torstai 31. heinäkuuta 2008

Erikoista on...

On toi ihmisen kroppa niin outo. Pienestä on kiinni se, onko sitä terve vai sairas, ja täysin toimintakyvytön vai terve. Oma huimaukseni on muuttunut aika 'mielenkiintoiseksi' viime päivinä. Oikeastaan mulla on 3 erilaista olotilaa:

1. Hetkittäin on ihan normaali olo. Saatan monta kertaa päivässä huomata, että hei, nythän tuntuu omituisen normaalilta... Ei ole nimittäin viiteen kuukauteen ollut sitä normaalia oloa. Mutta tätä iloa ei kauan yleensä kestä.
2. Kävellessä ja seisoessa tuntuu, että putoaa alaspäin. Tämä on kaikista selkein silloin, kun nousee vesikävelyn jälkeen vedestä. Sitä täytyy aina sanoa aivoille, että 'ei me tiputa'. Ennen tätä oloa oli se 'maa lähtee jalkojen alta' -olo mutta onneks se on aika hyvin kadonnut.
3. Keikkuva olo. Tuntuu, että joka askeleella pomppii eteenpäin kuin kumipallo konsanaan. Tämä on koomisen tuntuista, eikä sitä voi selittää mitenkään... Ehkä lähimmäks osuu mielikuva siitä, että pää on kuin vieterin päässä oleva pallo.

Että elä nyt sitten näiden kanssa normaalia elämää. Niinhän kaikki sanoo: Et vaan välitä oireista. Kunpa se meniskin niin mutta kun ei...

Ei kommentteja: