Heh...

Oli muuten neljäs lähes terve päivä. Vautsi. Kyl tuo laitos edelleen väsyy tosi helposti mut pääasia, ettei huimaa tai satu. Oikee puoli snadisti antaa periks ja liiraa viel seisoessa/kävellessä mut tällähän alkaa uskaltaa ottaa kunnon askeleita. Vau. Katotaan, milloin rysähtää! ;) Vieraat läks just baariin, mä en ihan vielä uskaltanut mennä mukaan... No, ei käynyt mielessäkään, jos ollaan rehellisiä.

"Mua puri banaanikärpänen mut mitä sitä suremaan"...

Saatanan pikkunilviäiset on vallannut meidän kodin. Sen siitä saa, ku syö hedelmiä ja elää terveellisesti. Ei oo auttanut mäntysuovat, suljetut roskikset, nopeutettu jätekierto, banaanin kuoret ikkunanlaudalle tms. Niitä vaan sikiää aina jostain. Niin ärsyttäviä. Nyt tarttis sitä lukkia.

Niska on ollut tänäänkin ihan jees, vaikka eilen innostuinkin kuvauttamaan suoristunutta rankaani liian pitkään ja se väsähti. No tuli hyviä kuvia... ;) Tänään taas lepoa, niin eiköhän huomenna jaksa taas. Selkeesti noi syvät lihakset on jotenki mystisesti alkanut vihdoin toimia. Ei ne jaksa vielä juuri mitään, mutta toimii kuitenki eikä ole 24/7 lamassa. Huomenna kokeilen vähän soitella sähköpianoa, ihan muutamia minuutteja. Ylihuomenna piirrän kaavat tommoseen ihan sikkehienoon hääpukutyyliseen korsettiin. Kangas ja idea on oottanut kaapissa nyt 2 vuotta parempia niskoja. Tommoiset muutaman kymmenen minuutin snadit rangan rasitussessiot on hyväks ku vaan osaa lopettaa ajoissa. Ja senhän mä osaan nykyään! Hyvä minä.

Vuohenjuusto ja suojatiet

Sain tänään ihanan vuohenjuustosalaatin tuliaiseksi... Mutta pieni pettymys, et siinä oli vain 2 aurinkokuivatun tomaatin palaa... Kaksi!!! Muuten oli kyl ihan järkyttävän hyvää. Cashew-pähkinät, tuore salaatti, isot vuohenjuustokiekot, ananas yms. Oih, voih. Voisin syödä toisen heti perään!

Minähän jaksoin jo istuakin tänään. Pienissä pätkissä sain vedettyä 3 tuntia ylhäällä mut kova työ on vielä edessä. Ihmettelen, jos niska ikinä saavuttaa samaa vahvuutta, ku ennen onnettomuuksia. Riittävän kauan ku istuu, naama alkaa puutuun ja silmiin tulee hönö olo. Huomenna taas lepiä. Väsyttääki pirusti, ku eilen valvoin neljään. Tietyöauto tuli tekeen suojatieviivoja tohon meitin kadulle ja ryskytti siinä just, ku olin nukahtamassa... Ja ensin oli karsee nälkä. Ehkä tänä yönä sit nukkuis. ;)

Ou jeah!

Nyt ollaan kyl voiton puolella. Kyl tästä vielä romahdetaankin, mutta nyt nautitaan siitä, että lihakset on kipeet, siis oikeelta puolelta. Ne ei oo ennen reagoineet mitenkään, ku hermotus on ollut lamassa. Mutta nyt sattuu LIHAKSIIN!!! Ei saatana, onpa hienoo... Kirvelee suatanasti kiinnityskohdista (kalvoja!) mutta Burana onneks auttaa. Tämä on kuulkaas historiallinen hetki. Oikee puoli on ollut lamassa about 6 vuotta mut nyt se alkaa toimia. Paljon on tekemistä vielä et sen saa kuntoon... Mut toi kyllä korjaantuu treenaamalla. Sen mä parhaiten osaan, eli ei hätää! Joo, joo, tiedän: malttia.

Kun ei nukuta, niin sit treenataan

Ei oo turhaan hinkutettu kaulan koukistajia. Rangassahan alkaa olla jo kunnon "siivut" tuomassa tukea... Mut paljon puuttuukin... Ja eikun takas treenaan! Mitäs sitä muutakaan tekis näin 1.59. Ja juu, juu. On se maatuska, joka roikkuu hiuksissa. Sain sen ystävältä Pietarin tuliaisina ja pistin hiuslenkillä juomapullon koristeeksi. Siinä on hyvä paikka mummelilla.

Nälkänälkänälkä

Ihan perkeleellinen nälkä. Oon syöny koko päivän ja silti on nälkä. Ei jumalauta. Meen keittään kananmunia ja syömään nakkipaketin. Ehkä kämppis veivaa mulle tujun protskujuoman, jos kauniisti pyydän. Ei vais, en uskalla nähdä häntä, ku on kuumeessa. Ei mulle kiitos. Aah... Huomenna saan tilaustyönä tuoretta kana-feta-aurinkokuivattu tomaatti -salaattia ja punkkua. Ou jeah! ;)

Jippijaijee...

On muuten toisen kerran tällä viikolla tasapaino kohdillaan. Ei se nyt vielä pysy, ku niska väsyy, niin tossut alkaa tökkiä maata, mutta kuitenkin. Oikea puoli pääsee snadisti vielä liiraamaan, mutta ehkä jossain vaiheessa tuki riittää silläkin puolen. On muuten aika outo tunne, kun ei joudu koko ajan steppaan ja hakeen asentoa. Ja korvatkaan ei soi, niin tässähän ihan tulee hätä. Missä kaikki oireet, jotka mua on vuosiakausia piinannut? Nooh, tulee ne vielä moneen kertaan takas, valitettavasti... Todennäköisesti koko elämänsä saa välillä jostain kärsiä mut ku terveitä päiviä on enemmän ku sairaita, taistelu on voitettu. Javisst, sit jos tekis pikkuisen taas töitä ja yrittäis saada kuvien skannausprojektin loppuun.

Ette arvaa, mitä kävi taas tänään? Kahvinkeitin, tuo 100 euron PASKA, hajos. Tippalukko irtos jälleen. En jaksanut alkaa vääntää, saa olla ilman. Onneks on 2 vuoden takuu, niin saan ehkä vietyä ton(KIN) keittimen takas.

Hyvä niska

Se on hyvin kestänyt skannailut ja albumien kantamiset. Mutta huomenna se saa ansaitun lepopäivän! En nousekaan. Sit taas viikonloppuna ylös ja rasittamaan.

Kyl tosta kalu joskus tulee. Ihan snadisti vinossa edelleen C0 mutta ei vielä häiritse menoa. Jospa keho hiljalleen alkais tottua siihen, et nolla on löysä ja tekee ylimääräistä tukityötä... Niin se fyssari väittää, että käy, mutta kattoo ny sit.

Ei perkele, kohta ois muuttokin... Huokaus.... Nooh, ainaki uimahalli on sit lähes naapurissa. Siistii! Sit ku tulis vielä käytyäkin siellä...

Öitä!

Vuokrasin omakotitalon

Huomenta! Luulin tuhonneeni aamulla tän jutun, mutta täällähän tää olikin puhelimen muistissa... Julkaistaan siis ny...

Viime yönä vuokrasin 1000m2 omakotitalon Lahdesta Ala-Tonttilasta. Sen omistaja oli sellainen punapäinen 30v. rouva, jolla oli kivulias ero takana. Hän lähti purkamaan päätään Australiaan ja näin ollen mä sain talon 500e/kk. Ei paha. Hän vain halus luotettavan vuokralaisen.

Naapurissa oli Norjanharmaahirvikoira valjakko ja ne temmelsi aina mun pihalla. Yläkerta oli mun lääniä, alakertaan hän jätti omat kamansa. Hullun exän varalta nainen asennutti taloon murtohälärit, mutta sanoin, et mua ei haittaa, koska omistan aseita. (Puhuttiin eilen ampumaharrastuksesta kämppiksen kanssa...) Muutin taloon kesäksi ja siitäkös riemu ratkes, ku yläkerran varastoista löytyi Sherlock Holmesin näköisvahaopatsas... Siinä kaikki, mitä muistan. Jessus, mikä uni.

Miksi mä herään joka aamu sukat tollain puoliksi jaloissa? Eikä mitkä vaan sukat, vaan nyt ikivanhat Voguet... ;) Paska homma, oon tulossa kipeeksi. Kurrrrrrrkkuuuuuuuun sattuu ja kalvot kiristää yläniskasta. Tai sit se o väsy vaan. Enpä tiiä vielä.

Edit: Illalla on edelleen kurkku kipeä mut ei oo viel kuumetta, niinku kämppiksellä. Skannasin sit tunnin kuvia, kunnes hartsu sanoi, et riittää ja alkoi pistellä siitä kohtaa. Nyt lepiä huominen. Toivottavasti säästyn nuhalta.

Mun isi

Mun isi osaa kaiken. Se on opettanut mulle tilavuusmitat (millip..., senttip..., desip..., v..., dekav..., hehtov..., ämpäri), jarrujen ilmauksen, paljon hyviä vitsejä (mm. Hanniballit), luonnontieteet, sinnikkään ja raakaan työhön perustuvan kuntoutustavan, yleisurheilun KAIKKI lajit sekä tietenkin tämän loputtoman keksiäisyyden mm. siihen liittyen, miten pikkuviat fiksataan, tavaroille annetaan uusia käyttötarkoituksia yms. Tässä esittelyssä mun uusi puuhapaketti. All In One (muttei avaimia) -avaimenperä Sponsored by Nickelodeon. Kätsää. Kiitsa iskä, kaikesta.

Öitä!

Parasta ystävällisyyttä

Äitee kävi ja sen huomaa. Konkreettisesti. Ei atomin palaakaan turhaa sheisseä missään. Että sillä viisii. Nöyrin kiitos ja kumarrus. Harmillista, et mä joudun tilaamaan vanhalle äitiparalla jonku siivouspalvelufirman, ku en itte hirveesti saa kannella mattoja tai nuohota sängyn alla. ;) Taktinen. Siskolla sama. Voi velipoika parkaa. Sun varaan jää paljon asioita!

Niska on on ollut tänään extrahyvä. Se niinkus alkais kestää! Ei se kunnossa ole, ku voi tiksata milloin vaan mut on se nyt parempi ku koskaan ennen. Paljon ei puutu tukea, et ois tukeva olla, nyt on snadisti semmoinen asentoepävarmuus vielä... Mut kyl se tästä. Kun toi saatanan kallo ny jotenki pysyis ylhäällä, eikä alkais taas tippua. Vitun paska pää, liian painava näin ohuelle rangalle.

Oih saatana, ku ulkona on HIENO valo. Nyt jos Anttila ois halunnut myydä mulle kameran, eikä perseillä puhelimessa päin naamaa, raahautuisin partsille tujauttaan parit maisemakuvat. Vaan kun ei kelvannut mun vähäiset rahat Anttilalle, niin olkoot.

Morot. ;)

Kiteytys päivästä

Do not ask what's happening...

Herkkisten kokous

Jeppistä, huomenna ois hermovammaisten kokous. Emä ja kaksi vasaa vinksahtaneine kalvoineen kohtaavat. Saas nähdä, kenen hermosto hepaa pahiten. Veikkauksia? Siskosten on tunnetusti vaarallista olla yhdessä - siis terveyden kannalta. ;) Emän hermosto taas voi laueta siitä, että kaksi pesueesta on näin huonossa kunnossa. No, varmuustoimenpiteet on suoritettu: muut nukkuu patjoilla lattioilla, niin jokaisella on ainaki omaa tilaa pyöriä miten huvittaa yöllä.

Niska on outo. Niin karseessa jumissa, mutta toisaalta silti parempi ku ennen. En tiedä enää. Sitä se fyssarikin sanoi, että vaikea varmaan kuvata tilaansa, kun se muuttuu jopa joka viides minuutti. Niinpä sit kerroin listan erilaisista kalvovedoista, joita oli viime jaksolla: suppilo, kuppi, aivot tippunut, pallopää, korvaveto, kädestä hartsuun -ahdistus, korvan takaa kaulaan -veto, nollasta silmään jne. Noita oli varmaan joku 400. ;) No, se on vaan erinomainen merkki, että olo muuttuu, eikä ole jymähtänyt. Sais nyt jymähtää vaan kohdilleen kohta.

Hyvä asia on, ettei satu mihkään. Eka kerta about 15 kuukauteen. Huono asia on se, että nenäpaine ja otsakipu on HYVIN lähellä tulossa. Ei tartte ku aivastaa, niin oireet rymähtää päälle. Samoin hartsu tuntuu jumiutuneen, eli periaatteessa niska ois väsynyt. Hyvää on se, ettei koukistajat ole krampanneet. Toisaalta, syvät pikkulihakset yläniskassa on sitäkin enemmän... Nooh, kattellaan. Tuntemattomat ovat kalvojen tiet. Ihme muuten, ettei hermosto hepaillut Berliinin skaboista, vaikka ihan KATSELIN telkkaa. Poikkeus. Ei toistu, kun oon ny eroon päässy. ;) Nyt öitz kaikille!

Ps. Huomenna ois taas duuniakin luvassa. Mukavaa vaihtelua. Nalle-parkakin joutui seinälle ristiinnaulituks nuppineulalla... Se oli jatkuvasti selän alla, ja sitä ei sit kestä yhtään, et joku painaa.

It's working...

All in One HP siis... Nyt sit Suomi-poikii töllään. Harmi, et yläniska lakos ny kyl totaalisesti. :(

Saatanan elektroniikka

Mä vihaan näitä kapistuksia, jotka ei toimi prikulleen, ku pitäis. Kun olin viime viikolla tyhmä ja asensin vaan printterin ajurit, nyt jouduin sit ajaan koko softan, et saan myös skannattua... 500 megaa piti saada webistä ja ongelmana se, että verkkoportti on paskana ja toimii vaan satunnaisesti. Kun portti lataa, ei kannata hengittääkään... Huokaus... Sain sen softan, mut onnistuukohan asennus... Nooh, kattellaan! Purkanut huolestuttavan kauan tiedostoja...

Huomenia

Eipä alkanut kovin mairittelevasti tämäkään aamu. Yläniska on edelleen romahtanut ja pää entistä suurempi pallo. Nenässä painetta ja silmät kipeet. 0i ja voih... Kyl tässä taas kävi perinteinen. Kun saatiin alaniska auki, se nappas tuen ylös. Tähän ei ole mulla nokan koputtamista. Tietty voin valita makaanko 10.9. vai soitanko fyssarille ja mietitään, mitä tehdään. Tää oli nyt se kriittinen kolmas kerta, kun kävi tämä sama.

Kai me sit otetaan magneetti, koska eipä tästä eteenpäin päästä. Vituttaa vaan maksaa 400 euroa taas omasta pussista, kun Pohjolahan ei korvaa mitään enää. Tai ainahan niiden kanssa voi yrittää tapella, mutta päättyy 99 % asiakkaan tappioon. Ainoa positiivinen asia on se, rasitusta yläniska on kestänyt huomattavasti enemmän mutta eipä se auta, kun johtaa lopulta samaan tilaan, jossa ei voi harjoitella eikä etenkään elää. MRI:stä sit näkee, ettei C7-tasolle ole syntynyt välilevyvammaa ja toisaalta, miltä yläniska näyttää. Eipä sieltä juuri mitään paljastune, kun ei mulla ole edes mitään kipuja, vaan kyse on yksinkertaisesti niskan instabiliteetista eli löysyydestä. Liian monta revähdystä samaan paikkaan. Yhdestä ois vielä selvinnyt mutta kun ranka on muutenkin perinnöllisesti niin löysä, niin kusessa ollaan. Mut lekurin mielestä kannattaa sulkea vamman paheneminen pois, niin ei tee turhaa työtä ja kärsi turhaan. Ainoa huono puoli tietenkin on, että jos niska on löysä, hoidolla ja harjoittelulla ei saada riittävää tukea, niin pississä ollaan. Meen mieluummin hautaan, kun annan leikata yläniskan. En tiedä, täytyy soittaa huomenna fyssarille ja kysyä, et mitäs myö tehdään. Hyvä puoli on se, että niska saadaan hoidolla pelikuntoon. Huono puoli on se, että sitä ei voida enää montaa kertaa hoitaa, kun se löystyy löystymistään.

Näin lähelle pääsin tervehtymistä ja tähän tyssäs. Samaa ympyrää oon nyt pyörinyt siitä huhtikuun muutosta asti eli 5 kuukautta. Kyllähän tää vetää aika hiljaiseksi, kun oon koko ajan uskonut pääseväni jotakuinkin elämään kiinni. Kaikkea ei voi saada.