Niinpä kokeilen Plan B:tä ja siirryn tänään möksälle. Alkaa armoton vesikävely. Jos se tois liikettä ja tukea yläniskaan, että se lähtis aukeamaan. Saas nähdä. Voi myös mennä vaan huonommaksi mutta sitten kärsitään siitä. Pakko täs jotain on yrittää.
Eniten vituttaa, kun on koko ajan vähän hönö olo päässä ja sattuu etenkin silmiin kirkas valo. Ei tajua täysillä maailman menoa, kun yläniska on rysähtänyt. Mutta ei auta valittaa, vaan yrittää kärvistellä eteenpäin höntin olon kanssa. Pakko yläniskan on aueta jossain vaiheessa. PAKKO!! On tämä kyllä todella vittumainen tilanne, mutta ei voi mitään. Päivät lipuu ohi silmissä, kun ei tajua mistään mitään.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti