Kai me sit otetaan magneetti, koska eipä tästä eteenpäin päästä. Vituttaa vaan maksaa 400 euroa taas omasta pussista, kun Pohjolahan ei korvaa mitään enää. Tai ainahan niiden kanssa voi yrittää tapella, mutta päättyy 99 % asiakkaan tappioon. Ainoa positiivinen asia on se, rasitusta yläniska on kestänyt huomattavasti enemmän mutta eipä se auta, kun johtaa lopulta samaan tilaan, jossa ei voi harjoitella eikä etenkään elää. MRI:stä sit näkee, ettei C7-tasolle ole syntynyt välilevyvammaa ja toisaalta, miltä yläniska näyttää. Eipä sieltä juuri mitään paljastune, kun ei mulla ole edes mitään kipuja, vaan kyse on yksinkertaisesti niskan instabiliteetista eli löysyydestä. Liian monta revähdystä samaan paikkaan. Yhdestä ois vielä selvinnyt mutta kun ranka on muutenkin perinnöllisesti niin löysä, niin kusessa ollaan. Mut lekurin mielestä kannattaa sulkea vamman paheneminen pois, niin ei tee turhaa työtä ja kärsi turhaan. Ainoa huono puoli tietenkin on, että jos niska on löysä, hoidolla ja harjoittelulla ei saada riittävää tukea, niin pississä ollaan. Meen mieluummin hautaan, kun annan leikata yläniskan. En tiedä, täytyy soittaa huomenna fyssarille ja kysyä, et mitäs myö tehdään. Hyvä puoli on se, että niska saadaan hoidolla pelikuntoon. Huono puoli on se, että sitä ei voida enää montaa kertaa hoitaa, kun se löystyy löystymistään.
Näin lähelle pääsin tervehtymistä ja tähän tyssäs. Samaa ympyrää oon nyt pyörinyt siitä huhtikuun muutosta asti eli 5 kuukautta. Kyllähän tää vetää aika hiljaiseksi, kun oon koko ajan uskonut pääseväni jotakuinkin elämään kiinni. Kaikkea ei voi saada.
Tekstit
2 kommenttia:
Todellakin, hiljaiseksi tuo vetää, niin kovin olet kaiken yrittänyt oikein tehdä. Ainakaan se ei siitä ole ollut kiinni.
Toivottavasti vielä on jotain tehtävissä.
Saat kaiken sympatiani täältäpäin, vaikka siitä ei ole tuon hölkästä apua niin ehkä se hieman lohtua tuo.
P,
Joo, kyllähän elämä on nuori ja ihminen uusiutuu koko elämän. Eli koukistajien hinkutusta, hinkutusta ja hinkutusta sekä hoitoja silloin kun pakko mutta vähentäen fiksusti. Täytyy ny toivoa, et sikaniskan lihakset tosiaan korvaa löysät nivelsiteet. Onhan niillä työtä, mutta kenties...
Ja sit ois tietty vesi, mutten jaksa mennä halliinkaan. Toi on ihan oma moka, mut ku en jaksa ny, niin en jaksa. En halua hermostuttaa hermostoa.
Ja kai sitä vois ääritapauksessa suostuu leikkaukseen, mutta ennen 2 vuotta vammasta ei edes harkita. Siis jossei löydy mitään vikaa, miksi pitäisi ehdottomasti leikata. Välilevyvammat yms. on asia erikseen, mutta en usko mulla semmoisia olevan. Ihan kalvotasolla ja löysissä rakenteissa on vika siitä oon melko varma. Ja vaikka se on vittumaista, niin oon helpottunut, etten joudu puukolle.
Kiitsa sympatiasta! Se on hyvä kuulla muiltakin, että kaikkeni olen tehnyt ja ettei ainakaan jää yrittämisestä kiinni yrittäjän paraneminen! :)
olipa kiva lukea foorumilta, että tän päiväinen reissu toi sinuille iloa ja selkeästi parempaa mieltä! Öitä!
Lähetä kommentti