Tein kyllä tosi huonon päätöksen, kun muutin asuntoon, jonka ikkunasta näkyy grilli. Ei grillissä ole vikaa, vaan siinä, että ihmiset juhlii näin kesäisin siinä grillillä päivittäin. Nauraa, iloitsee, kertoo hyvii juttuja, jakaa kokemuksia kesän riennoista, suunnittelee tulevaisuuttaan yms. Kivahan sitä on kuunnella täältä himasta ja miettiä, että kumpa mäkin. Mut eipä sit enää kannata mitään turhia toiveita tosiaan luoda, kun aina pettyy. Tulee taas mieleen tää mutsin "tietämys", kuinka oon kunnossa, kun "ruoho vihertää" . Niin, vissiin tarkoitti, et kun ruoho vihertää Saharassa. Noh, parempi vaan hyväksyä osansa, niin on henkisesti paljon helpompaa. Sit jos joskus herääkin vaan terveenä, voi olla positiivisesti yllättynyt.
Tänään pistin elämän risaseks ja menin tohon viereiselle tuuletuspartsille istuskeleen hetkeks vihreiden puiden katveeseen. On ni vitun hienoo, et pystyy nauttiin kesästä ulkona helteellä sen 10 minuuttia. Kyl pistää hymyilyttää, kun sit täs lähipiirissä taas on näitä tyyppei, joiden "kesä ja loma ei ois mitään, jollei ois kunnolla rahaa matkustaa johonki pitään hauskaa ja nauttiin". Tervemenoa vaan sinne Tunisiaan pakettimatkalle tai autolla halki Euroopan. On se hienoo, et kiksit tulee ees jotain. Ja sit neljän viikon päästä takas duuniin polkemaan suuryhtiöiden marsuilleen rakennuttamia järkyttävän kokoisia oravanpyöriä.
Ja vaikka polkisit kuinka vitusti, stressaisit ja polkisit, itkisit ja polkisit, ni liksa on sen 2300 euroo kuussa ja työ sitä samaa jauhamista päivästä toiseen. No, toi ny oli sivuseikka. Pointti oli se, että säälittää ne ihmiset, lähinnä ny noi nuoret virkaintoset kolleegat isois yhtiöis. Siellä ne hakkaa excelii tai naputtaa markkinointisuunnitelmaa sen 12 tuntia päivässä, ja ISO RAHA menee tietty toisten taskuun. Ja sit kun ne sais 4 viikkoa olla lomalla ja nauttia elämästä, niin siihen tarvitaan vähintään se ulkomaanmatka. Ja matkahan siis ei oo mitään muuta ku rautaputkes istumista ja laukun kantamista, vaan olennaista on hakea jännitystä, uusia paikkoja ja tietty jotain extremeä. Täytyy nähä Jenkkilän suurin ostoskeskus, bilettää Madonnan klubilla, harrastaa HC-tandemliitovarjoilua ilman tuulia, kiertää luonnonpuistoja Kilimanjaron huipulla jne.
Ja mitä sit, kun ne on kaikki nähty? Taas tarvitaan lisää, että pystyy "nauttia" elämästä. Nii, ja loput arkipäivät pakerrataan siinä kusisessa oravanpyörässä aamusta iltaan tajuamatta, että ees kääntämällä katseen pois siitä seuraavasta askelmasta vois nähdä jotain huomattavasta vähäpätöisempää, mutta että siitäkin pikkuasiasta voisi kenties nauttia. Taitaa olla suht vieras ajatus nauttia itsestäänselvyyksistä kuten vaikka auringonnoususta, tuulen vireestä tai ihan vaan siitä, että pystyy vaikka kumartuun sitoon kengät nauhat. Ei tommosia osaa ajatella, ennen kuin ne pienet ilot on ainoot ilot, jotka pitää sut hengissä.
No ni, tästä tuli taas tämmöstä vitun turhauttavaa ja katkeraa lätinää, joten luuri pois ja nukkuun. Tyypit, jos te vedätte parhaillaanki rundii siellä pyörivässä metallihässäkässä, niin koittakaa ny jossain vaihees ees vähän raottaa silmälappui ja tsiigailla kaikkee sitä pientä kivaa, mitä maailma on täys. Öitä!
Tekstit
