Jeps

Niska on ollut outo. Muuten parempi mut yläniska ei. Se vaan rysähti ni totaalisesti, et on edelleen ihan pöh. Osittain tuli kävelystä, osittain siitä, et laattasin viime hoidon jlk. Laattaaminen taas johtui siitä, et ylirasitin itteeni. Kaulapunoksen hermot suuttuis tärähdyksistä, ei siinä mitään.

Konsultoin tänään fyssaria ja sovittiin, et otetaan lääkärin ja hänen kans paltsu torstaina. Katotaan, kumpi ois parempi, piikit vai hoito. Todennäköisesti hoito. Nooh. Sil viisii. Sit ei kävellä, ni ei kävellä taas vähään aikaan. Vittu soikoon. Tää oli jo ni hyvänä ja taas läsähti. Ei onneks ni huonoks ku aiemmin, mut läsähti kuitenkin. Eikä se enää ole muualta, ku tosta ylhäältä (kuulemma kaulan ojentajien kiinnityskohta ja nollavälin tuki ei kestä) ja se tinttaa sit sen suppilon päälaella. Vittu sentään.

Periksi ei kuulemma anneta, koska kroppa paranee koko elämän mukautuen ja sopeutuen uusiin tilanteisiin. Eilen oli todellinen sopeutumisen paikka, ku pidettiin paltsu mun luona. Kesti sen parituntisen jees mut silti yläniska on lysyssä. Taitaa joutua perjantaisen asiakaspalaverin perumaan, sen verta heikkona taas ollaan. No, täytyy kattoa.