Pää on tippui niin pahasti kaularankaan, kun tein harjoitteita, etten pysty ottamaan askeltakaan. Putoaa, putoaa, putoaa. Tähän jäi mökkireissut ja kaikki, jollei matkusta makuultaan. Ja sekin voi olla liikaa. Toisaalta järvi vois ehkä tehdä hyvääkin. En tiedä, auttaisko polkeminen varsinaisesti pään putoamisen tunteeseen mutta ainakin rauhottais hermostoa.
Äiti osti tänään torsomärkäpuvun, minkä kanssa ei heti jäätyiskään järvessä. Täytyy nyt katsoa, pääsenkö lähellekään järveä tällä tai ensi viikolla.
Voi perkele sentään. Huomenna on pakko pitää työkavereiden kanssa yksi paltsu klo 9-11. Siis oikeasti pakko. Oon ihan hirveessä kunnossa, muttei ole vaihtoehtoja. No, makoilen tässä sit paltsun ajan. ;)
Pää on uhkaavasti kuin kirvelevä pallo. Ei tajua. Nyt on pakko myöntää, että on täytyy maata se kaksi viikkoa, vaikka kuinka haluais kuntouttaa itseään järvessä ja olla ulkona, kun on kesä kauneimmillaan.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti