maanantai 21. heinäkuuta 2008

Päivä muuttuu jännemmäks...

Pakko kirjoittaa vielä tänne, että nyt kun lähdin äskön vessaan, niin kävely oli ihan normaalia. Mitä ihmettä? Ihan sama.

Nyt luen viel hetken Brownin Enkelit ja demonit -opusta ja sit schlafen gehen eli nukkuun. Eilen jutskailtiin FB:ssä vanhan mallikaverin kans Berliinistä ja tuli hirveä matkakuume. Aattelin, et joskus myöhemmin lähen viel Saksaan takas mallin hommiin. Olin siel kerran jo 1,5 kk ja rakastuin Hampuriin niin paljon, että käytiin siel frendin kanssa vuosi sitten uudestaan.

Mun vuokraisäntä oli sellain superrikas gentlemanni, joka johti viel 60-vuotiaana yhtä Saksan suurinta vakuutusyhtiötä. Sen Carreraa ja motskarii sai aina lainata, lukaalia oli meil kahdella 200m2 ja joka aamu pöydällä ootti tuoreesta verigreipistä puristettu aamujuoma. Hassu pappa! Entinen jazz-muusikko, jolta oli vaimo kuollut ja se majoitti aina malleja himassaan. Mut tosi asiallinen, toisin kun vois kuvitella... Just soiteltiin viime viikolla kuulumisia ja lupasin palata hommiin Saksaan ja käydä moikkaan ainakin Hampurissa samalla. Mut Berliiniin mä seuraavaks meen. Ihastuin siihen tulisesti viime reissulla. Ü Hitto vaan, ku isä oli heittänyt kaikki lukion vanhat kirjat roskiin, ni nyt ei pääse treenaan kieltä, kun ois aikaa. No, Deutsche Welle ja BBC mul on tossa molottanut koko ajan...

Ei kommentteja: