Ette arvaa, mitä kävi taas tänään? Kahvinkeitin, tuo 100 euron PASKA, hajos. Tippalukko irtos jälleen. En jaksanut alkaa vääntää, saa olla ilman. Onneks on 2 vuoden takuu, niin saan ehkä vietyä ton(KIN) keittimen takas.
torstai 27. elokuuta 2009
Jippijaijee...
On muuten toisen kerran tällä viikolla tasapaino kohdillaan. Ei se nyt vielä pysy, ku niska väsyy, niin tossut alkaa tökkiä maata, mutta kuitenkin. Oikea puoli pääsee snadisti vielä liiraamaan, mutta ehkä jossain vaiheessa tuki riittää silläkin puolen. On muuten aika outo tunne, kun ei joudu koko ajan steppaan ja hakeen asentoa. Ja korvatkaan ei soi, niin tässähän ihan tulee hätä. Missä kaikki oireet, jotka mua on vuosiakausia piinannut? Nooh, tulee ne vielä moneen kertaan takas, valitettavasti... Todennäköisesti koko elämänsä saa välillä jostain kärsiä mut ku terveitä päiviä on enemmän ku sairaita, taistelu on voitettu. Javisst, sit jos tekis pikkuisen taas töitä ja yrittäis saada kuvien skannausprojektin loppuun.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
3 kommenttia:
Vau hienoja uutisia, mahtoi olla upea fiilis. Voin vain kuvitella.
Kyllä se siitä lähtee, takapakkia varmaan tulee vielä, mutta usko pois nyt on varmasti pahin ohi!
Onnittelut ja kyllä sinä vielä tuon kahvinkeitin-kirouksenkin vielä päihität.
P,
Kieltämättä aika erikoinen olo, kun ei mistään ahista ja tasapainokin on ollut kohdillaan. Täytyis vaan uskoa fyssaria, eikä kumarrella tai kurkotella nyt. Sen tuntee heti nääs...
Kattellaan jouluna, josko pahin ois ohi. Mä oon kolme kertaa päässyt tähän asti (marrakuu08, huhtikuu09 ja nyt) ja aina homma on hajonnut käsiin. Mut vikalla kerralla ei ainakaan ole kiinni liikaa remuamisesta, koska makoilin ja kuuntelin tänään eilisen skannausession vastapainoksi Westön kirjaa netistä ja otin oikeasti rauhallisesti. Ja vieläkin jäi kesken kirja muuten... Kiitos linkistä Pandora. "Missä kuljimme kerran" on varsin mielenkiintoinen kuvaus 1905-1945 Helsingistä sekä kuvaus yhteiskuntamme teollistumisesta, luokkayhteiskunnan synnyn vaiheista yms. puolipoliittisesta.
Mutta hyviä oli sinunkin uutiset foorumilla! Mahtavaa, että reagoit hoitoon noin vahvasti. =)
Kyllä Musti on niin iloinen sinun puolestasi Tahdonvoimaa kun olos on edes muutaman hetken lähes normaali.
Pitkään niin toivottoman pitkään olet ollutkin kurjassa jamassa, ei paljoa ole valopilkkuja elämässäsi näkynyt.
Hyvä kun olet pystynyt elämään maltillisesti, ilman kumartelua ja kurkottelua, jatka samaan malliin, niin hyvän fiiliksen päivät vaan lisääntyvät.
Olethan muistanut lisä fiilistellä ottamalla pakkasesta Magnumeja? :)
Lähetä kommentti