maanantai 10. elokuuta 2009

Yhteydenpito, kommentit ja keskustelu

Kiitos kannustavista (ja vähemmän kannustavista) privaviesteistä, joita olen saanut meiliini! Kuten olen muutamalle henkilölle viestittänyt, haluan säästää kuntoani ja pitää yhteydenpitofoorumit minimissä. Jos haluat ottaa yhteyttä yksityisesti, käytäppäs niskavammaforumin yksityisviestitoimintoa. Tämä vaatii kirjautumisen foorumille, mutta siinä menee minuutti.

Voit jättää terveisesi myös avoimena kommenttina blogiini. Mikä parasta, silloin se on myös muiden vierailijoiden luettavana ja keskusteltavana. Mihinkään syvällisempiin henkilökohtaisiin meilivuodatuksiin, konsultointipyyntöihin tai muuhunkaan liikaa energiaa vievään chattailyyn en sähköpostini kautta jatkossa taivu. Täytyy säästää vähäisetkin voimavarat mm. työn tekoon. Ja tällä tarkoitan "uusia tuttavuuksia", jotka mielitte olla yhteydessä meikäläiseen jatkossa.

Tervetuloa foorumille (linkki etusivulla oikeassa yläkulmassa) tai kommentoimaan blogissani julkisesti. Kiitos, että kunnioitat tätä ratkaisua! :)

TV

5 kommenttia:

Musti Mustinen kirjoitti...

Musti täältä viestittää, että Töysästä tultiin juuri kotiin!! Matka meni paremmin kuin hyvin ja isä Lavinkin toi viimeisestä kesän kilpailusta kultaa.
Ja jälleen kerran päätän tämänkin päiväisen kirjoitukseni lauseeseen, silmiä lurpottaa, joten sänkyyn. Öitä sinulle Tahdonvoimaa ja kaikille muillekin! :)

Pandora kirjoitti...

Sinä näköjään päädyit melko samaan ratkaisuun, kun minä pari päivää aikaisemmin. Eikö ole todella surullista rajata elämää yhä enemmän ja enemmän.

Mutta kun se on pakko, muuten ei pärjää. Minulla ainakin tietokoneaika on nyt todella rajoitettu ja työhönhän se aika todellakin pitäisi pistää. Niskat eivät kestä yhtään koko masiinaa.

Ei muuta kuin tsemppiä sinne, kyllä tämä vielä tästä. Eikös vain.

Tahdonvoimaa kirjoitti...

P, Mua ei niinkään haittaa kirjoittelut, vaan enemmänkin se, ku täysin vieraat ja tuntemattomat ihmiset alkaa neuvoa, moralisoida ja tuomita meilissä. Semmosiin ei vaan jaksa käyttää energiaa tai syventyä sellasten suhteiden hoitoon henkilökohtaisella tasolla. Ü

Pandora kirjoitti...

Julkisuuden varjopuolia...

Minua haittaa ihan tämä kirjoittaminen ja lukeminen fyysisesti, valitettavasti.

Mites meni töissä, toivottavasti paremmin kuin minulla eilen. Olin nimittäin kokouksen jälkeen niin mielettömän kipeä ja tämäkin päivä on melkoista tuskaa.

Tahdonvoimaa kirjoitti...

Hello P,

Harmillista mutta jotenkin niin odotettavissa, että työ kyllä rankaisee! Staattiset paltsut ja päätetyö on aika hazardeja. Mut on aikas hienoa, kun tuossa vaiheessa pääsit jo palaveriin. Meikäläinen ois pökrännyt kotiovelle, jos ois joutunut palaveeraan sinun tilassa...

Niin, blogista... Aina ku johonki julkiseen ryhtyyn, sitä tulee kaikennäköistä negaakin mukaan. No, onneks oon tottunut duunien kautta moiseen ja miettinyt alust lähtien, minkä linjan otan, jos blogiin alkaa enemmänki tuntemattomia eksyä. Alun perin aattelin tätä vaan ittelleni sairaspäiväkirjaks, mut nyt tarkoitus on selkeesti muuttunut, kun moni ihminen kertoo saaneensa hyvää viinkkiä täältä ja laittaa just meilii ja kyselee/kommentoi enemmänki kaikkea. Siksi päätin pistää tietyt linjat tälle viestinnälle, niin ei tartte tuntee ketutusta, kun ei joka meiliin jaksa/huvita/pysty vastaan.Onneks suurin osa viesteistä on muuten ollut tosi asiallisia, mut joukkoon mahtuu sit näitä pokaajia, hämäräheikkejä ja hoitomuotojeesustelijoita.

Kroppa kestää nähtävästi duunin teon! Jihaa! Ei ainakaan saanut kilareita, vaikka tänään oli rempseä ja tunteikas myynninedistämiskonseptin suunnittelupalaveri. Puoli voittoa! Pystyin jopa suunnittelemaan meidän henkilöstöstrategiaakin, mikä on kova älyllisen, systemaattisen ja abstraktin ajattelun ponnistus. Suunnitella asioita muutaman vuoden perspektiivillä huomioiden koko firman tilanne, työmarkkinat, taloussuhdanne jne. Hiki tuli, mutta selvin tiukasta ajatustyöstä. Kattotaan, mikä olo huomenna... Ranka ja hermosto on snadisti väsähtäny, mut pärjää, ku malttaa olla rauhassa. Täytyis ny ottaa yksi täydellinen "verhot kii, puhelin pois"-päivä, mut ku ei ois mahkuja. Parempi kuitenkin pitää se, ku katua ja itkeä taas kuilussa 2 viikon päästä.

Ainoo hyvä puoli täs hommassa on se, että oon oppinut elään about 50 %:a rauhallisemmin ku ennen. Mieli ja keho on suorastaan helpottuneita, ettei enää tartte olla perfektionisti ylisuorittaja, vaan voi ihan todellisella syyllä oottaa iisisti. Ja muutkin jopa alkaa ymmärtää sen! Nooh, katotaan vaan, ku on terve, niin meen entistä lujempaa... ;)

Oon metsästänyt 2 tuntiia noita Salomonin Uma Graphic -kenkiä. Pahasti näyttää siltä, et joutuu tilaan ulkomailta... Sain Salomonin edustajan numeron, niin kyselen vielä häneltä. Outoo, et kengät oli Sport-lehdessä muotikuvis about 6 kk:tta sit, mut niit ei myytäis Suomessa. Epäpätevä muotitoimittaja, jos näin on... ;)

Voimia siskoseni! Tiistai tulee olemaan mielenkiintoinen päivä, takaan sen! ;)