputin lehtimyyjän nro 32. Tallennan huvikseni kaikkien myyjäfirmojen numerot puhelimeen nimellä 'Älä vastaa 1, 2, 3 ... n'. Nyt mennään 32:ssa. ;) Ja kyllä, mulla on suoramarkkinointikielto.

Tämän päivän myyjä veti 40 sekunnin megaspiikin suoraan paperista. Kuuntelin hiljaa, keskeyttämättä ja kun hän lopetti, pidin 2 sekunnin tauon ja kysyin:
'Jatkako vielä siitä toisen sivun yläreunasta niitä lisäperusteita? Hyvin sä vedät, mutta tiiäkkö, toi oli niin teennäisen kuulosta, että jos haluat tehdä kauppaa, sun kyllä pitää paljon vielä treenata. Mut älä luovuta. Aitouden voi oppia! Tiedän, ettei toi ole helppo duunia. Ja nyt just en kyllä osta mitään. Kiitos ja hei!'

Reppula totesi mulle:
'Mä oon tokaa päivää duunissa, niin tämä vähän hakee. Kiitos palautteesta, ei sitä muilta täällä saa. Täytyy sit vissiin treenaa. Mukavaa päivää!'.

Minä:
'Juu, eipä kestä! Hyvä, jos olin avuksi!'.

Sen pituinen se, sanoi John Holmes.

Kyl se (TV)

Pikkuiseen pakettiin se rullas kyllä hartiat ja korvat, muttei koko kroppaa. Tuli oikein lihakset kipeeksi, kun eilen niin huhki. No, se on terve merkki rasituksesta. On sinne rankaan sit jotain poweria tullut.

No, täytyy tämä päivä lööpailla, niin jaksaa sit taas vappuna nauttia auringosta. Uskaltaakohan sitä keittää kaffit, vai hyppääkö hirvee paine heti nenään? Kokeillaan.

tiistai 28. huhtikuuta 2009

Huokaus. (Lois Lane)

*huokaus* ... se on ollut lähipäivien yleisin reaktio, mitä musta on saanut irti. Mitään maailmoja kaatavaa ei ole oikeasti tapahtunut, mutta olo on ollut sellainen niinku olis. Tää on enempi nyt sitä kasautuneiden asioiden ahdistusta.

Selkä on ollut jo pitemmän aikaa ihan hyvä. Ainakin tämän blogin kirjoittajat, ehkä myös enemmistö lukijoista tietää, että näissä piireissä ihan hyvä on vielä kaukana terveestä, mutta kuitenkin... Ei nyt ainakaan sysipaska tai ees paska, vaan ihan hyvä. Sen kanssa siis pääosin pärjää. Kuntoutuminen ei tosin oo nyt hetkeen edennyt suuntaan eikä toiseen. Ei oo voimia. Kaikki energia on mennyt työ-, opiskelu- ja ihmissuhdesettien kanssa painimiseen. Se on ollut kuluttavaa ja nyt pitäisi keksiä mistä saisin voimia..

Noh, nyt on kuitenkin ollut nättiä keliä täällä Mansessa, niin on tullut oleiltua ulkosalla paljon. Kyllä mä sen tiedän, että vaikka tilanteet menis mihin, niin loppupeleissä viimestään aurinko ja lämpö auttaa jaksaan. Toivottavasti sitä laatua sitten kanssa tulee, muuten oon kusessa elokuulle asti. On kyllä tullut jo tsekkailtua suvantoa vähän sillä silmällä, nimittäin SuMu-silmällä. Koskas TV on ekat reenit? ;)

Viikon positiivinen asia: pääsen vihdoin starttaan skootterikauden!! Huomenna sit vielä uus eturengas, nykyinen ku on ihan tapposliksi.. on ollu tuuria matkassa, että ei oo vielä puhjennut se. Vielä pitäis pärjätä sen kanssa abt 20km. Vois varmaan tarkistaa ees paineet ennen lähtöö. Nyt on uus akkukin, niin pitäis hörähtää käyntiin myös sähköstartista.. Mmh. Tosin skootterit ja sähköstartit on kyllä aika lame. Tahtoo motskarin! Pitäis tosin varmaan ajella se korttikin siihen eka, jos meinaan leikkiä hengelläni. Ja hommata jostain rahaa korttiin ja pyörään. Joopa joo... Ostin muuten ajokauden ja henkilökohtaisen konkurssini kunniaksi nahkatakin! Sain alesta, kun myös kyseinen liike meni konkkaan. En oo ikinä omistanut aitoo nahkarotsia, jo oli aikakin!! Cool, nyt kelpaa kaasutella! :)

Kirpasee, kirpasee (TV)

Hirveeltä tuntuu koko omaisuus, eli koko identiteetti myydä, mutta ei auta. Audi sai uuden omistajan ja lähti kohti Lahtea. Sinne meni myös jakkupukut säilytykseen. En niitä ihan heti duunissa tartte. No, ainakin auto on hyvissä käsissä, kun veljelle meni. Talliin jäi ihan hieno Mitsu, jossa on pakattuna mun kamat. Vielä keittiötavarat readyksi ja vintti kollataan, niin sit pääsen lähemmäksi rantaa. Ei enää tartte kertaakaan kuulla, kuinka toinen valittaa jostain pikkuisesta. Ei enää yhtään huonon omantunnon tuntemista siitä, ettei pysty tekeen mitään. Saa sotkea omassa lukaalissa just niinkuin tahtoo. Näpytellä yöllä blogia, jos haluaa jne. Täällähän mä oon vaan ollut toisen riesana kaikki kuukaudet, eikä se toinen ole ees voinut kämppää siivota, vaikka tietää, että mä en siihen pysty. No, se ongelma loppui nyt.

Olen täysin omillani. Lähtökohdat on hienot: sairas, rahaton, työtön ja lopen väsynyt.

MM eli muistutuksena minulle (TV)

Olen kävellyt päivittäin viikon ajan n. 300-400 metriä, istunut n. 2-3 tuntia + triplannut treenit. Lisäksi olen matkustanut, kurotellut + kumarrellut sekä unohtanut aktivoida kaikissa jutuissa, mitä teen, ne syvät lihakset. Tuntuu vaan siltä, että katastrofi on taas lähempänä, niin aattelin muistuttaa itteeni näistä aktiviteeteistä, kun ylihuomenna taas itketään sängyn pohjalla.

Lopputulos (TV)

Tässä on kaikki vaatteet valmiina uuteen kotiin. Nähtävästi sitä pystyy jo vaikka mihin, kun tekee vaan. Toki toi paine nenässä hiukka haittaa mutta leikin, etten huomaa sitä. Sieltä se tulee heti C7:sta, kun ranka rasittuu.

Rantakämppä ja vesikävely täältä tullaan. :) Heti, kun arska alkaa vähän lämmittää, painelen järveen. Mikä parasta, pääsen muuttamaan jo 19.5 ja kämppä on nyt 10.9 asti. Todella hyvä tyyppi tuo vuokranantajani. Ottaa maksun vain kesä-elokuulta. Myös tuleva kämppikseni vaikuttaa helmeltä. Koominen sattuma, hän on voimannostaja. Minä taas voimaton. No, ehkä voin saada ruokavaliovinkkejä. Ja totuuden Ehrmannista. ;)

Action! (TV)

Nosta rasitusta reilusti!

No, minä nostin. Tein peliratkaisun: muutan kesäksi rannan viereen. On siihen muuttoon muitakin syitä. Inhoan tätä asuntoa, koska tämä edustaa mulle vaan sairastelua, ympäristö on tylsä ja kotiasiatkin jarruttaa paranemista. Uudessa asunnossa ei ole enää tekosyytä olla vesikävelemättä ja menemättä ulos, koska kun järvi ja kuntopolko on 50 askelta kotoa!

Mitä sitten syyskuussa, kun soppari loppuu, onkin arvoitus. Toivottavasti on työkykyä, että pystyy tasoittamaan uhkaavan likviditeettivajeen. ;) Nyt aattelin myydä kaiken mitä omistan. Vaatteet, firma ja sähköpiano jää. Sitten terveenä oon vapaa tekeen, mitä haluan. Ei kämppää, ei autoa, ei huonekaluja riesana. WBB lähti jo, tosin otin vielä tilalle toisen. Mutta myyn senkin heti, kun oon kunnossa. Vappuna on muuten heikko olo. Niin oli viime vappunakin. Ei niin alas pääsekään, missä kuosissa olin viime vappuna! Tai no, oon kyllä tehnyt kaikkeni. ;)

Ensin olin viikonlopun jaloillani ja matkustin. Tänään vaatekaappien järjestelyä. Kaksi tuntia törötin uudella istuinalustalla ja pääsin projektissa puoleen väliin. Ranka on kiveä, kun ei se vielä jaksa tommoisia suorituksia. Vähän auttoi, kun pistin C7:n alle tiukan sidoksen tukemaan. Ja kaulatuen kaulaan. Mutta nyt on pakko levätä välillä...

Siinä on nyt lajiteltuna kesä- ja talvivaatteet, UFF- ja YYA -(yhteistyö- ystävyys- ja avunanto) paketti. Jälkimmäinen menee frendeille, eli sisältää ihania pooloja, joita en voi pitää, muita kiristäviä paitoja, niskan taakse solmittavia toppeja sekä liian isoja housuja. Ei auta, pakko luopua 38:sta, kun koko on nyt 34. Tosin muutaman vuoden päästä saatan vielä kaivata 38:a. ;) No, muoti muuttuu kanssa.

Olipa nääs sellainen ponnistus, ettei ole vähään aikaan ollut. Nyt pieni lepi, että hiki laskee, ja sit jatkuu taas. Yritän saada kaiken hoidettua nyt ti-ke. Savottaa on ainakin.

maanantai 27. huhtikuuta 2009

C7:lle kyytiä (TV)

Nyt saa C7 kyytiä oikein kunnolla. Treenit on triplattu ja sen alkaa huomaa. Ranka on oikeesti oikenemassa. Ei se vielä pysy niinkuin pitäis mutta on se nyt paljon parempi. Viikonloppuna jaksoi jo istua monta tuntia. Huomenna on taas pakollista kävelyreissua edessä, hyvä, hyvä! Siedätystä.

Tänään vertailin siskon kanssa vanhoja kuvia v. 06 uusiin. Ekoissa oli ihan kippura ranka, jälkimmäisissä suora. Vautsi vau. Oikein silmällä näkee, että on jotain tulostakin tullut. Kyllä se viel joskus...

Ja taas rankaisee (TV)

Vähän jo odottelinkin, milloin sippaa. Nyt loppui voimat. Kramppas yläniskan + kaulan koukistajat. No, hyvinhän ne kesti. Ei auta kuin maata vaan nyt tämä + huominen päivä. se siitä hyvästä kaudesta. Kestihän sitä... :)

Joutsenet (TV)

Tuommoisiakin näin lauantaina mummolassa. Oikein nättejä. :) Harmi, kun oli vaan huono kännykkäkamera ja noi oli tosi kaukana... Tossa ääninäyte:

sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

Paluu 50-60-luvulle (TV)

Nyt alkoi onnen päivät. Laihduttuani 8 kiloa minulla on 12 liian isot farkut, 3 pellavahousut, 4 caprit, legginssit, ties kuinka monet suorat housut yms.

Isoissa housuissa ei ole vikaa, vaan siinä, että kaikki vyöt hävisi muutossa ja housut tippuu jalasta. No, sain eilen mummolasta korillisen vöitä, jotka on 50-60-luvuilta. Wautsi wau!

Kuvat (ja vihreä t-paita;) ei kerro totuutta vöistä mutta laitanpas tänne tämän päivän siedätysprojektin tulokset. Kuvasin n. 50 prossaa saamistani housunpidikkeistä. ;) Ei oikein hartsu tykännyt mutta siedätystä, siedätystä.