Niih...

Ei se niska-ahdistus tullutkaan käppäilystä, vaan söin eilen pussillisin miniporkkanoita ja dippiä. Pureskelu! Niinpä niin... No, nyt on taas parempi olo, ku pistettiin kalvot liikkuun ja otettiin Buranaa. Uskalsi jopa lähteä käppäilemään muutaman sata metriä ja pää on ihan ok. Pikkuporkkanatkin pitäis pilkkoa pienemmiks jatkossa. Voi huokaus... ;) No pääasia, et pystyy kuitenki käveleen snadisti. Oon vakaasti päättänyt olla menemättä altaaseen, joten paree pysyy kävelykunnossa ja muistaa jatkos vetää vaiks porkkanaraastetta ja dippiä. Hmm... Raastaminen... No way. Sama juttu ku juuston leikkaaminen höylällä... No way. Pitää samaan aikaan painaa ja vetää kädellä, ei mun juttu.