Positiivista on se, että yläniskaan tuli tilaa, kun eilen venytettiin pitkästä aikaa yläniskan kalvoja. Ft ei sitä mielellään tee, koska jokainen hoito, jossa tehdään tilaa kallonpohjaan, löysentää löysää niskaa entisestään, mut nyt oli pakko. Sen verran lohduttomasti porasin, et sain sääliä. Ei vais, en ees saanu. Sain käskyn lopettaa itsesäälis rypeminen ja itteni parjaaminen omasta typeryydestä. Oon kuulemma rankaissut itteeni nyt riittävästi, kun oon kuukauden manannut omaa tyhmyyttäni. Ihana, ku on tommoinen valkku, joka pitää huolen, ettei mee hommat överiks. ;)
Mut joo, pakkohan se on "irrottaa" (todellisuudes toi tehdään ajatuksen voimalla, ei konkreetisella voimalla!) pää rangasta, jos olo on karsea. Mut toi kallonpohjan vapautus ei ole jokakerran juttu ollenkaan ja en antais kenenkään muun tehdä sitä paitsi oman guruni. Ylipäänsä mietin joskus, et voi kauheeta, jos mun fyssari joutuu lopettaan duunit tai jäädä ennenaikaiselle eläkkeelle. Kukas mua sitä auttaa? Täytyy parantua nyt 15 vuodessa, niin ei oo hätää. ;
No joo, pitäis olla rasittamatta niskaa tohon kuntoon, mut no can do. Aina ei osaa.
Öitä!
Tekstit
4 kommenttia:
Moi!
Miten tuo kallonpohjan vapautus sulle tehtiin? Sormilla painellen jostain niskasta? Muistan ensimmäisen käyntini Ortonissa, missä OMT teki mulle CST:tä elämäni ekaa kertaa. Fyssari ei paljon jutellut, ja sain vasta myöhemmin kuulla, että kyseessä oli CST ja kallonpohjan vapautus. Em. termi on kyllä kuvaava, sillä en ole IKINÄ kokenut vastaavaa helpotusta niskassa! Vihdoin sai laittaa sen pään hetkeksi "hyllylle"! Sit tuli ihan kuuma, ja naama muuttui tulipunaiseksi :) Harmi vaan, että kokemus oli ainutkertainen: sen jälkeen en ole moiseen ekstaasiin päässyt, vaikka mua on käsitellyt parikin eri tyyppiä. Ehkä pääkoppa laukes sillon ekalla kerralla niin paljon kuin on lauetakseen...
Täytyy tästä lähteä rippijuhliin testaamaan jälleen kerran, joko pää pysyis kokonaisen päivän pystyssä oireitta. Jaksamisia sinne!
Moi CH! Tsemppiä juhliin! Vapautus on monimutkainen sarja liikkeitä, jossa edetään sen mukaan, mitä kalvot sanelee. Eli tehdään erilailla eri ihmisille. Mut mulla siinä on ainakin otsaluunnosto, leukaluun sivuttaismobbaus, korvien 'veto' ja sit neljännen aivokammion vapautus. Vaikea selittää, kantsii kattoa CST-opuksesta noi liikkeet. Mut se tuntuu jumalaiselta, koska sillä saa iha yläniskaan tilaa. Tilaa ylläpitää sit jatkossa syvät lihakset ja muut rakenteet. Toi vie sen hirveen ahdistuksen ja painavan pään vekka samantien. Ü Kuinka juhlat meni?
Thanks, juhlat meni ihan OK! Tosin tavoilleni uskollisena jätin kirkon väliin, jotta päivästä ei tulisi liian pitkä :) Automatkalla niska rasittui perinteiseen tyyliinsä heti ja silmien taakse tuli paineentunne. Perillä oireita tuli lähinnä silloin, kun joku jutteli mulle seisten, kun mä istuin. Alkoi välittömästi tulla auto-olo, mutta auttoi hiukan, kun hilasin tuolia seinän viereen, nojasin päätä siihen ja työnsin leukaa. Tälle sukuhaaralle en ole jaksanut selvitellä niska-asioitani, joten oli varmaan suht hillitön näky, kun sukulaistyttö alkaa kesken kuulumisten vaihtoa hinata tuolin kanssa ja väännellä naamaansa! :D Ennen mua aina nolotti ja yritin suorittaa helpotusrituaalejani salassa, mutta blogista ja foorumilta olen saanut uutta perspektiiviä asiaan enkä enää jaksa häpeillä turhia... Pitää olla kiitollinen, että pystyy istumaan, seisomaan ja kävelemään, vaikka niska välillä **ttuileekin! :)
CH, joo, sinne yläniskaan se tuppaa aina meneen. Jakitus ja paine. Ja just noi silmillä ylöspäin kattelut on pahinta. Huomasin sen taas, ku saalistin sääskee. Sama ilmiö, ku et kattoo puhujaa, joka seisoo, ku itte istuu.
Ja toi tuolijuttu on tosi hyvä. Noin mäkin teen. Siinä saa seinästä sen feikkituen yläniskalle, mitä ei muuten ole.
Ja oikein, mitäpä sitä häpeileen rituaalejaan, pitäkööt ihmettelijät tunkkinsa. ;) jos vaivaa, ni kysyy ja jossei saa kysyttyy, ihmetelkööt.
Lähetä kommentti