tiistai 19. toukokuuta 2009

Kuntoutusmenetelmät (TV)

Monilla tuntuu olevan mielikuva, kuinka niskan retkahdusvamma sekä mahdollinen selkäytimen hermojuurten/ytimen venähdys kuntoutetaan salilla ja lenkkeilyllä. Annan muutaman esimerkin, jotka kuvaavat hieman totuudenmukaisemmin koko pitkäkestoista projektia.

LÄHTÖKOHDAT

Kun nilkasta katkeaa tai repeää nivelside, sille ei varata moneen kuukauteen, se turpoaa ja tulee kipeäksi. Kipu tulee useimmiten paineeseen joutuneista hermopäätteistä. Painetta aiheuttaa tukevan pehmytkudoksen puuttuminen sekä itse hermojen venytysvamma. Nilkka saatetaan myös joutua leikkaamaan, mikäli nivelside hajosi totaalisesti. Nilkassa on muuten kolme isoa nivelsidettä, jotka mahdollistavat nilkan ja muun jalan toiminnan yhteen.

Kun kaularanka revähtää tai venähtää, kyseessä on seitsemän nikaman, seitsemän molemmanpuoleisen monikerroksisen nivelsiderakenteen, rustokudoksen, luiden, lihasten, jänteiden sekä nikamien väleistä esiintyöntyvien selkäydinhermojen äärimmäinen venytysvamma

Kyseinen systeemi (ranka rakenteineen) suojelee keskushermostoa, selkäydintä, osittain myös aivoja. Kun venytys on riittävän suuri, ranka ei pysty hoitamaan tehtäväänsä, vaan selkäydin- ja aivokalvot, jotka suojaavat keskushermoston ydinrakenteita, venyttyvät. Samalla venyttyvät kallon pohjassa menevät 12 paria aivohermoja selkä selkäydinhermot. Liikutaan siis huomattavasti herkemmällä alueella kuin nilkassa.

Jos nilkalle voi varata kunnolla muutaman kuukauden jälkeen, niin kaularangalle voi vielä hitaammin. Tämä on yksilöllistä. Kannatteleehan kaularanka heikoilla rakenteillaan lähes 5-kiloista päätä. Sen painoa vähennetään kaulatuilla. Pehmeillä tai kovilla riippuen vamman vakavuudesta. Lisäksi siitä kaularangasta piru vie roikkuu nuo käsiulokkeet! Nekin painaa.

Ja kun selkärangan yläosa, eli kaularanka, ei toimi, paino 'kasautuu' kropassa alaspäin. Jopa persreikä voi saada osansa hermokivusta, kun ranka painuu kasaan ja hermojuuret kuormittuu.
Millin tuhannenosan kuormitus suuntaan tai toiseen aiheuttaa hillitöntä hermokipua: viiltelyä, pistoa, puutumista, kihelmöintiä, punoitusta, polttelua jne. Myös muut rakenneosat synnyttävät kipua vaurioiduttuaan.

HARJOITTELU

No, sitten siihen treenaamiseen. Kun rangassa ei ole toimivia lihaksia, nivelsiteitä tai muutakaan pehmytkudosta ja hermotkin on erityisen kipuherkät, täytyy harjoittelu aloittaa VAROVASTI.

Oma harjoitteluni eteni suurin piirtein näin:

Maalis-huhti-touko 08:
- makausta niin paljon kuin mahdollista, jottei uudiskudosmuodotus kärsi liikarasituksesta esim. istuen/seisoen ja että hermosto saa lepoa
- makaus oli myös pakko, koska keinutti kuin laivassa 24/7

Kesä-elo 08:
- vesikävely 10 minuuttia/päivässä
- sai nousta pikkuisen pystyyn, jos pystyi
- istuminen 3 tyynyllä jotain minuutteja (ruokailu + vessassa käynti), ettei tule painetta päähän/selkäytimeen. Rangan rakenteet oli rikki, joten keskushermostoa ei suojannut kunnolla mikään.
- makuultaan: 3 x päivässä kielen imeminen kitalakeen viisi kertaa. Tämä saattoi laukaista hirveän hedarin aluksi.
- makuultaan: 3 x päivässä leuan siirto oikealle ja vasemmalle. Tämä saattoi laukaista hirveän hedarin aluksi.
- kaulan koukistajien harjoitus: ajatus pään nostosta vaakatasosta. PELKKÄ AJATUS!
Luonnollisesti siitäkin seuras nuppikipu - aluksi.
- makuultaan: Lonkan kierrot ja rintarangan kierrot ääriasentoon 3 x pvä, 5 x puoli

Syyskuusta 08 eteenpäin:
- Vesikävely 20 min/päivässä
- Em. harjoitteet makuultaan tai istuen, jos pystyi
- Lisäksi 3 x päivässä leuan työntö eteen. Tämä saattoi laukaista hirveän hedarin aluksi.
- Vesipulloon sai alkaa puhaltaa pillillä 3 x päivässä, mikä se ei laukaissut hedaria!
- sai hiljalleen lisätä istumista max 2 h/pvä, pienissä palasissa
- Tähän asti kävely täysin kielletty!!!

Joulukuu 08:
- Em. harjoitukset istualtaan
- Lisäksi vartalonhallintaharjoitukset kevyimmällä vastuskumialla. Istuttiin pehmeällä tuolilla ja vedettiin 5 x per puoli kuminauhaa 3 kertaa päivässä. Heti jos tuli huono olo, lopetettiin. Esim. tammikuussa 09 ei voinut tehdä mitään.

Maaliskuu 09:
- Vesikävely niin paljon kuin voi/ viittii
- Saa ottaa askeleita LENKKAREISSA, ettei niska tärähdä. Ei normaalia kävelyä vielä, vaan etanana eteenpäin.
- Em. harjoitteet + hartiatreenit makuultaan, lisäksi vaiketettu koukistajatreeni eli treeni tehdään patjalta, ei tyynyltä!!!!!!
- Saa istua sen verran kun voi, eli n. 3-4 h/pvä, ei putkeen tietenkään.

Edit tämä kpl 19.5. klo 20.

Toukokuu 09

- saa tehdä, mitä lystää, kunhan tuntee omat rajansa:: rasitusta pitää nostaa koko ajan unohtamatta kuitenkaan sitä, että sängyssä makaukseen ei saisi itseään ajaa --> vaikeaa.

- käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kävelen joka päivä satoja metrejä lenkkareissa, teen koukistajat ilman tyynyä, pakotan itteni istumaan, teen ojentajat + koukistajat vartalonhallintaliikkeenä kumpparilla, pumppaan jalat samaisella narulla, yritän vesikävellä pari kertaa viikossa, teen duunia sen 10 h/vko

No tosta saa jonkun kuvan - ehkä. Olennaista on, että treeni on verrattavissa n. 90-vuotiaan sydän-keuhko -leikkauspotilaan harjoitteluun - niin 'vaativuudeltaan' kuin toteutusmuodoiltaan. Ja heti, kun tulee huono olo, himmataan. Pari viikkoa kun makaa, taas pystyy treenaan. Ehkä. Mutta aikamoista taiteilua. Jos joku olisi käskenyt mut tässä tilassa puntille, mut ois haudattu aikoja sitten tai ainakin olisin pyörätuolissa. Ja edelleenkin pieni virhe ylirasituksen määrässä vie kuntoa kuukausia taaksepäin. Että kyllä kovat treenit on takanapäin - vuosikymmeniä sitten. ;)

2 kommenttia:

Fedja kirjoitti...

Tämä kuvasi hyvin, miten selkäytimen venähdysvammasta lähdetään kuntoutumaan! Heitähän TV foorumille kirjoitus kans.

Ei voi sanoa, muuta kuin että voi P, kun en saanut oikeaa diagnoosia ja hoitoa heti. Enkä itse ymmärtänyt tilaani ollenkaan, edes mennä lääkäriin järkyttävien oireiden johdosta. Ortonin fyssari sanoi 2004, että minun olisi todennäköisesti pitänyt vammautumisen jälkeen olla sairaalassa makaamassa, kun oirekuvauksesta päätellen saattoi kyseessä olla kohonnut aivopaine.

Olen röykkyyttänyt niskaa aluksi niin paljon, että en tiedä pääsenkö silloin syntyneestä arpikudoksesta koskaan eroon. Eli siis pilannut toipumismahdollisuuksia itse. Mutta toivon parasta ja en pelkää pahinta. Uskon niin vakaasti, että arpikudos tuolta syvältä niskasta vähitellen sulaa pumppauksella ja kevyellä jumppauksella, että se sitten oikeasti sulaa ü! Edessä on pitkä vuosien kuntoutus. Kuten Ortonin fyssari sanoi, kuntoutus kestää tuplaten sen, minkä aikaa on tavallaan ollut yrirasituksessa ja vamma pahentunut. Pitää yrittää olla sitkeä, SITKEÄ. Ja säilyttää usko, että joskus se minunkin kohdalla helpotus on mahdollista!!!

Pelasin vammautumisen jälkeen ihan muutaman viikon sisään mm. frisbeetä ja sählyä. Hatarasti tosin, kun ei koordinaatio ja kropan hallinta oikein pelannut. Onneksi kontaktitilanteet vaistolla väistelin. Sulkapalloa yritin, mutta kahden lyönnin jälkeen oli pahoinvoinnin takia lopetettava.

Fedja kirjoitti...

Tosi hyvä fyssari sulla kyllä on. Ei voi muuta kuin nostaa monta hattua hänelle kuntoutusohjauksesta!!!!!!!!