Meinaan siis sitä, että liian moni tyyppi, jolla on loppupelissä asiat ihan ok, avautuu mulle sen "kurjasta" elämästä. Siis on onhan se rankkaa, kun näppisten väliin meni pullanmuru, mussukka puklas Sandin silkkipaidan olkaan tai että naapurin Hilma kiikkuu tuolissaan niin vinhasti, että puukengät napisee parkettiin iha vitun häiritsevästi. Sit sivulauseessa kysytään, miten mun vointi. Mä vastaan nykyään noille "perspektiivittömille", että katto täältä, siis blogista. So simple! Ja sääliä tai sen suurempia elämänviisauksia ei moisissa tapauksissa ei ihan heti heru. ;)
Sorry, mul on tänään tämmönen päivä, et haluun ny avautuu kaikesta. Jossei kiinnosta, oisit lopettanut lukemisen ekaan lauseen. Jos nyt kuitenkin sit tänne astikin luit, niin kommentoi ny ihmeessä turhanpäivimpiä murheita, joita oot kuullut päiviteltävän viime aikoina.
No nyt, öitä!
Tekstit
8 kommenttia:
Well, now that you mention it... Yks juttu mua on ärsyttänyt niin kauan kuin ite oon tuki- ja liikuntaelimistöäni potenut:
Ihmisten kanssa jutellessani puhe kääntyy usein (sattuneesta syystä) fyysisiin vaivoihin. Usein tyypit kertoo, miten "joo, mullakin on niska ja hartiat ihan jumissa" ja kolottaa sieltä sun täältä. Mä innostun heti ehdottamaan fyssareita, hierojia sun muita paikkoja, josta voisi saada apua. Mutta siihen ko. valittaja yleensä vastaa, että "joo, mä oon kyllä ollutkin siellä ja siellä, ja se kyllä auttoi, mutta kun mä en oo saanut aikaiseksi soittaa sieltä uutta aikaa enkä oo jaksanut tehdä niitä kotiliikkeitäkään..." Tämä ärsyttää, koska tyypit selvästikin valittaa vain valittamisen ilosta. Mutta ennen kaikkea se ärsyttää, koska tuollaisia juttuja kuullessaan muistaa, että "tavallisilla" ihmisillä ei todella ole mitään käsitystä siitä, mitä perustaVAMMANlaatuiset niskavaivat ovat. Sellaiset, jotka lähettävät ihmiset johonkin outoon ulottuvuuteen, pitävät yllä tasaisen huteraa oloa ja jotka eivät niin vain paranekaan, vaikka hakisi apua ja tekisi vuositolkulla juuri niin kuin fyssarit ynnä muut käskee...
Mutta niin se kai vain menee: aina jollain on huonommin kuin toisella, ja sitä huonompiosaista ****ttaa kuunnella tietämättömäin valitusta :)
CH, tiiäkkö, mua on alkanut vituttaa kaikki vuodatus. Siis iloinenkin avautuminen. Tos muinoin yks hyvä frendi soitti, että sitä on kosittu ja seuras tää perus "i'm so happy" -tsägädägädää... Mä en voinu ittelleni mitään vaan onnittelin, muistutin, että mua on turha pyytää mikskään vastuuhenkilöks ja että miks mennä naimisiin, kun yli 50 % kuitenkin eroo ja häät on nykyään pelkkää viihdettä, joka vastaa tosin viihdyttävyydeltään valitettavan usein Mr Napakymppi Kari Salmelaisen tai Mr Tuttu Juttu Timo Koivusalon turhanpäiväsii jorinoita.
Sit mä totesin, et nyt täytyy lähtee keittään kahvia ja onnea vaan niihin hääjärjestelyihin. Ja on se niin hienoo, että susta tulee Virtanen. Niitähän ei onneks Suomessa olekaan. ;) En ois halunnut loukata kaverii, mut sen verran nyt-pitäis olla pelisilmää, ettei soita ihmiselle, joka on menettänyt kaiken, vaan kehuakseen omaa täydellistä elämäänsä ja unohtaen ees kysyä, että mitäs mulle kuului.
Ihan kauheeta, et ihmisestä tulee niin kyyninen, ettei osaa iloita ees toisten puolesta. Toisaalta, kai se on luonnollista tässä vaiheessa, ettei pompi riemusta kattoon, kun omat fiilikset on vertauskuvallisesti hautajaisjärjestelyissä. Ja etenkään ku tietää, miten Nanin niskavamma syntyi. Paska läppä toi vika, eiks ollut? ;) ;)
Ei mut joo, jos ihmiselle on mahkui pelastaa ittensä muttei sisua, tahtoa ja kurinalaisuutta tehdä sitä, niin kärsikööt. Jokainen on lopulta vastuussa vaan omasta onnestaan ja hyvinvoinnistaan ja muitahan ei voi pakottaa sitä hiffaan ja noudattamaan. Unfortunately. Oon hrittänyt pelastaa niin monta ihmistä, niin tuhaan, että se oli yks syy, miks mm. vaihdoin sosiaalityöstä kauppakorkeeseen.
Jatkossa yritän pelastaa vaan firmoja (tai estää rahan hassauksia tyhmyyksiin) ja siinä epäonnistuminen ei tunnu ollenkaan niin pahalta. On se vähän eri asia, kun että juttteli jonku isipapan kanssa ja yritti saada sen lopettaan perheensä hakkaamisen. No lopputulos: lopulta ukko tappoi koko perheensä polttamalla ja ampui koiransa käsiaseella, kun sillä sattui oleen huono päivä.
CH: Kauan sää sit jaksat olla pystyssä niskas kanssa ilman oireita? Siis seisoa tai istua? Mä vaan täs aikani kuluks funtsin, et jos sun suurin ongelma on rasituskestävys, niin sulhan ois loistavat mahkut kuntoutuu täysin spesialistin ohjeistuksessa. Kunhan pohdin, kun täs taas syviä hinkkaan ja huomaan, että pitovoimaa olla jo lähes minuutti. ;)
En yhtään ihmettele, että iloinenkin vuodatus ärsyttää. Ensinnäkin mä oon NIIN samaa mieltä tuosta tuttujuttuhäähössäkästä (loistava kuvaus, muuten, kirvoitti hyvät naurut!) ja toiseksikin ihmisillä pitäis kyllä olla enemmän tilannetajua - kyllä, myös morsiamilla! Se on sitä ymmärtämättömyyttä...
Ei mulla tosiaan muuta ongelmaa pitäisi olla kuin tuo rasituskestävyys. Oon kuntouttanut itseäni täyspäiväisesti puolisen vuotta, ja edelleen olotilat tulee ja menee epäjohdonmukaisesti. Pystyn periaatteessa tekemään mitä vain, mutta joka päivä niska väsähtää, ja useimmiten pelkkään olemiseen. Pää tuntuu aina olevan väärässä asennossa. Viime aikoina on kyllä ollut helppoa, kun olen tehnyt töitä vain vähän, kotoa käsin ja omilla ehdoilla. Se jää nähtäväksi, milloin sitä vois käydä oikeissa töissä niin, että olotila pysyis neutraalina. Mua on vähän alkanut epäilyttää, että mun Orton-ohjeistajat ja OMT eivät ole ihan samoilla linjoilla kotiliikkeiden kanssa... Teen molempien antamien ohjeiden mukaan, ja lopputuloksena on aika sekava linjaus.
Hinkkaamisiin! :)
CH, Joo, se on niin hienoo, että löytyy niitä ihmisiä, joille kaikkea ei tartte vääntää sen painavimman laivan ankkurin kettingistä. Ootsää saanut sieltä jommastkummasta niskan stabiliteettiharjoituksia, jotka tehdään 2-3 -tasolle leuan kautta? Tai kielenimemisjuttui? Entä vastuskumiharjoitteluohjeet? Miten se sun pää on väärässä asennossa? Onks se vinossa vai?
PS. Tulevat morsiamet tuntuu olevan vähiten ymmärtäväistä, empaattista ja hyvää seuraa meikän kaltaiselle ihmisille. Ei niinku vittuukaan kiinnosta, käveleekö ne alttarille 4-, 8- vai 12 -senttisillä kengillä ja onko niissä helmiäis-, simpukankuori- vai satiininauhakoristeet. Vaikka menis paljain jaloin - ja paljain tissein - niin ihan sama mulle. Aattelen aina vaan, että jos mä pystyn ikinä ees käveleen sen matkan, mitä tommosessa Treen tuomiokirkon kokoisessa putiikissa pitää päästääkseen ovelta alttarille, ja ylipäänsä pystyn staattisesti seisomaan alttarilla ja kuunteleen niitä papin höpinöitä, niin oon tosi happy. Ai niin joo, mut enhän mä meekään kirkossa naimisiin, niin ei tartte murehtia. ;)
"On se vähän eri asia, kun että juttteli jonku isipapan kanssa ja yritti saada sen lopettaan perheensä hakkaamisen. No lopputulos: lopulta ukko tappoi koko perheensä polttamalla ja ampui koiransa käsiaseella, kun sillä sattui oleen huono päivä."
- Niin oliko tuo muuten ihan tositarina? Karseeta!
Tulevilla morsiamilla on tosiaan aikamoinen maine. Kai sitä jotenkin sekoaa, kun alkaa suunnitella juhlaa, jossa itse on maailman keskipiste. Ahdistaa ajatuskin siitä, että pitäis alkaa järkätä itelleen sellasia häitä...
"Ei niinku vittuukaan kiinnosta, käveleekö ne alttarille 4-, 8- vai 12 -senttisillä kengillä ja onko niissä helmiäis-, simpukankuori- vai satiininauhakoristeet. Vaikka menis paljain jaloin - ja paljain tissein - niin ihan sama mulle."
- Hih, kirjallinen maailma kyllä menettää TV:ssä oivallisen sarkastikon! :D
"Ootsää saanut sieltä jommastkummasta niskan stabiliteettiharjoituksia, jotka tehdään 2-3 -tasolle leuan kautta? Tai kielenimemisjuttui?"
- En oo tainnut koskaan saada leuan/kielen kautta tehtäviä harjoituksia.
"Entä vastuskumiharjoitteluohjeet?"
- Niitä kyllä senkin edestä. Ihan perus "lankkuliikkeitä" eli istuen kädet rinnalla, ylävartalo tikkusuorana ja kallistelu eteen, ylänurkkiin ja taakse kuminauha otsalla & takaraivolla. Sitten on yksi lapoihin kohdistuva liike seisaalta. Tämän lisäksi on
a) selinmakuulla, pään alla pieni, puolityhjä jumppapallo. Painetaan hiljaa päätä palloa vasten & pidetään 10 s (x10)
b) sama kuin edellinen, mutta nostetaan samalla hitaasti käsiä suorana pään taakse ja takaisin (x10)
c) samassa asennossa syvien vatsalihasten treenausta
Sit OMT:ltä sain:
d) pään kallistusta taakse hitaasti
e) sama kuin edellinen, mutta ääriasennossa suljetaan suu ja venytetään hyoideuslihasta (kaulalla?)
f) kaksi erilaista lapoihin kohdistuvaa liikesarjaa
g) istuma-asennosta nojaudutaan selälle hieman kohotettua lankkua vasten ja nostetaan hitaasti päätä ylös
Se, että pää on väärässä asennossa, on vain tunne, eli ei sitä vääräasentoiseksi ole julistettu. Mutta liittyisköhän tuo tunne jotenkin kaularankakyfoosiin...?
CH, Mikä se semmoinen sarkastikko on? ;) Never heard. Kommentoin muita paremmalla niskalla.
Niskotellaan!
Hihii, ei kai sellaista sanaa virallisesti oo, mutta pitäis kyllä olla! :D Joo, pidetään pieni lepotauko, mäkin aion pysytellä koneelta pois perjantaihin asti :)
Sarkasteilemisiin!
Lähetä kommentti