lauantai 27. joulukuuta 2008

Joulufiiliskuva (Tahdonvoimaa)

Aika hyvänlaatuista jälkeä saa kasivaralta sekunnin valotusajalla Sonyn W170 -pokkarilla! :) Toki kohinaa on kun kattelee isompana mutta pikkukuvana webissä toimii ihan mainiosti.

Oli ja meni (Tahdonvoimaa)

Nyt se on virallisesti ohi. Eikä tartte vähään aikaan juhlia. Uusi vuosi vielä ja sit on kaikki pakerrettu pois alta. Seuraava etappi lienee vasta maaliskuinen kaatumisen vuosipäivä ja sitten seuraavaksi vappu. Kas, kas. Siitä eteenpäin aletaankin kiertää ympyrää. Että näin se vuosi on kohta mennyt.

Ja mitä Mustin tekstiin tulee, niin ei sillä ole väliä, mitä seiniä, missä ja kenen kanssa kattelee. Joka tapauksessa olo on, mitä on ja näin ollen elämä perseestä. Onneksi sentään jouluna pääsi vähän ylös sängystä. Tai pääseehän sitä joka päivä, kun nousee vaan. Ja niin oon tehnytkin. Vaikka olisi millainen olo, ei muuta kuin ylös vaan. Huomisesta tosin tulee lepopäivä, kun ei varmaan pääse ylös. Alkaa taas sen verran kroppa painaa uhkaavasti. On tämä hienoa. Just miehelleni tossa sanoinkin, että ensi jouluna sitten mennään kihloihin tai haudataan mut. Vielä ei tiedä, kumpi vaihtoehto toteutuu. Odotan innolla. Oishan se ihan kiva tietää, onko elämää jäljellä 50 vuotta vai 12 kuukautta. Mutta kun ottaa sen asenteen, että mitä väliä, niin pärjää. Kurja totuus on se, että maailma pyörii ilman yhtä ihmistä erittäin näppärästi.

Joulun jälkeen (Musti)

Taas on joulun pyhät takana päin ja olo on sen mukainen. Tuli syötyä kaikkia mahdollisia laatikoita kinkkua, riisipuuroa, pullaa, torttuja, kakkua ja suklaata... huh huh nyt otetaan iisimmin ja rauhoitellaan. Eikä enää tee mielikään... Vaakaa en uskalla katsoakaan ja uudesta vuodesta alkaa toden teolla laihdutus (taas jälleen kerran).

Joulu on aina joulu, mutta tämä joulu oli kuitenkin niin erilainen kuin kaikki aikasemmat. "Yksi on joukosta poissa, Tahdonvoimaa täällä ei näy". Ollaan vietetty jokainen joulu aina kaikki yhdessä, mutta nyt olosuhteiden pakosta emme voineet tänä jouluna niin tehdä. Sydämeni oli silti Tahdonvoimaan luona... Mutta siitä olen mielissäni että Tahdonvoimaa lähti kaverinsa vanhempien luo jouluksi, koska aina kun on porukkaa enemmän ympärillä ja eri seinät joita katella, se saa mielialan ainakin vähän kohoamaan. Suurin siihen vaikuttava tekijä on tietenkin oma olotila...

Meidän pukki riisui punaisen asunsa ja matkasi illaksi töihin. Lupaili tulla hölkäten takaisin, jos sauna on kuumana ja selänpesijä on valmius asemissa ja lupasinhan minä olla. Pukki toi ihanan lyhdyn saunaan, joka on kuin Kreikkalaista antiikin ajan keramiikkaa ja se tuo valoa juuri sopivan tunnelmallisesti saunan lauteille, joten mikäs on mennessä löylyttelemään...

Kammarin puolelta kuuluu sen verran nälkäisiä ääniä että taitaa olla parasta mennä loihtimaan jotain murkinaa nuorisolle. Joten kirjoitus sessioni loppuu nyt tähän ja toivottelen kaikille mukavaa viikonloppua, palailen blogin sivuille varmasti vielä tämän vuoden puolella.

torstai 25. joulukuuta 2008

Ei avustusta taaskaan (Tahdonvoimaa)

Niinkuin näkyy, niin ei ole Ray myöntänyt Punkaharjulle apuja whiplashin kuntoutukseen. Haettu 68 900 euroa, saatu nolla. Ei ole varmaan koskaan annettu tuohon hommaan penniäkään...

http://www.ray.fi/avustustoiminta/avustuskohteet/2008/jarjesto/6872.html

Addiktoiva miinaharava (Tahdonvoimaa)

Luulin pystyväni pysyyn erossa mutta ei! Tänään on pelattu joku 200 peliä, ainakin! Mikäs täs on pelatessa kun ei oikein muutakaan tekemistä ole... Miehen veli tossa kävi 4-kuukautisen pikkupojan kanssa piipahtaa ja vähän aikaa tuli siinä seurana istuttua. Hirveesti ei uskalla, ettei vaan tule päänsäryt takaisin. Kop kop, pysynyt pois viikon. Oikee puoli alkaa pettää mutta vielä sillä rällästetään, kun rauhassa ottaa.

Pukkia piisaa (Tahdonvoimaa)

Hitto, kun ei nähnyt livenä. Lahden pukki oli tänä vuonna läski ja Savon pukki irstas. Yleensä Lahden pukki on ollut tullut ilman housuja terassilta Sinipiian varsi keppinä.

Mutta nyt sil oli housut jalassa, kun ei tämä joulukaan nyt niin hilpeä ollut. Savon pukki sentään oli sekä ruskettunut että pyöreä! ;)

Kyl mahtaa taas ulkomaalaiset blogin lukijat aatella, että noi suomalaiset on ihan hulluja...

keskiviikko 24. joulukuuta 2008

Uudet lökäpökät (Tahdonvoimaa)

Nyt kelpaa jumpatakin! :) Sain miehen äiteeltä näin makaat lökäpökät Thaimaan tuliaisina. Huh, aatosta on melkein selvitty. Otin vaan asenteen, että koittaa nyt nauttia pienistäkin iloista. Eihän se helppoa ole mutta teen kaikkeni. Joulupöydässä ja glögillä tuli istuttua varmaan joku parisen tuntia ja olo on sen mukainen. Hermosto tuollaista alkavaa koppuraa mutta ei vielä paha. Jos tos huomisen makaa, niin voi välttyä katastrofilta. C0 ei ole pettänyt mutta pää on muuten painunut kaularankaan, kun kaikki pään hermot on semmosta haperoa. Äsken alkoi kihelmöidä ihan hulluna koko kroppaa mut se män levolla ohi. Kyl tämä tästä!

Jouluja! (Tahdonvoimaa)

Nyt on hankittu ähky ja uusi hedari, koska tietenkään en jaksanut maata juuri ollenkaan. No, siinä se vahvistuu. Burunaa ja Klotriptyliä nassuun ja kinkkua lissää massuun. ;)

tiistai 23. joulukuuta 2008

4. aivokammion vapautuspeukalot (Tahdonvoimaa)

Multa kiellettiin pallon, niin siirryn peukkuihin. ;) Hilpeää joulua!

4. aivonestekammion vapautuspallot (Fedja)

Poro porisee uunissa porisee.
Pesukone hyrskyy pöydällä hyrskyy.
Riisi-tattaripiiraat paistettu on, on paistettu.
Pakkaaminen aloitettu.
Kaikki mallillaan siis.
Suihkuun pitäisi mennä, kiristyksestä viis.

On tuo muuten herkkää. Ensin vähän auoin tätä kalvostoa. Raajat alkoi lämmetä. Sitten riisipiirakkapellin laitto uuniin ja ... jalat kylmeni ja pää kireäksi.

Täälläkin oli CST sessio. Joka päivä CST:tä nuppiin. Mää painelen tuohon pään päälle sillai, että kalvostoon aiheutuu paine ja kuuluu pieniä raksauksia.

Fyssari neuvoi pallojen käytön takaraivoon. Lelu-Tapulista maanantaina kävin heti ostamassa kaksi stressipallon tapaista. Tennispallot ovat liian isot. Niitä olin yrittänyt käyttää aiemmin. Kutsun palloja 4. aivokammion vapautuspalloiksi. Onko tarpeeksi pitkä nimi.

Nyt on sopiva jumi ja raajat lämpimät.

Nyssuihkuu ja pitää poroa vahtia, ettei lähde joulupukin valjakkoon.

Ja niin hän otti hoitavat kätensä ja auttoi itseään (Tahdonvoimaa)

Onneksi on muutama kikka tarttunut matkaan CST:stä. Ei mùuta, kun kädet kallonpohjaan, pehmennys ja perään kevyt nosto. Ja nuppi nousee heti millin. Sitten korvista kiinni ja tentoriumin löysennys/ohimoluiden löysennys. Lopuksi nosto päälaelta, että yläniskaan tulis vähän tilaa. Sitten vielä muutama triggerpistekosketus, 2 Burunaa ja Klotriptyl nassuun. Ja salamana sänkyyn lepoon!

Diagnoosi:
Pää kaularangassa, koska tukilihakset ei kanna. Kaulan koukistajat (yhdet pään kannattelijat) on ihan rasituksesta spasmissa. ei C0 jumissa, koska ei ole vetänyt koko kroppaa jumiin. Ainakaan vielä.

Ps. Tiesittekö, että jopa epäkäs kiinnittyy ihan yläniskaan, atlakseen tai siihen siipeen siis. On kyllä ihmesysteemi... Ei ihme, että pää ei kanna, kun kaikki lihakset, jotka sitä kannattelee, on ottanut aika pahaa damagea.

En pysy perässä (Tahdonvoimaa)

En yritäkään. Soitan 29.12 lekurille ja sanon, että nyt kuvataan niska uudestaan. Ei sitä tiedä, vaikka ois joku luupiikki tms. muodostumassa. Tosin oon ymmärtänyt, että ne oireilis sit koko ajan mutta tiedä sit... Mutta haluan kyl, että niska kuvataan uusiksi, niin saan kaikki tommoset ahistavat asiat mielestä. Mutta on kyl ihan käsittämätöntä, että yhdessä yössä tilanne muuttui täysin. Siis vaihtoehtohan on se, että C0 on nukuttu taas pois paikoiltaan tai pää on painunut kaularankaan, kun vähänkin rasitti sitä pitkän makaamisen jälkeen. En ymmärrä... En edes yritä.

Ei voi olla totta (Tahdonvoimaa)

Näin heittelee! Eilen oli erinomainen olo ja tänään heitti yhtäkkiä hirveät kivut muutamaan hermoon ja koko puutui oikee puoli päätä ja korvantausta. Lisäksi maa keikkuu iloisesti jalkojen. Ihan uusi oire. Mietin, että onko mulla oikeasti niin huono säkä, että rikoin yläniskani siinä peruutuksessa. Se tästä puuttuisikin. Tai sit niskassa vaan on hermot jäänyt erityisen outoon pinteeseen C0:n käsittelyn jälkeen... Lepo on paras kaveri. Tässähän tämä joulu menee. ;)

Mää en pysy perässä (Fedja)

Aatto tulee liian pian. Huomenna olisi tarkoitus lähteä Tyrnävälle pariksi päiväksi joulun viettoon. Yö meni kintturoilleen ja nyt sitä ollaan horteessa. Pitäisi pakata, käydä suihkussa ja tehdä itselle gluteenittomat leivät vanhempien luo ja keksiä mitä tehdä poropaistin kanssa, joka ilmeisesti pitäisi paistaa myös. Odottaa nimittäin jääkaapissa. Ja ei jaksa. No jaksaa, ei jaksa, jaksaa, ei jaksa. Yritän jaksaa. Sitten otan napin ja yöunille.

Veli oli yllättäen ostanut hanhen huomiseksi. Nyt meillä on sitten hanhea ja poroa kinkun sijaan. Kukaan aterialle tulijoista ei ole laittanut kyseistä lajiketta aiemmin, joten mielenkiintoista nähdä minkä makuista liha on tänä jouluna.

Leivän tekoon siis. . . Jaksaa, jaksaa, jaksaa.

Kelasta vielä (Tahdonvoimaa)

Tajuaakohan tästä yhtään, mikä haen, jos pistän näin Kelaan? Siis taustatietona Kelasta tuli vaan lappu, jossa luki, että alustavasti sairauspvärahahakemuksenne tultaisiin hylkäämään muttei perustelua sille miksi. Ja kaavake: lisäselvitys voi vaikuttaa myönteisesti asiaan.

Kun soitin ja kysyin, mikä olisi hylkäysperuste, joka puuttui lapusta siis, niin virkailijan mukaan syynä olisi kyseinen diagnoosi (post sedulae distencio cervicalis, 13.4 niskan nyrjähdysvamman pitkittynyt jälkitila/oireisto). Eli retkahdusvamma ei voi aiheuttaa näin pitkää työkyvyttömyyttä heidän lääkärinsä mukaan. Kelalla on jo siis B-lausunto sekä käyntitekstini lekurilta, eli enempää lisätietoa ei siis ole olemassa edes lekurilla, jollei sitä hatusta heitetä. Vitun koomista. ;)
--
Pyydän Teitä ystävällisesti selvittämään minulle sähköpostilla ja/tai kirjallisesti, mitä lisäperusteluita tarkkaan ottaan kaipaatte, jotta voin viestiä asian selkeästi lääkärilleni. Oheen pyydän myös perustelut siitä, *miksi* sairauspäivärahani ajalta 11.8-31.8 sekä osasairauspäivärahani ajalta 1.9-31.11.08 oltaisiin ylipäänsä hylkäämässä. Alustavan hylkäyspäätöksen perustetta ei mainittu lisäselvityspyynnössä. Laittakaa oheen lääkärinne perustelut, millä perusteella hän kumoaisi fysiatrian erikoislääkärin lausunnon kyseisessä tapauksessa/kyseisen diagnoosin puitteissa.

Pyydän ystävällisesti myös selvittämään, mitkä ovat mielestänne sitten riittävät perustelut/lisäperustelut kyseisessä tapauksessa/diagnoosilla, jotta hakemukseni hyväksyttäisiin. Mikäli näitä tietoja ei voi lähettää sähköisenä, toimittakaa ne kirjallisena kotiosoitteeni niin, että ehdin toimittaa teille 10.1 mennessä lisäselvitykset.

--
Teki mieli laittaa perään ja haustakaa vittu. Ja koiranpaskaa tulee ensi vuonna saaveissa, ei mukeissa. ;)