Joulun jälkeen (Musti)

Taas on joulun pyhät takana päin ja olo on sen mukainen. Tuli syötyä kaikkia mahdollisia laatikoita kinkkua, riisipuuroa, pullaa, torttuja, kakkua ja suklaata... huh huh nyt otetaan iisimmin ja rauhoitellaan. Eikä enää tee mielikään... Vaakaa en uskalla katsoakaan ja uudesta vuodesta alkaa toden teolla laihdutus (taas jälleen kerran).

Joulu on aina joulu, mutta tämä joulu oli kuitenkin niin erilainen kuin kaikki aikasemmat. "Yksi on joukosta poissa, Tahdonvoimaa täällä ei näy". Ollaan vietetty jokainen joulu aina kaikki yhdessä, mutta nyt olosuhteiden pakosta emme voineet tänä jouluna niin tehdä. Sydämeni oli silti Tahdonvoimaan luona... Mutta siitä olen mielissäni että Tahdonvoimaa lähti kaverinsa vanhempien luo jouluksi, koska aina kun on porukkaa enemmän ympärillä ja eri seinät joita katella, se saa mielialan ainakin vähän kohoamaan. Suurin siihen vaikuttava tekijä on tietenkin oma olotila...

Meidän pukki riisui punaisen asunsa ja matkasi illaksi töihin. Lupaili tulla hölkäten takaisin, jos sauna on kuumana ja selänpesijä on valmius asemissa ja lupasinhan minä olla. Pukki toi ihanan lyhdyn saunaan, joka on kuin Kreikkalaista antiikin ajan keramiikkaa ja se tuo valoa juuri sopivan tunnelmallisesti saunan lauteille, joten mikäs on mennessä löylyttelemään...

Kammarin puolelta kuuluu sen verran nälkäisiä ääniä että taitaa olla parasta mennä loihtimaan jotain murkinaa nuorisolle. Joten kirjoitus sessioni loppuu nyt tähän ja toivottelen kaikille mukavaa viikonloppua, palailen blogin sivuille varmasti vielä tämän vuoden puolella.