Jos nyt sairaan on hyvä katsoa sairasta elokuvissa, niin siinä tapauksessa tämä leffa toimi hyvin. Nicholsson ja Freeman vetivät erinomaiset roolit syöpää sairastavina miehinä, jotka haluavat toteuttaa listallisen unelmiaan ennen kuolemaan. Väistämättä tuli mieleen, mitä siihen omaan listaan kirjoittaisi, jos saisi kuulla elävänsä enää 6 kuukautta. Jotain reipasta, räväkkää, mukavaa ja sellaista, joka taatusi kutkuttaisi mieltä vielä kuolinvuoteellakin. No, ei passaa miettiä näin negatiivisia, sillä tietääkseni kukaan ei ole vielä kuollut pelkkään retkahdusvammaan tai yläniskan nivelmekaniikkahäiriöön. Toki välillisesti se voi aiheuttaa vaikka (uuden) kaatumisen mutta mutta...
Tänään on ollut muuten hyvä päivä. Vaikka yöllä heräsin siihen, että käsiä ja jalkoja viilteli, koko pää oli puutunut, silmät kuivat ja toiseen korvaan oli ilmestynyt ihmeellinen sähköinen "sähinä", meni päivä kuitenkin todella hyvin. Aamulla piipahdin omalääkärillä sekä fysiatrilla. Molemmat vain pyörittelivät silmiään, kun kerroin uusista ilmestyneistä oireista. Olen olen joka ilta ihan jäässä. Sitten kun menen lämpimään suihkuun, koko vartalo nousee täyteen punaista läikkää. Ilmeisesti pintaverenkierto jotenkin aktivoituu. Oon tässä pienessä päässäni miettinyt, voiko ihminen olla kokonaan niin jumissa (selkä, niskat), että se aiheuttaa tuollaista pintaverenkierto-ongelmaa?
Kai kaikki on mahdollista kun on nyt 6 viikkoa viettänyt pääasiassa maaten ja istuen. Täytynee vaan jatkaa ihmettelyä yksin. Lääkärit nimittäin sanovat jokaiseen ongelmaa, että "joo, toi kuuluu niskaoireisiin". Tosin siinä ne on ihan oikeessa. Niskaongelmat voivat aiheuttaa mitä ihmeellisimpiä oireita... Se on (valitettavasti) saatu huomata.
maanantai 14. huhtikuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti