Pää on snadisti parempi mut edelleen poikittaiskalvo kinnaa, koska nyt meni korvat ja leuat jumiin. Tuttu kaava joulusta. Samoin yrittää heittää pikkupainetta nenään, kun kantelin kaffeeta ja puurokuppia. Tiedän, ne on vaan 2 dl:ä, ja ennen oon noistanut penkistä neljääkymppiä. Noh, se oli silloin nuorena, kun hyppäsin korkeuttakin 160. ;) Sitä lajia ei enää tartte harrastaa.
Toinen aika paha on kolmiloikka, joka sekin on tuttu laji. Laskennallisesti, toisen loikan tärähtäessä maahan hyppääjän polven nivelsiteisiin kohdstuu suuren Mersun painoinen voima. Eli ei ne ihan heikkoo tekoa ole. Mut miettikääs, mitä tuo voima vois olla niskan kohdalla. Ja niskavammaiselle. Big no no!
Ps. Tiedän, toi makkaraleipä on pervahtavan näköinen. Kunhan testailin Noksun kameraa vain todetakseni, että se on paska. Täytyy saada on SonyErkka toimiin. Eihän tällä E90:llä voi edes kiertää kuvia puhumattakaan rajauksista ja tehosteista. :(
Tekstit
2 kommenttia:
Ajattele, jos joskus tulisikin päivä, jolloin ei tarvitsisi ajatella, mitä sellaista voin tehdä, mitä niska kestäisi. Kuinka paljon uskallan rasittaa itseäni.
Voisi vain tehdä, mitä haluaa.
Ehkä sekin on vielä edessä. Minä jostain kumman syystä extempore ilmoittauduin koiran kanssa jälkikurssille pienellä sairastumisvarauksella.
Optimisesti ajattelin, että sitä ehkä tässä pystyisin tehdä eikä tarvitsisi pelätä, että haun repivät leikkimiset tai riski täräykseen vahingoittaisi niskoja enempää.
Niin se elämä jatkuu. Kai meissä ihmisissä on jonkinasteinen eloonjäämisvietti, joka pistää etsimään vaihtoehtoisia tapoja toimia.
Mukavaa päivää sinullekin! Olkoon siinä mahdollisimman paljon hyviä hetkiä ja lupaus terveestä olosta.
jos oikein oon ymmärtänyt, tämmösen vamman jälkee saa aina olla suht tarkkana siitä, MITEN tekee. Eli mitä tekee, ei ole niinkään ensisijaista, vaan miten. Fyssari on neuvonut mulle uuden tyylin lähes kaikkeen sanomalehden lukemisesta hiusten kihartamiseen. ;) Liike lähtee ain alaramgasta tai lantiosta, ei koskaan yläniskasta. Eli just kaikki yläniskan kumartelut ja kurkottelut on kielletty, koska se venyttää hermokudosta. Samoin aikansa meni, ennen kuin opin nukkuun vain selällään ja kääntyyn niin, että pää nousee aina tyynystä, eikä yläniska painaudu tyynyyn, mutta hiljalleen ne iskostuu ytimeen, siihen paskakasaan. ;)
Ja kyllä se on juurikin se elämänhalu, joka pakottaa vaan uskomaan parempaan ja etsimään uusia tapoja elää mahd. normaalisti.
Lähetä kommentti