maanantai 24. elokuuta 2009

Herkkisten kokous

Jeppistä, huomenna ois hermovammaisten kokous. Emä ja kaksi vasaa vinksahtaneine kalvoineen kohtaavat. Saas nähdä, kenen hermosto hepaa pahiten. Veikkauksia? Siskosten on tunnetusti vaarallista olla yhdessä - siis terveyden kannalta. ;) Emän hermosto taas voi laueta siitä, että kaksi pesueesta on näin huonossa kunnossa. No, varmuustoimenpiteet on suoritettu: muut nukkuu patjoilla lattioilla, niin jokaisella on ainaki omaa tilaa pyöriä miten huvittaa yöllä.

Niska on outo. Niin karseessa jumissa, mutta toisaalta silti parempi ku ennen. En tiedä enää. Sitä se fyssarikin sanoi, että vaikea varmaan kuvata tilaansa, kun se muuttuu jopa joka viides minuutti. Niinpä sit kerroin listan erilaisista kalvovedoista, joita oli viime jaksolla: suppilo, kuppi, aivot tippunut, pallopää, korvaveto, kädestä hartsuun -ahdistus, korvan takaa kaulaan -veto, nollasta silmään jne. Noita oli varmaan joku 400. ;) No, se on vaan erinomainen merkki, että olo muuttuu, eikä ole jymähtänyt. Sais nyt jymähtää vaan kohdilleen kohta.

Hyvä asia on, ettei satu mihkään. Eka kerta about 15 kuukauteen. Huono asia on se, että nenäpaine ja otsakipu on HYVIN lähellä tulossa. Ei tartte ku aivastaa, niin oireet rymähtää päälle. Samoin hartsu tuntuu jumiutuneen, eli periaatteessa niska ois väsynyt. Hyvää on se, ettei koukistajat ole krampanneet. Toisaalta, syvät pikkulihakset yläniskassa on sitäkin enemmän... Nooh, kattellaan. Tuntemattomat ovat kalvojen tiet. Ihme muuten, ettei hermosto hepaillut Berliinin skaboista, vaikka ihan KATSELIN telkkaa. Poikkeus. Ei toistu, kun oon ny eroon päässy. ;) Nyt öitz kaikille!

Ps. Huomenna ois taas duuniakin luvassa. Mukavaa vaihtelua. Nalle-parkakin joutui seinälle ristiinnaulituks nuppineulalla... Se oli jatkuvasti selän alla, ja sitä ei sit kestä yhtään, et joku painaa.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Loistavia nuo nimet eri kalvovedoille. Ymmärsin täysin yli puolet noista antamistasi nimityksistä- hassua kyllä=)
Täällä notkahdusta pitkän nousun jälkeen. Nuo saamani ohjeet syvien kaularangan lihasten vahvistamisesta ovat poikineet tulosta, mutta aika herkästi homma karkaa käsistä. Kyllä tää tästä siltikin . Kyllä me parannutaan. -NENYA-

Tahdonvoimaa kirjoitti...

Nenya,
Kiva kuulla, että oot ollut paremmassa kunnossa. Se kertoo, et sinne pääsee taas uudestaankin.

Kyllähän sitä kaikkea on koettu! Ihan hämärää, kuinka pystyykin tuntemaan noin tarkasti noita kalvoasioita. Kyl mua joskus naurattaa ajatus, et menisin jollekin tavan fyssarille noita latomaan. Mitä kävis? ;)

"Mun päässä on suppilo" > psykiatriselle.

"Nyt vetää silmään nollan kautta" > silmälekurille.

"Tärykalvoa kinnaa leuasta" > hamppilekuri tai korvalekuri.

"Sacrumia kiristää" > gynelle... ;)

Hitto ku pystyisin neuvoon sulle yhden syvän vatsa/lantio/selkäliikkeen, missä ei niska rasitu, mutta ku sitä ei voi sanallisesti eikä kuvallisestikaan neuvoa. Se on niin vaikea hallita oikein mutta sopii sit täydellisesti retkulle, kun ei todellakaan rasita niskaa... Mut sitä ei voi neuvoa ku livenä.

Sanoit Nenya, että sulla hermo-oireet menee ja tulee stressin mukana. Ja niinhän me meneekin. Heti, kun autionominen hermosto alkaa reagoida esim. tunnetasolla, niin vaikuttaa myös muuhun hermotukseen. Eli se on todellakin meille tavallista, ei keksittyä, mihin itsekin lopulta päädyit pohdinnoissasi. :)

Kyl tää tästä! Voimia sinne!