Jesh, enää 5 päivää fysioterapauttiin. Viime kerrasta onkin jo 4 viikkoa. Pisin tauko koskaan. Ja sen huomaa. Sitä on ihan totaalisen jumissa! Tuntuu, että kaula on painunut kasaan senttikaupalla ja että jokaista hermosolua kiristää. Korvat huutaa ja on ihan lukossa. Samoin kävellessä tulee ylähampaat ihan sikkekipeiksi. Muutenkin tuntuu, että pää tärähtää joka askeleella.
Onneksi maanantaina pääsee taas helpottavaan käsittelyyn.
Mutta yllättävän hyvin oon pärjännyt tän neljä viikkoa. Olotila on muuttunut heinäkuusta ihan täysin. Heinäkuu meni siinä, että oli tosi painava olo ja tuntui, et vajosin maan läpi. Elokuussa kontakti maahan on jo parempi, vaikkei se vieläkään ole kohdillaan. Mut positiivista on se, et vaikka fyssarista on niin pitkä aika, niin totaalisia romahduksia ei ole tullut ja niskakin on joten kuten kestänyt rasituksen.
Eka viikko oli TOSI nousujohteinen. Olo pysyi hirmu hyvänä..Tein tosi paljon koneella hommia ja aloitin säännöllisen lenkkeilyn. Lisäksi tein joka päivä tasapainoharjoituksia ja koordinaatiotreenejä. Ekaks lenkit oli vaan 200m, nyt meen sujuvasti vajaata kilsaa.
Toinen viikko oli kanssa yhtä vauhdikas. Istuin koneella jopa 4 h päivässä. Kolmas viikkokin meni suht jees! Vähän loppuviikosta alkoi tökkiä. Neljäs viikko on sit ollut enemmän makailua, koska en vaan ole jaksanut olla enää pystyssä. Niska on painunut sen verran kasaan, et hönö olo tulee päähän helposti. Ja silloin ei pysty tekeen mitään.
Samoin toi murtunut kyynärpää on alkanut tikkuileen oikein kunnolla, kun oon kirjoitellut tällä puhelimella huonosta asennosta. Lähinnä se on pirun kipee ja puutuilee, jos se on huonossa asennossa. Nyt oon pari päivää yrittänyt lepuuttaa sitä.
Saas nähdä, mikä on sit seuraava vaihe. Ehkä jatkossa hermosto päästäis mut nauttiin jo normaaliolosta hetkiseksi? Vielä siihen en ole päässyt. Enkä ees muista, mitä se on, kun siitä on nyt 6 kk:tta, kun oireet alkoi. Huh! Aika show yhdestä kaatumisesta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti