perjantai 22. elokuuta 2008

Aihetta iloon!

Hiphei! Mä oon selkeästi paremmassa kunnossa kuin vaikka 2 kk sitten. Oon nyt tällä viikolla lisännyt vesikävelyt 2 kertaan päivässä ja pidentänyt pienokaista kävelylenkkiäni joka päivä 5 metriä. Nyt pääsen jo White Houselle, eli naapureiden valkoiselle talolle. Lisäksi oon tehnyt tietokonehommia 2h päivässä. Ja samoin huonot kaudet on lyhentynyt merkittävästi ja huonoinkin olotila on paljon parempi kun ennen. Nyt kosketus maahan alkaa olla välillä kuosissa, vaikka tuntohäiriöt muuten on ihan erikoisia. Kai se proprioseptiikka on viel jotenkin sekaisin. Mut siinä se tottuu, kun toimii vaan mahd. normaalisti ja sulkee pahat olot ulkopuolelle.

Nyt kun oon ottanut sen asenteen tähän hommaan, että meen vaan, vaikka välillä tuntuiskin pahalta, niin oon saanut vähän unohdettua koko sairautta. Se on selkeästi nopeuttanut paranemista.

Reiki-hoito oli siinä mielessä tosi hyödyllinen, että sain siitä henkistä lisävirtaa. Ja töihin tarttuminen kuluttaa päiviä mukavasti.

Täällä porukoilla aika menee muutenkin nopeammin, kun on seuraa koko ajan ja pääsee järveen tohon viereen milloin vaan ja takapihalle partsille, kun huvittaa! Ja vertaistukea toki on tarjolla koko ajan, kun sisko asuu tos ihan vieressä.

Miestä Tampereella on hirvee ikävä mutta nyt on pakko elää näin, jos tästä haluaa kuntoutua ja panostaa elämäänsä pitkällä tähtäimellä.

Ei kommentteja: