Kuulumisia

Ei mitään uutta niskarintamalla. Aamusta heti alkoi tuttu huojuminen mutta pakotin itseni liikkeeseen. Käytiin siskon kanssa hakemassa sen loput kamat kämpiltä, josta se muutti tänään. Kannoin patjaa 10 metriä, mikä oli selkeästi niskalle liikaa. Tuli niin huono olo, kun pääsin kotiin, että meinasin kuolla jo matkalla autoon. Iltapäivällä oli parempi fiilis, kävin teetättämässä toiset avaimet Audiin, koska ne yhdet on aina sen tyypin takataskussa, missä niiden ei pitäis olla. Siitäkin tuli niin huono olo, että oli pakko tulla lepään kotiin. No, kolmas yritys ulostautua tapahtui illalla, kun lähdettiin Verkkokauppaan ostaan mustetta, että saatiin siskon kandityö pihalle. Ulostautuminen onnistui, mutta sieltä tie veikin suoraan sängyn pohjalle himaan makaamaan.

Oireiden puolesta on ollut erikoinen päivä. Eka päivä ilman näköhäiriöitä. Enemmän korvien soimista kuin ennen, pistelyt, viillot ja tärinät normaalisti, kävelyn epävarmuus seuraa lähes koko ajan ja perinteinen 'en muista, tajua, enkä ymmärrä mitään' -olotila on päällä koko ajan. Näillä mennään, sanois Jutila.