Muistatteko aikoinaan dokumentin miehistä, jotka perverssillä tavalla rakastivat läskejä vaimojaan, joita ruokkivat ja lihottivat tietoisesti? Pointtina oli, että nainen olisi niin iso, ettei hän kykenisi tekemään mitään itsenäisesti vaan olisi täysin miehensä kontrollin ja vallan alla.
Lihottamalla puolison toimintakyvyttömäksi, miehet saivat itselleen herruuden ja pystyivät päättämään siitä, mitä vaimot tekivät ja milloin. Naiset eivät päässeet vessaan tai ulos ilman miehiensä apua. Hyi saatana, millaisia perverssejä maailma päällään kantaa...
Mielestäni tuo on häiriintynyttä. Ihan yhtä sairasta kuin lasten seksuaalinen hyväksikäyttö tai eläimiin sekaantuminen. Mutta kattia kanssa... Nämä feederit kokivat käytöksensä 'normaalina' ja 'hyväksyttävänä'. Perusteluksi kävi se, että jokaisella on vapaus tykätä mistä haluaa ja että mielipiteistä ja -haluista ei voi kiistellä, koska ne ovat henkilökohtaista omaisuutta.
Yksilönvapaus siis oikeuttaa myös sairaaseen käytökseen, vaikka se olisi yhteiskunnan normien vastaista.
Mielestäni tuossa feedereiden toiminnassa kyse ei ole yksilönvapaudesta, vaan sairaasta vallan halusta ja kyvyttömyydestä erottaa poikkeava ja normaali toiminta modernissa länsimaisessa yhteiskunnassa.
Toi valta on kummallinen elementti. Mitään tuskin käytetään yhtä paljon ja yhtä räikeästi väärin kuin (vaikutus)valtaa. Eikä tarvitse olla mikään feederi. Erilaiset asiantuntija-ammattiryhmätkin nojaavat titteleihinsä, opintoihinsa, kokemuksiinsa, kirjatietoonsa, virkavaloihinsa, asemiinsa yms. ja toimivat sen nimissä miten huvittaa.
Kun häiriöt käyttäytymisessa määritellään sairauksiksi (väkivaltaisuus, alkoholismi, ADHD jne), voidaan se, mikä muuten olisi kontrollia ja poikkeuvuuden rajoittamista, määritelläkin 'auttamiseksi'. Kuulostaahan se nyt paljon kivemmalta, että kyseessä on vaikka auttajan ja potilaan tai terapeutin ja asiakkaan suhde kuin kontrolloijan ja kontrolloitavan.
En ota kantaa siihen, onko poikkeavuuden määrittely (ja millaisen poikkeavuuden) sairaudeksi oikein vai väärin, mutta valitettavan usein se vie poikkeavalta itseltään oikeuden arvioida ja vastustaa niitä keinoja, joita hänen 'parantamisekseen' sitten käytetään asiantuntijoiden taholta.
Vallankäyttöä kritisoidaan kovasti mutta silti kritisoijat unohtaa, että itsehän 'me normaalit' toisaalta tuotamme ja uudistamme valta-ajattelua luomalla uusia normeja ja suosimalla yhdenmukaista käyttäytymistä sekä rankaisemalla poikkeavia, jotka ensin itse olemme määritelleet sellaisiksi.
Terveitä ns. normaaleiksi itsensä luokittelevia kuitenkin kiehtoo kurkistaa sinne poikkeavien maailmaan ja varmasti tämän takia Feeder-dokumenttiakin on näytetty ainakin 4 kertaa töllössä vuoden sisällä. Onhan se hienoa todeta sitten itselleen, että onneksi minä tai kukaan lähipiirissäni en ole 'tuollainen poikkeava, niinkuin nuo'. Luokittelu meihin ja heihin luo turvallisuutta ja vahvistaa ajatusta omasta 'terveestä' identiteetistä.
Tulipahan vaan mieleen aihe, kun olin aamulla nukkumassa ja Musti lykkäs nenän eteen laatikolliset Fazerin suklaata. Mun oma Feeder... ;)
Tekstit
