Wipeout

Sinne lähti hakemukset Neloselle. Aateltiin pistää siskon kanssa elämä risaiseksi haettiin mukaan Wipeout-nimiseen action-kilpailuun. Mainos osui ja upposi:

"Hulvaton WO on amerikkainen versio kilpailusta, jossa osanottajat joutuvat suorittamaan mitä hullunkurisimpia tehtäviä kilparadoilla, mitään pelkäämättä. He hyppivät, loikkivat, kiipeilevät, kipittävät, muksahtelevat, putoavat liukastelevat, kaatuvat, kellahtelevat ja räiskyttävät rapaa!"

Semmostistee. Jaahas, se ois sit fyssari 15.15. Täytyis valmistautua vissiin. Porukatkin on vielä lentämässä, mutta eipä tästä kauaa keskustaan aja. Ihana keli sattui heille. Take off oli 13.30 ja just silloin alkoi arska paistella. :)

Tässä itse opetellaan taas luopumista, koska jäin itse himaan katteleen töllöä, kun vanhemmat ja puoliso lähtee pitämään hauskaa. Tosin eipä sitä tule muiden onnen puolesta harmiteltua, vaan ainoastaan siksi, ettei itte pysty tekeen koskaan mitään kivaa. No, eikös tässä maailmassa olekin ihan liikaa kaikkea hc:ta ja extremejä? Täytyy pettää vaan itseään, että nauttii siitäkin, että voi keittää himassa kaffeet, kävellä 200 metriä tai tehdä pari tuntia töitä. Suhtautua elämään askeettisessa hengessä, eli elämässä ei tartteta sen suurempaa hurmosta, vaan pienet asiat tekee tyytyväiseksi ja onnelliseksi. Ja täytyy kuitenkin muistaa, että olen sentään hengissä, vaikkei se aina olekaan mitään mukavaa olemista rajoittuneisuuksineen ja kipuineen.

<3