Jep

Meikä on nyt väkisin tehnyt tolla paskalla uunilla paskoja pannareita. No, tänään päätin ilmoittaa vuokranantajalle, että hommataan uus uuni. Kirjoitin meilin readyksi ja PAM. Se hävis. Räjähti ilmaan... Huomenna uus yritys.

Sit eräs nerokas yksilö keksi, et josko tyytyisin tekeen puolet ohumpia pannareita, kunnes saan kunnolla kypsentävän uuden uunin. Jep. Näin tein. 3 dl maitoa, 2 dl jauhoa ja 1 muna. 175 C. Ja kappas, ei palanut päältä eikä ollut sisältäkään raaka. Onneks on noi vara-aivot, joita voi sit käyttää, ku ei ittellään leikannut moinen reseptimuutos. <3

Mitäköhän tuolta mun niskasta on oikeesti revennyt? Tosi kummallinen juttu, että kroppa kääntää aina vaan oikean kalvoston nollasta ylös päässä vinoon ja tiputtaa poikittaiskalvon päähän suppiloks. Ainoa hyvä asia tietty on, että se on enää paikallista, mutta alkaa kieltämättä hiukka arveluttamaan, että näinkö yläniska on niin muussia nollanivelpinnasta, ettei se ikinä pysy suorana. Kauhistuttaa oikein ajatuskin siitä, että pitäis varmaan kysyä Plan B:tä...