Vanhat kalut naftaliinista

Piru, piru. Tuli palantunne kurkkuun, tuttu juttu niiltä ajoilta, kun lauloin vielä. Muistelin, että näin muutossa vuosi sitten äänihuulten/kurkunpään rentoutukseen tarkoitetun lasiputken, jolla tehdään vesilasia apuna käyttäen rentoutusharjoituksia.

Etsintä tuotti tulosta. Putki löytyi - alkuperäisessä kotelossaan vielä! Muistan niin elävästi, missä edeltäjä hajosi- treffeillä Särkänniemessä vuonna 2000.

Kotelona on siis tyylikäs exäni tekemä (visuaalinen/rakennusalalla kun on) talouspaperirulla, joka vuorattiin (hope so uudella/puhtaalla?) tennissukalla, joka kiinnitettiin rullaan ilmastointiteipillä. Muutamia vuosia myöhemmin päällystin rumiluskotelon 20 senttiä/metri maksaneella Hawaiji-kankaalla, josta tein muuten kauppiksen sitseille itselleni hameen. :)

Hauskoja muistoja!

Hyvä fiilistelybiisi - Kertsi etenkin

Hyvät naiset ja herrat, tervetuloa retkelle mukaan!
Istukaa alas, kuunnelkaa tarkkaan, lets go!

Oot ehkä saattanut huomata,
et aina kun maailma muuttuu on suunta huononpaan.
Siltä tuntuu. Todista se valheeks.

Kiitos, kahen vaiheel ja vaaka vähän kallella.
Kaikki kotona ja kaikki tallella,
vaikka kai koko paikka heikolla mallilla.

Maailma ankara miehelle nuorelle,
keho kuorena sielulle suurelle.
Kerrostalot tuntuu kaatuvan päälle,
harmaata sinne ja harmaata tänne.

Rahaa palvotaan ihan tosissaan,
kameroilla valvotaan ja kaikki poseeraa.
Mul on levee hymy irvistäjille,
terveisiä, et naamas voi jäädä sillee.
Tää on selviytyjille, kaupungeille, kylille, hetkille hyville.

CH:
Päivä kerrallaan, sitä koittaa pärjätä omillaan.

En anna periks huolimatta esteest,
tänään en huoli, mä tartun hetkeen,
vaikka tääl on paljon pahaa ja vaaraa,
on vain jatkettava mun on jaksettava.

Nään pyrkyreitä ja haaskattuja kykyjä.
Tääl tytöt on tyrkyllä ja pojat myrkyttää itteensä. Köyhänä kyykyssä mä koitan euroa pyydystää,
voin joko avautua tai sit vaa itkeä tyynyynsä
tai sit antaa vaan mennä ja koittaa pysyy kyydissä.

En huoli liikoi niin ehdin nähdä enemmän
enkä anna sun seistä mun edessä.
Sä bloggaat näköalat, mä otan alle jalat
anna mun mennä tai sit näytä parhaat palat.

Oman tien kulkeminen se vaatii kanttia,
jos pelkkä ajatuskin vei henkankin vankilaan,
kelaa sitä monta ihmeellistä asiaa.

Hämmästyttää, kummastuttaa mut takaisin Pasilaan.
Ei pitäis uskoo kaikkee mitä tsiigaa,
mut en tiiä voinko enää uskoo uutisiinkaan.

CH:
Päivä kerrallaan sitä koittaa pärjätä omillaan.
En anna periks, huolimatta esteest,
tänään en huoli, mä tartun hetkeen,
vaikka täällä on paljon pahaa ja vaaraa,

CH:
Päivä kerrallaan sitä koittaa pärjätä omillaan.
En anna periks huolimatta esteest,
tänään en huoli, mä tartun hetkeen,
vaikka tääl on paljon pahaa ja vaaraa,
on vaan jatkettava mun on jaksettava.

Mä otan päivän kerrallaan,
Mä otan päivän kerrallaan,
Ota päivä kerrallaan.
Mä otan päivän kerrallaan,
ja sillä mennään.

By Elastinen (tietty)

Se siitä kivasta illasta

Oltiin menossa miehen kanssa Plevnaan syömään, kun siellä on ne kovat penkit mutta täynnähän se piru oli. Käytiin sitten Speakeasyssa, mutta eihän siellä pystynyt istuun mitenkään. Ja lattiakin oli niin liukas, että meinasin heti heittää lipat. Siitä jatkettiin Tivoliin, American Dineriin ja lopulta lähdin sitten Lapintien Siwaan. Ei kestänyt C6:nen paikasta toiseen juoksemista.

Nyt syön vittuuntuneena maksalaatikkoa himassa ja mietin kuinka paskaa elämäni onkaan. Ei pysty tekeen mitään, koska ranka ei kestä istumista eikä kävelemistä saatika seisomista. Lapintien Siwassakin oli vitunmoinen jono, kun jengi haki kaljaa, kun olivat lähdössä ulos pitään hauskaa. Toisin kuin eräät...

Tulipas taas treenattua

Kaupin allas sai taas kyytiä, kun kävin polkemassa. 45 min ja risat ja kyllä teki hyvää. Nauratti taas pikkusen, kun just kun puhelin alkoi huutaa Känkkäränkkää, astui siivooja allasosastolle. Ei siinä mitään muuta auttanut, kun tervehtiä ja jatkaa polkemista. :) Urheilu tekee hyvää, vaikka aluksi siitä meneekin paikat ihan jumiin. Mut sitten ne aukee. Muuten alkaa olla jo suht hyvä olo mutta tota yhtä niksuu viel huojuttelee. Istumista se alkaa kestää kuuttakin tuntia päivässä mutta seisomista ja kävelyä ei. Sen verran siinä kuitenkin tulee painoa ja tärähdystä, että huojuva nivelside antaa tunteen, niinkuin alakroppa tippuis matkalle. ;) Hassu fiilis, kun kroppa C6:en ylä- ja alapuolelta ois ihan eri ruumista, kun yhteys pätkii tossa kohtaa. Toivottavasti saadaan se kuntoon, kun se on kuitenkin aika pahasti revennyt. Oli mustelmat ja kaikki siinä kohdassa kaatumisen jälkeen, eli ei mikään pikkuvenähdys vaan revähdys. Ois tosi kurjaa, että noin pienestä jäis paraneminen kiinni. Mut kyllä sen pitäis korjaantua.

Millä sut sais kestämään?

Siis ei tyttöä vaan ton C6:sen. Nyt kun oon antanut sille painoa oikein kunnolla, niin sehän on tullut pirun kipeäksi... Ääh... Vituttaa, kun pystys jo tekeen vaikka mitä, mutta kaikki on kiinni muutaman sentin alueesta niskassa, niin ei pysty käveleen. Ääh...

Jalat tärisee, ei edes tupakkaa mieleni tee

No, ei varmaan tee mieli, kun en ole edes koskaan maistanut röökiä. Ja viinankin juominen jäi tähän. Kun on 7 kuukautta ollut ongelmia tasapainossa, ei paljon kiinnosta keikkua vapaaehtoisesti. Samoin laivat on pannassa. ;)

Ärsyttävää kun jalat on alkanut sillain sisäisesti täristä iltaisin. Tai toisaalta ihan hyvä, koska viimeksi kun kärsin (tietämättäni!) lievästä retkahdusvammasta 5 vuotta sitten, tärinä oli vika uusi oire ennen parantumista. Noh, tiiä sit...

Jännä juttu, kuin sitä nyt tajuaa, että 5 vuotta sitten olleet oireet oli niin täysin samanlaisia kuin nämä mutta kukaanpa ei osannut hoitaa silloin mitenkään. Sitä vaan juos lekurissa, kun jokaista hermoa särki niin pirusti. Ja viiden vuoden aikana vähän ihmettelinkin, miksi aina joku osa kroppaa jumitti jostain - oikealta puolelta silloinkin. Tuolloinhan kaaduin motskarilla.

Viilteli ja pisteli joka paikkaa, oli totaalisen jumissa jne. Kaikki samat oireet paitsi ei huimausta ja tasapaino-ongelmia. Nyt sit tuli nekin. Yleensä tuplaongelmaisen ennuste on niin huono, ettei sitä viitsi edes ajatella tai masentuu vaan.

Muistaakseni n. 90 prossaa kaksi piiskaniskuvammaa saaneista on kroonikkoja, joille jää jotain...

Uusi vesipolkulista

Eihän tälle voi kun nauraa:

Karhunelämää (Anssi Kela)
The number of the Beast (Iron Maiden)
Paradice City (Guns' N Roses)
Känkkäränkkä (Frööpelin palikat)
Summerwine (Ville Valo)
Ovet Paukkuu (Elastinen)
Sweet Escape (Gwen Stefani ft Akon)
Onnen kulkuri (Esa Kaartano)
El Impacto Remix

Kun lista soinut kahdesti, tietää polkeneensa 40 min).

Kukkakin sai kyytiä

Nääkin tuli suihkuteltua, kun tässä 'kotirouvana' ollaan! ;)

Fiilareita Katupojasta

Mä oon harvinainen asiakas, kun etsin aina sen kovimman penkin joka ravintolasta. ;) Tänään tuli melkein paniikki, kun koko talossa oli vaan pehmeitä penkkejä. Lopulta kabinetin puolelta sitten tärppäsi. Sinne siis!

Taas män päivä nätisti

Aamulla kaverin kanssa syömään Katupoikaan (mun aamu huom klo 12). Kyllä oli taas työn ja tuskan takana löytää penkki, joka oli riittävän kova mun peffalle. Tosin fyssari antoi hyvän vinkin, miten pehmeestäkin penkistä tulee hyvä. Sanomalehteä vaan vähän alle! Totta! Se riittää antamaan kovuutta sen verran, ettei ala heti huimaan. Se on kyllä tietäväinen ja kokenut nainen.

Neljän maissa lähdin Hotelli Kauppiin. Tässä "nopean parantumisen vaiheessa" kuulemma kannattaa treenata niin paljon kuin mahdollista niitä ligamenttejä ja tottelen taas kuuliaisesti fyssaria. 18 euroa on mennyt jo kolmella kerralla mutta sitä maksaa mitä vaan, kunhan on taas terve. Taidanpa huomenna tehdä ihan vaan kotijumpan ja mennä taas maanantaina Kauppiin. Vastaanottovirkailijasta on jo tullut niin tuttu, että aion tosin hoitaa sarjakorttialennuksen ensi kerralla.

Tänään tein taas duunia niin, että sormet vaan vilisi näppäimillä. Työstin taas asiakkaiden web-sivutekstejä sekä muita tekstijuttuja. Ihan kivaa, kun päivät menee nyt jo vähän nopeammin, kun hommia, joita tehdä. Saas nähdä millainen on huominen, kun istuin koneella tänään 6 tuntia...

Matteus-vaikutus

Ja ettei elämä olisi liian helppoa, niin viimeinenkin isovanhemmistani tekee kuolemaan näillä tunneilla. No, elämänkiertokulku on luonnollinen, eikä siihen ole kellään mitään sanottavaa. Mummi oli loistava tyyppi ja sai elään melkein 90-vuotiaaksi! :)

Positiivista on muuten se, että alakaularangan kohdalla meneviä hermoja voi todella 'venyttää/mobilisoida' kääntämällä pään vaakasivutaivutukseen ja sitten kääntämällä silmät siitä sivulle. Repesin tietty nauruun, kun fyssari tämän kertoi - mutta ei naurata enää, kun olen liikettä tehnyt ja kaulahermot on alkanut antaa periksi. Ü Ihminen on ihmeellinen kokonaisuus.

Harmonialle: Fyssaria Oulusta

Kysyin Sinulle asiantuntijaa sieltä Oulun seudulta ja fyssarini sanoin, ettei kyllä toista "saman kokenutta" ole koko Suomessa mutta hyviä CST-terapeutteja hän kyllä tietää. Mutta toisaalta, voipi olla, että olet jo surffannut ne kaikki läpi. Hän selvittää niiden erinomaisten nimet.

Lime sai kyytiä

Kyllä nauratti... Pönttö ei sit soveltunutkaan limen unelman heilutteluun, joten nykyinen istuimeni on pyykkikori. ;) Ehkä pitänee ostaa se jakkara vaan suosiolla. Ja kuulemma kokovartalopeili helpottais treenaamista.. Minä en mitään helppoja juttuja halua... ;)

Kaupissa kauhomassa taas

Tulipahan taas käytyä kaupissa, kun eilen fyssari vähän "tukisti", että nyt pitää liikkua, kun ligamentit ovat parhaimmassa uudistumisvauhdissa. No, ei mitään. Siellä tuli vedettyä sitten 45 minuuttia. Henkilökuntakin jo tuli katsomaan, oleko hengissä, kun niin pitkän setin heitin. Mutta nyt saa tehdä, mitä haluaa, niin juoksin sitten allasta päästä päähän ja tein käsitreenit päälle.

Sitten takaisin töihin. Aika järkevästi menee rytmitys, kun ensin tekee 2 tuntia hommia, sitten on tunnin urheilemassa ja sitten tekee loput 3-4 tuntia. Nyt vähän lepäilemään, ettei rasita C6:sta niin paljon, että loppuviikko on ihan tuskallinen.

Seuraava fyssarikin on vasta 19.11. Arg... No, onneksi saan aina soittaa, jos siltä tuntuu! Fysiikalle kun ei mitään mutta henkinenkin tuki auttaa kummasti. Ensi kerralla saan sitten kuulemma hirveen kasan uusia liikkeitä alakaularangalle. JESH!

Entisenä kilpaurheilijana tykkään tästä vaiheesta, kun saan treenata.

Lime ihme

Siinä se. Kutsuu houkuttelevasti treenaamaan, kun käy paskalla... ;)

Ja taas toimii / kuulumiset fyssarilta

Mies päivitti puhelimen ja taas mennään.

Olikin mielenkiintoinen kerta fyssarilla tänään. Olo on sen mukainen: vaikkei mitään ole 'tehty', niin olo on kuin jyrän alle jääneellä. Hermosolut on tuntemaan.

Tänään käsiteltiin ongelmakohtaa eli C6:sta. Siinä kun on se tunne, että se valskaa ja niinhän se näkyi magneettikuvissakin olevan: osittain nivelside revennyt, nikama kulmautunut, ja se pääsee huojumaan. Voi olla ollut kuulemma vuosia, mutta nyt alkoi vasta aiheuttaa ongelmia.

Positiivista on, että nyt se kestää koneella istumista, vaikkei kävelyä vielä. Ja negatiivista on se, että tuntohäiriön korjaantuminen voi viedä jopa vuoden. Aina välillä se kestää, mutta sitten se taas pettää. Ja se on muuten ärsyttävä tunne, kun yhtäkkiä 'putoaa' tai lähtee jalat alta, kun se antaa periksi, koska asentotunto muuttuu ja aivot saa hetkessä eri tietoa kehon asennosta.

Sain myös pari uutta harjoitusta. Tällä kertaa treenataan silmien ja niskan yhteispeliä ja aletaan hakea tukea keskivartaloon ns. 'ojentajaliikkeellä', joka ei todellakaan ole sisällöltään sitä, mitä nimi sanois. ;)

Kylläpä teki tiukkaa saada mimmi pysymään jakkaralla fyssarin luona kuminauhat käsissä, kun ei ole joutunut tekeen tommoisia pitkään aikaan. Huh! Nyt on samainen kummari on vessan lavuaarin putkessa kiinni - se ihana limenvirheä, sopii vessan tekstiileihin! Ja miksi vessassa? No koska pönttö on ainoa kova istuin meillä kun keittiötuolit ei sovellu treenamiseen. Ü

Ps. Lisäksi tuli satikutia vesikävelyn unohtamisesta, eli huomenna sitten altaalle taas. Hotellin matala allas käy. Voin kuulemma pumpata kädet polvillaan ja tehdä jalkoja ihan vaan kävelemällä vastuksen kanssa allasta päästä päähän. Uidakin saa, jos pystyy. No way. ;)

Puhelin rikki

Puhelimesta on nyt sitten rikki sähköposti, joten ei kannata odottaa pariin päivään hirveästi tekstejä tännekään. Hyvä ostos... Ensin ei toiminut viestit ja nyt ei kulje sähkärit...

Naapurit remppaa

Joo, ymmärretään mutta miksi ne tekee sitä keskellä yötä? Ja kolmatta viikkoa... Jepujee. Tosin jos tolla tahdilla tekee (yöllä, 30 min), niin kyllähän siinä kestääkin. ;)