torstai 10. heinäkuuta 2008

Oh mother nature... Ihminen on ihme!

Eilisen CST-terapian jälkeen oli taas niin paljon parempi olo. En osaa selittää miten, mutta on vaan. Tuntuu 'normaalimmalta'. Aluksi oli sellainen superpainava olo mutta se meni ohi tänään vesikävelyllä. Kokeilin vuorostani leväistä Näsijärveä... Ei ollut ees kylmää enää.

Ja taivaallinen vesi auttoi heti ekalla kerralla myös tohon yläkertaan. Nyt ei o hartsutkaan niin jumissa, kun vähän pumppaili vedessä. Mutta jotenkin sellainen tunne on, että kuin opettais koko kroppaa toimimaan uudestaan. Hassua...

Ja hoidon jälkeen tulee aina sellain hassu fiilis, että tuntuu toi koko putki olevan konkreettisesti samaa rööriä. Kun kääntää päätä, niin tuntuu kun koko kroppa liikkuis... Tai jos kääntää jalkaa, niin pää liikkuu. Mut sekin menee aina ohi sit. Wau, ihmeellinen keho. Ü Aikamoinen tutkimusmatkahan tää on ollut...

Ei kommentteja: